• Weboodi
  • Owa
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Väitökset 2004
 

Väitös: Viljelijät suhtautuvat luomutuotantoon myönteisesti

4.6.2004

Agronomi Markku Kivelän väitöstutkimuksen mukaan viranomaisten ja teollisuuden toimet ovat hidastaneet luomutuotantoon siirtymistä. Luomulla on kuitenkin hyvä imago ja myös viljelijät suhtautuvat luomutuotantoon myönteisesti.

Agronomi Markku Kivelän monitieteellisessä väitöstutkimuksessa Luomusta luomuun Opetuksesta oppimiseen tarkastellaan maatalousalalla toimivien käsityksiä luomutuotannosta ja -tuotteista sekä Pohjois-Suomen soveltuvuutta luomutuotantoon. Tutkimuksen toisena linjana on tarkastella opetusviranomaisten mielipiteiden vaikutusta luomutuotannon opetuksen yleistymiseen maatalousopetuksessa. Ajallisesti tutkimuksessa tarkastellaan maataloustuotannon ja -opetuksen kehittymistä luontaistalouden aikakaudelta nykyajan luomutuotantoon.    
Tutkimus on maatalouskoulutuksen luonnonmukaisuutta koskeva perustutkimus, jonka näkökulma on maatalous ja -kasvatustieteiden ohella kansatieteellinen. Tutkimuksen perusrungon muodostaa kysely, joka lähetettiin luomutuottajille, maanviljelijöille, maatalousopettajille sekä alan opiskelijoille. Kyselyyn vastasi yhteensä 240 henkilöä.

Luomuviljely soveltuisi Pohjois-Suomeen hyvin

Tutkimuksen mukaan opetusviranomaisten ja maatalousteollisuuden sekä -kaupan tehotuotantoa edistävät toimet ovat hidastaneet luonnonmukaisuuden tuloa maatalousopetukseen ja sitä kautta käytäntöön.

- Yhtenä tekijänä luomuopetuksen, ja sen myötä luomun yleistymisen viivästymiselle on tehotuotannon markkinoijien eli kasvinsuojeluaineiden ja väkilannoitteiden valmistajien ja myyjien aktiivisuus opettajia ja tilanhoitajia kohtaan. Kyselyyn vastanneista opettajista 60 % ajatteli, että opetuksen "sponsoroijien" toiminnoilla ja mielipiteiden muokkauksella oli opetusta tehotuotannon suuntaan ohjaava vaikutus, Kivelä sanoo.

Lähes kaikki vastaajista olivat sitä mieltä, että luomuviljely soveltuisi erityisesti Pohjois-Suomeen erittäin hyvin ja he näkivät luomun tulevaisuuden Suomessa valoisana. Parhaiten luomua edistettäisiin vastaajien mukaan tehostamalla yhteistyötä, jatkojalostusta ja tekniikkaa sekä lisäämällä luomutietoutta.

Tutkimuksessa sivutaan myös maatalouden termistöä. Tavanomaista viljelyä nimitetään yleisesti kemiallis-teknilliseksi, konventionaaliseksi, tai nykyaikaiseksi viljelyksi. Lisäksi EU monimutkaistaa käsitteitä entisestään. Niinpä tutkimuksessa esitetäänkin otettavaksi käyttöön tavanomaisen tuotannon ja viljelyn vastineiksi termit vakituotanto ja vakiviljely.

Luomulla on hyvä imago

Tutkimuksen mukaan kaikilla vastaajaryhmillä oli luomusta hyvin myönteinen käsitys. Luomutuotteita pidettiin puhtaina, hyvän makuisina, tavanomaisesti tuotettuja elintarvikkeita parempina - jopa luksustuotteina. Luomulla todettiin olevan hyvä imago, ja luomutuottajien todettiin olevan aikaansa edellä. Luomun mahdollisuudet pohjoisessa koettiin hyväksi ja lähiaikoina toivottiinkin puolen maataloustuotannosta olevan luomua.

- Tutkimustulokset viittaavat siihen, että nykyisten viljelijöiden asenne luomutuotantoa kohtaan on periaatteessa melko positiivinen, joten asiallinen, kiihkoton tieto eri menetelmien vaikutuksista ja mahdollisuuksista saattaa edesauttaa uuteen tuotantotapaan siirtymisessä, tai tehoviljelyn haittojen tiedostamisessa ja puutteiden korjaamisessa, Kivelä sanoo.

Luomuun siirtymisessä tarvitaan aatteen sisäistämistä

Opetuksella ei tutkimuksen mukaan ole positiivista vaikutusta oppilaiden halukkuuteen ryhtyä koulutuksen jälkeen luomutuottajiksi, mutta 17 % opiskelijoista sanoi kuitenkin koulutuksen vaikuttaneen tehotuotannon valitsemiseen tuotannon muodoksi. Tutkimukseen vastanneet maanviljelijät olivat periaatteessa kiinnostuneita maatilatalouden peruskoulutuksesta ja agrologitutkinnon suorittamisesta ammattikorkeakoulussa. Noin neljännes maanviljelijöistä ei oman arvionsa mukaan kuitenkaan tarvitse enää koulutusta.

- Luomun lisäämiseksi opetussuunnitelmiin ja opetukseen tarvitaan paitsi faktatietoa, myös aatteen sisäistämistä. Luomutuotantoon siirtyminen ei ala pellolta eikä edes navetasta, vaan ihmisten korvien välistä, Kivelä sanoo.

Tietoja väitöstilaisuudesta:

Agronomi Markku Kivelän tutkimus "Luomusta luomuun Opetuksesta oppimiseen Pohjois-Suomen maataloustuotannon ja -koulutuksen kehityspiirteiden arviointia luonnonmukaisesta näkökulmasta" tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa maanantaina 7.6.2004 klo 12.00, Castrén-sali, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjinä tilaisuudessa toimivat professori (emerita) Leena Aho ja professori Erkki Pulliainen Oulun Yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kyösti Kurtakko.

Väitöstilaisuuden alussa esitetään Museoviraston filmi Niittyheinäntekoa Sompiossa 1961. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:

Markku Kivelä on valmistunut agronomiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1978. Hän on toiminut kasvintuotantoaineiden opettajana Rovaniemen maatalousoppilaitoksessa vuodesta 1977 alkaen ja Rovaniemen ammattikorkeakoulussa vuodesta 1996 alkaen. Rovaniemen maatalousoppilaitoksen rehtorina Kivelä toimi vuosina 1986-1992. Kivelä oli perustamassa Rovaniemelle agrologiopistoa 1990-luvun alussa ja hän oli mukana suunnittelemassa vuonna 1996 alkanutta maatalouden ammattikorkeakouluopetusta.

Lisätietoja:

Markku Kivelä
Puhelin 040-513 7096

LaY/Viestintä/Olli Tiuraniemi
Valokuva:Niina Huuskonen 

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK