• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Väitökset 2009
 

Väitös:Tuettu kommunikointi auttaa vammaisia henkilöitä

2.6.2009

Kasvatustieteen maisteri, psykoterapeutti Anna-Kaisa Sipilän tutkimuksen mukaan tuetun kommunikoinnin menetelmä auttaa vammaisia henkilöitä itseilmaisussa.

Tuetun kommunikoinnin menetelmä eli fasilitointi kuuluu puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiomenetelmiin. Menetelmästä voivat hyötyä esimerkiksi autistiset henkilöt, joilla ei ole muuta toimivaa kommunikointimenetelmää.  

- Menetelmän avulla kommunikaatiovammaiset henkilöt voivat ilmaista itseään osoittaen sormella tai muulla kehon osalla esineitä, kuvia, sanoja tai kirjaimia. Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan avustajan tarjoamaa fyysistä tukea, Anna-Kaisa Sipilä sanoo.

Sipilän mukaan kommunikoinnin sujuminen ei ole kuitenkaan itsestään selvää, eikä yhteistä kaavaa sen onnistumiseksi voitu tutkimuksessa osoittaa. Avustaminen oli avustajan ja kommunikoijan välistä yhteistyötä, jossa jokainen tilanne vaati aina yksilöllistä soveltamista.

- Avustajien eettiset periaatteet, mielekkään kommunikointitilanteen rakentaminen, oikeanlainen tuki sekä avustajan ja avustettavan toimiva vuorovaikutussuhde ja harjoittelu olivat menetelmän keskeisiä tekijöitä.

Tutkimushenkilöitä kannusti menetelmän käyttöön heidän havaintonsa avustettavien arkielämässä tapahtuneista myönteisistä muutoksista. Monien avustettavien käytös rauhoittui, arkielämään osallistuminen helpottui ja ahdistavien tilanteiden käsittely helpottui.   

- Menetelmän yksi keskeinen tekijä on avustajan kommunikoijalle tarjoama fyysinen tuki ja sen vähittäinen häivyttäminen. Fyysinen tuki helpotti avustettavien motoriikkaan ja kehonhahmotukseen liittyviä pulmia sekä paransi heidän keskittymistä ja tarkkaavaisuutta, Sipilä sanoo.

Yleisesti menetelmän käyttö alkoi Suomessa 1990-luvun alkupuolella. Se on saanut ristiriitaisen vastaanoton niin meillä kuin muuallakin. Sipilän tutkimus esittelee sekä menetelmää puoltavia että kyseenalaistavia tutkimuksia.

Seitsemän vuoden seuruututkimus toteutettiin haastattelemalla yhtätoista menetelmää käyttävää avustajaa kutakin kaksi kertaa vuosina 2000 ja 2007. Haastateltujen peruskoulutukset vaihtelivat kuntoutuksen ja opetuksen ammatillisista tutkinnoista korkeakoulututkintoihin tai vastaaviin. Tutkimus oli laadullinen metodinaan fenomenografia.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Kasvatustieteen maisteri Anna-Kaisa Sipilän väitös Tuettu kommunikointi avustajien käsitysten valossa tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 5.6.2009 klo 12.00, luentosali 10, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii yliopistonlehtori, filosofian tohtori Elina Kontu Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.

Väitöstilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa.

Taustatietoja väittelijästä:
Anna-Kaisa Sipilä (s.22.09.59, Oulu) on valmistunut ylioppilaaksi Lassinkallion lukiosta Oulusta 1978. Hän on suorittanut erityisopettaja tutkinnon 1987 ja autismin erikoistumisopinnot 1990 Jyväskylän yliopistossa. Kasvatustieteen maisteriksi hän on valmistunut Oulun yliopistosta 1997. Psykoterapeutiksi (YET) hän on valmistunut Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskusta vuonna 2000.

Sipilä on työskennellyt erityisopettajana Kolpeneen palvelukeskuksessa Rovaniemellä, Oulun kaupungilla sekä vuodesta 2000 ohjaavana opettajana Oulussa sijaitsevassa valtion ylläpitämässä Tervaväylän koulussa toimialueenaan pohjoinen Suomi tehtävänään kouluttaminen ja konsultointi.

Lisätietoja:
Anna-Kaisa Sipilä
Puhelin 040 733 8910

LaY/Viestintä/OT

 

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK