Čielggadus: Sode- bálvalusain stuorra dárbu olbmuide, geat máhttet anáraš- ja nuortalašgielaid

Govva: Ville Fotonoff

Dieđáhus: Lappi universitehta ja Sámediggi

Čielggadusas dutkojuvvojedje Suomas hállojuvvon sámegielaid čehppodatdássi ja daid barggus geavaheapmi sihke bargiid máhttu sámekultuvrra birra sode-bálvalusain. Dálá dili árvvoštallama oktavuođas kártejuvvojedje lasseskuvlendárbbut.

– Ulbmilin lei buvttadit dieđu, mo sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa dáláš ja lagaš boahttevuođa bargoeallinhástalusaid sáhtášii ovddalgihtii vuhtiiváldit ja mo daidda sáhtášii vástidit buorebutgo ovdal, Lydia Heikkilä govvida.

Jearahallan lei oaivvilduvvon sode-suorggi bargiide, geat barge sámiiguin sámiid ruovttuguovllus, Lappi buresveadjinguovllus ja eará sajiin Suomas. Jearahallamii vástidedje oktiibuot 84 bargiide gullevaš olbmo.

Heikkilä mielde bohtosat addet oalle rašes gova sámegielat ja kulturvuđot sode-bálvalusaid dilis Suomas. Vástideaddjiin sullii njealjádasas lei sámegiela máhttu, mii lei bargogiela dásis. Bargogiela oasil čielgasit buoremus dilli lei davvisámegielas. Anárašgiela njálmmálaš bargogiellan sáhtii geavahit dušše okta vástideaddji, nuortalašgiela ii giige.

– Beroštahtti ášši sámegielat bálvalusaid buorideami geahččanguovllus lea, ahte go mielde rehkenastit maiddái olbmuid, geain lea passiivvalaš ja árgagiela dását giellamáhttu, mearri loktana badjel beallái vástideaddjiin. Nannemiin sin giellamáhtu sáhtášeimmet oalle geahppa doaimmaiguin duppalastit ámmátolbmuid meari, geain lea davvisámegiela bargogiela dáidu ja oažžut máŋggageardásažžan olbmuid meari, geain lea anárašgiela dáidu.

Dehálamos sivva, manin bargit eai geavahan sámegielaid iežaset bargguin, lei ámmátlaš gielladáiddu váili. Giela čehppodatdásiin ovttas giela geavaheami aktiivvalašvuhtii váikkuhit eará dahkkit, dego leago bargosaji giellaatmosfeara movttiidahtti ja leago lunddolaš geavahit giela.

Čielggadusa vuođul sámegielaid geavaheapmi bargogiellan orošii eaktudeamen viidát nuppástusaid maiddái bálvalanorganisašuvnnaid ráhkadusain ja doaibmanvugiin, dego ovdamearkka dihte bargojuogus ja áššehasrávvemis. Lassin oahpahussii galggašii váldit ođđa vugiid, maid bokte sáhttá buorebut gieđahallat sámegielaid massimii ja ruovttoluotta váldimii vejolaččat gullevaš árgges ja badjesohkabuolvvalaš, oktagaslaš ja searvvušlaš dásiid traumaid.

Áššehasbarggus lea dárbu kultuvrralaš vuorrováikkuhandáidduide

Sámekultuvrralaš máhtu dárbu lea oalle ođđa geahččanguovlu sode-bálvalusain. Gažaldat lea vuosttažettiin áššehasbarggus ja kultuvrralaš vuorrováikkuhandáidduin ja kultuvrralaš duogášipmárdusas, maid das dárbbaša.

– Sámekultuvrralaš máhtu ii leat sáhtán oažžut dábálaččat sode-suorggi ámmátskuvlejumi oktavuođas, muhto vástideaddjit vásihedje ahte ožžo dan vuosttamužžan iežas sajádaga ja sohka- ja eará persovnnalaš ja servoša fierpmádagaid bokte.

Heikkilä mielde sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaid oažžuma ja kvalitehta lea dárbu buoridit, nu ahte bidjá deattu sihke sode-suorggi ámmátlaš vuođđoskuvlejumi sisdoaluide ja ámmáhis doaibmi bargiid dievasmahtti skuvlejupmái. Sámegielaid čehppodatdási buorideami várás galggašii giddet fuomášumi sámegielaid skuvlenbálgáid ovttaláganvuhtii ja čavddisvuhtii sode-suorggis.

– Giellaoahpuid lassin lea dárbu lasseskuvlejupmái vuosttažettiin sámekulturvuđot áššehas- ja dikšobargovugiin, sápmelaš vuorrováikkuhandáidduin ja kultuvrralaš psykososiála doarjaga dárbbuin ja vugiin.

MoniSoTe-fitnu

Jearahallan ollašuhttui oassin Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža (Poske), Lappi universitehta ja Lappi ámmátallaskuvla ollašuhttán ESR-ruhtaduvvon Máŋggasuorggat ja -dieđalaš máhttu sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa ámmátolbmuide (MoniSoTe) -fitnus (2020–2022).

Lassedieđut:

SDD Lydia Heikkilä, lydia.heikkila(at)gmail.com, t. +358 40 594 0559

Plánejeaddji Riitta Lehtola-Kosonen, Poske sámeovttadat, riitta.lehtola-kosonen(at)samediggi.fi, t. +358 10 839 3158

Heikkilä, Lydia (2023) Saamen kielten ja kulttuurin osaaminen sote-alalla: Saamenkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillisen osaamisen tilanne ja koulutustarpeet. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-333-4

***

SMN

Tiäđáttâs: Laapi ollâopâttâh já Sämitigge

Čielgiittâs: Anarâš- já nuorttâlâškielâ mättee ulmuin stuorrâ vänivuotâ soti-palvâlusâin

Pargeid uáivildum koijâdâllâmtutkâmuš vievâst selvâttui sämikielâi já -kulttuur mättim sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâsâst. Čielgiittâs vuáđuld eromâšávt anarâš- já nuorttâlâškielâ mättee ulmuuh tarbâšuvvojeh huápust lase.

Čielgiittâsâst selvâttui Suomâst sarnum sämikielâ mättim tääsi já kiävttu pargoost sehe pargei sämikulttuur mättim soti-palvâlusâin. Tááláá tile árvuštâllâm paaldâst selvâttuvvojii laseškovlimtáárbuh.

– Ulmen lâi pyevtittiđ tiäđu tast, maht puávtáččii varriidâttâđ já västidiđ ovdiist pyerebeht sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs tááláid já aldapuátteevuođâ pargoeellimhástusijd, Lydia Heikkilä kovvee.

Koijâdâllâm čujottui soti-syergi pargeid, kiäh porguu sämmilijguin sämikuávlust sehe Laapi já Suomâ eres kuávluin. Koijâdâlmân västidii ohtsis 84 parged.

Heikkilä mield puátuseh adeleh viehâ ilottes kove sämikielâlij já kulttuurmiäldásij soti-palvâlusâi tiileest Suomâst. Västideijein suulân niäljádâsâst lâi pargokielâtääsi sämikielâ máttu. Pargokielâtääsi mättein čielgâsávt pyeremus tile lâi tavesämikielâst. Anarâškielâ njálmálâžžân pargokiellân puovtij kevttiđ tuš ohtâ västideijee, nuorttâlâškielâ ij kihheen.

– Mielâkiddiivâš äšši sämikielâlij palvâlusâi ovdedem uáinust lii, ete ko mieldi rekinistojeh meid passiivlii já argâkielâ tääsi mätteeh, te meeri šadda váhá paijeel piälán västideijei meereest. Sii kielâmáátu naanoodmáin puávtáččij kenski viehâ uccâ toimâiguin kyevtkiärdásmittiđ tavesämikielâ mättee áámmátulmui mere já maaŋgâkiärdásmittiđ anarâškielâ sárnoo pargei mere.

Tehálumos suijâ toos, mondiet pargeeh iä kiävttám sämikielâid pargostis, lâi tot, ete áámmátlâš kielâmáttu ij rijttám. Kielâ mättimtääsi paaldâst kielâ kevttim aktiivlâšvuotân vaiguttii eres tahheeh, tego pargosaje kielâpirrâduv movtijdeijeevuotâ sehe kielâ kevttim luándulâšvuotâ.

Čielgiittâs vuáđuld oroččij, ete sämikielâi kevttim pargokiellân váátá vijđásub nubástusâid meid palvâlemorganisaatioi ráhtusijn já toimâvuovijn, tego ovdâmerkkân pargojuávust já äššigâsstivriimist. Toos lasseen máttááttâsân kolgâččii väldiđ uđđâ vuovijd, moiguin puáhtá pyerebeht kieđâvuššâđ sämikielâi moonâtmân sehe maasâd väldimân máhđulávt lohtâseijee herkis já suhâpoolvâi paijeel ulâtteijee, ovtâskâs ulmuu já siärvuslii tääsi traumaid.

Äššigâspargoost tarbâšuvvojeh kulttuurliih vuáruvaikuttâstááiđuh

Sämikulttuurlii mättim tárbu lii viehâ uđđâ uáinu soti-palvâlusâin. Koččâmuš lii vuosâsaajeest äššigâspargoost já tast tárbulijn kulttuurlijn vuáruvaikuttâstááiđuin sehe kulttuurlii tuáváá ibbeerdmist.

– Tijpâlâš lâi, ete sämikulttuur mättim ij lamaš finnejum soti-syergi áámmátlii škovlim ooleest, peic västideijei mielâst sij lijjii finnim tom vuosâsaajeest jieijâs sajattuv já hiäimu- sehe eres ohtâvuođâi peht priivaateellim já siärvus ooleest.

Heikkilä mield sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi finnim já kvaliteet lii tárbu pyerediđ lasseetmáin resursijd sehe soti-syergi áámmátlii vuáđuškovlim siskáldâssáid já ámáttist tuáimee pargei tievâsmittee škovliimân. Sämikielâi mättimtääsi paajeedmân kolgâččij kiddiđ huámmášume sämikielâi škovlimpálgái ohtâlâsvuotân já čavdesvuotân soti-syergist.

– Kielâuápui lasseen lii tárbu laseškovliimân vuosâsaajeest sämikulttuur miäldásijn äššigâs- já tipšopargovuáháduvâin, sämmilij vuáruvaikuttâstááiđuin sehe kulttuurlijn psykososiaallii torjuu táárbuin já vuáháduvâin.

MoniSoTe-haahâ

Koijâdâllâm olášuttui uássin Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá (Poske), Laapi ollâopâttuv já Laapi áámmátollâškoovlâ olášuttem Monialaista ja -tieteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille (Maaŋgâ syergi já tiettuu mättim sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs áámmátulmuid) (MoniSoTe) -haavâ, mon ruttâd ESR.

Lasetiäđuh:

YTT Lydia Heikkilä, lydia.heikkila(at)gmail.com, p. +358 40 594 0559

Vuávájeijee Riitta Lehtola-Kosonen, Poske sämiohtâdâh, riitta.lehtola-kosonen(at)samediggi.fi, p. +358 10 839 3158

***

SMS

Teâđtõs: Lappi universiteʹtt da Sääʹmteʹǧǧ

Čiõlǥtõs: Aanar- da nuõrttsääʹm siltteeʹjin jõnn vääʹnn soti-kääzzkõõzzin

Sääʹm ǩiõli da kulttuur silttummuž sosiaal- da tiõrvâsvuõtthuâlast kaartʼtum tuâjjlažkååʹdd kõõjjõstuʹtǩǩummšin. Čiõlǥtõõzz vuâđald aainâs aanar- da nuõrttsääʹm siltteeʹjid taarbšet ǩiõrrsânji lââʹzz.

Čiõlǥtõõzzâst taʹrǩstõʹlleš Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõli siltteemtääʹzz da reâuǥast âânnmõõžž di tuâjjlai sääʹmkulttuurlaž silttummuž soti-kääzzkõõzzin. Ânnʼjõžvueʹjj ärvvtõõllmõõžž lââʹssen kaartʼteš lââʹss-škooultõstaarbid.

– Täävtõsân leäi puuʹtʼted teâđ, mõõnn nalla sosiaal- da tiõrvâsvuõtthuâl ânnʼjõž da ââʹldmõs aaiʹji reâuggjieʹllemväʹǯǯtõõzzid vuäitčeš vaʹrrjõõttâd da väʹstteed ääiʹjbuužž pueʹrben, Lydia Heikkilä kovvââll.

Kõõjjõõllmõš leäi soti-sueʹrj tuâjjlažkådda, kååʹtt tuejjii säʹmmlaivuiʹm säʹmmlai dommvuuʹdest, Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹdest da jeeʹresåʹrnn Lääʹddjânnmest. Kõõjjõõllma vaʹsttee õhttsiʹžže 84 tuâjjliʹžžed.

Heikkilä mieʹldd puåđõõzz ouʹdde eža neeuʹres koov sääʹmǩiõllsai da kulttuurmeâldlai soti-kääzzkõõzzi vueʹjjest Lääʹddjânnmest. Vaʹstteeʹjin nuʹtt neelljõõzzâst sääʹmǩiõlltäidd leäi reâuggǩiõl tääʹzzest. Reâuggǩiõlltääid kuõskeeʹl čiõlggsânji pueʹrmõs vueʹǩǩ leäi tâʹvvsääʹmest. Aanarsääʹm njäälmlaž reâuggǩiõllnes põõʹsti ââʹnned tåʹlǩ õhtt vaʹstteei, nuõrttsääʹm ij ni õhtt.

– Miõllǩieʹssi sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi õõuʹdeem ǩiõččâmkuuʹlmest lij, što ko mieʹldd laʹsǩǩeet še passiivlaž da arggǩiõl tässʼsaž ǩiõlltääid vuäʹmsteeʹjid, mieʹrr pâjjan siõmmna pâʹjjel peälla vaʹstteeʹjin. Sij ǩiõlltääid pueʹreeʹl vuäitčeš eža ǩeäʹppsânji kuõiʹtǩeârdsted reâuggǩiõllnes tâʹvvsääʹm täiddai ämmat-tuâjjlai meäʹr da määŋgǩeârdsted aanarsääʹm täiddai meäʹr.

Vääžnmõs mäinn, mõõnn diõtt tuâjjla jie âânnam sääʹmǩiõlid reâuǥstes, leäi ämmtallaš ǩiõlltääid vääʹnnvuõtt. Ǩiõl siltteemtääʹzz kuâŋŋ ǩiõl âânnmõõžž aktiivlažvuõʹtte vaaikte jeeʹres tuejjeei, mâʹte tuâjjpääiʹǩ ǩiõlltoobdâlm älšmâttmõš di ǩiõl ââʹnnem luândlažvuõtt.

Čiõlǥtõõzz vuâđald sääʹmǩiõli âânnmõš reâuggǩiõllân kuâsttjeʹče õõlǥtem veiddsab muttsid še kääzzkõsorganisaatioi raajõõzzin da toiʹmmjemnaaʹlin, mâʹte õuddmiârkkân tuâjj-jueʹǩǩmest da äʹššneǩohjjummšest. Lââʹssen mättʼtõʹsse õõlǥči väʹldded ođđ mõõntõõllmõõžžid, koivuiʹm vueiʹtet pueʹrben ǩiõttʼtõõllâd sääʹmǩiõli mõõntummša di mååust väʹlddma vueiʹtlvânji kuulli ääʹrjes da pâʹjjel puõlvvõõǥǥi vuällai, oummu jiiʹjjes da õhttsallaš tääʹzz traumaid.

Äʹššneǩtuâjast taarbšet kulttuurlaž vuârrvaaiktõstääidaid

Sääʹmkulttuurlaž silttummuž tarbb lij eža ođđ ǩiõččâmvueʹǩǩ soti-kääzzkõõzzin. Kõõččmõš lij vuõss-sââʹjest äʹššneǩtuâjast da tõʹst taarbšum kulttuurlaž vuârrvaaiktõstääidain di kulttuurlaž tuâǥǥa fiʹttjummšest.

– Sääʹmkulttuurlaž silttummuž ij leäkku takainalla vuåǯǯum soti-sueʹrj ämmtallaš škooultõõzz õhttvuõđâst, peʹce vaʹstteei õʹnne vuäǯǯmes tõn vuõss-sââʹjest jiiʹjjes sââʹj da sooǥǥ di jeeʹres jiiʹjjes säimmsi da õutstõõzz säimmsi pääiʹǩ.

Heikkilä mieʹldd sääʹmǩiõllsai da kulttuur meâldlai kääzzkõõzzi vuäǯǯamvuõđ da tääʹzz lij tarbb pueʹreed nuʹtt soti-sueʹrj ämmtallaš vuâđđškooultõõzz siiskõõzzi peäʹlnn ko ämmtest toiʹmmjeei tuâjjlažkååʹdd tiuddeei škooultõõzz peäʹlnn. Sääʹmǩiõli siltteemtääʹzz pââʹjummša õõlǥči ǩiddeed vuâmmšõõzz sääʹmǩiõli škooultõspälggsi õõutnallšemvuõʹtte da čââvasvuõʹtte soti-sueʹrjest.

– Ǩiõllmäättai õõl lij tarbb lââʹss-škooultõʹsse vuõss-sââʹjest sääʹmkulttuur meâldlaž äʹššneǩ- da håiddtuâjjmõõntõõllmõõžžin, sääʹm vuârrvaaiktõstääidain di kulttuurlaž psykososiaalʼlaž tuärj taarbin da mõõntõõllmõõžžin.

MoniSoTe-haŋǩǩõs

Kõõjjõõllmõõžž viʹǩǩeš čõõđ vueʹssen Tâʹvv-Lääʹdd sosiaalsueʹrj siltteemkõõskõõzz (Poske), Lappi universiteeʹtt da Lappi ämmatõllškooul raajjâm ESR-teäggtum Monialaista ja -tieteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille (MoniSoTe) -haʹŋǩǩõõzzâst (2020–2022).

Lââʹssteâđ:

YTT Lydia Heikkilä, lydia.heikkila(at)gmail.com, t. +358 40 594 0559

Plaanni Riitta Lehtola-Kosonen, Poske sääʹmjuâǥǥas, riitta.lehtola-kosonen(at)samediggi.fi, t. +358 10 839 3158