Lohkanlihkku oahppanspeallu doarju sámegielat mánáid lohkan- ja čállindáidduid
Lappi universitehta jođiha Davviriikkalaš Interreg Aurora -prošeavtta, mas ovddiduvvo digitála Lohkanlihkku-oahppanspeallu mánáid sámegiela oahppama doarjjan.
Govva suomagielat Lukukupla-spealus.
Mánáid sámegieloahpahusas lea guhkit áigge leamaš hástalussan oahpponeavvuid váilun. Oahpaheaddjit leat dávjá šaddan ieža ráhkadit materiálaid dahje geavahit boarásmuvvan materiálaid.
Oahpaheaddjiid lassin vánhemat leat maiddái buktán ovdan dárbbu ráhkadit sámegiela oahppama doarjjan Ekapeli sullasaš spealu – lohkama ja čállima nannejeaddji spealu, man sáhttá speallat dihtoriin dahje mobiilarusttegiin. Lohkanlihkku veahkeha mánáid hárjehallat lohkama vuođđoáššiid ja lea erenoamážit jurddašuvvon sidjiide, geain leat váttisvuođat oahppat lohkat ja guđet dárbbašit eambo hárjehallama.
Lappi universitehta professor Pigga Keskitalo lea duđavaš, go dát guhká vurdojuvvon ášši viimmat ollašuvvá. Guovvamánus 2025 ožžo Lappi universitehta, Umeå universitehta, Jyväskylä universitehta ja Sámi allaskuvla sullii 1,2 miljovnna euro Interreg Aurora ruhtadeami EU:s Lohkanlihkku-prošektii áigodahkii guovvamánus 2025 gitta guovvamánnui 2028 rádjai.
Prošeavtta váldoulbmilin lea hukset Lohkanlihkku oahppanspealu. Lohkanlihkku mearkkaša davvisámegillii «lohkama ilu». Ođđa speallu huksejuvvo oassin Lohkanbulljaras-spealu doaibmajurdaga, mii lea Ekapeli maŋŋá ráhkaduvvon, viiddit speallu. Lohkanbulljaras-spealu doaibmajurdaga mielde lea vejolaš gávnnahit makkár dásis mánná lea individuálalaččat ja sisdoalu dáfus. Dan vehkiin de lea vejolaš ovdánahttit máná lohkandáiddu. Speallu lea jurddašuvvon erenoamážit mánáide gaskal 6 ja 10 jagi, muhto dat heive maid stuorát mánáide guđet rahčet lohkamiin. Speallu lea nuvttá buohkaide ja dan sáhttá geavahit ovdaskuvllas, skuvllas dahje ruovttus.
Keskitalo mielde árra doarjja lohkamii ja čállimii lea deaŧalaš:
“Speallu doarju mánáid ja nuoraid lohkan- ja čállindáiddu ovdáneami. Dát váikkuha mánáid buresbirgejupmái ja buorida sin vejolašvuođaid olahit ovttaveardásašvuođa skuvlejumis,” Keskitalo čoahkkáigeassá.
Prošeakta buvttada maiddái eará oahppamateriálaid ja doarju oahpaheddjiid pedagogalaš gelbbolašvuođa sámegielaid oahpahusas.
Lohkama illu nannejuvvo viđa sámegillii
Speallu ráhkaduvvo viđa sámegillii: davvisámegillii, anárašgillii, nuortalašgillii, lullisámegillii ja julevsámegillii. Dát veršuvnnat sáhttet maŋŋil leat vuođđun lasse giellaveršuvnnaid ráhkadeapmái.
Speallomáilbmi lea hábmejuvvon čalmmustahttit sámekultuvrra iešvuođaid – ii dušše sisdoalu bokte, muhto maiddái grafihkalaš elemeanttaid ja musihka bokte.
“Sámi muitalanárbevierru čálmmustahttojuvvo čadnamiin oktii spealu visuálavuođa ja jietnahábmema – nu ahte vásáhus doarju mánáid oahppama. Dát nanne kultuvrralaš ipmárdusa ja árvvusatnima,” dadjá prošeaktahoavda Kristiina Jomppanen.
Spealu sisdoalu plánen lea dál jođus. Jomppanen buktá ovdamearkka das, mo sámekultuvra oidno spealu hábmemis:
“Álggus spealli ráhkada iežas figuvrra ja sáhttá válljet dasa biktasiid. Go speallu ovdána, de sáhttá spealli dinejuvvon čuoggáiguin oastit iešguđetlágan gálvvuid. Sámekultuvra oidno olles spealu čađa, maiddái grafihkalaš elemeanttain.”
Spealu teknihkalaš ovddideamis lea ovddasvástádus Jyväskylä universitehtas, mii Niilo Mäki-instituhtain lea ovddidan Ekapeli-spealu. Umeå universitehta vástida spealu grafihka ja musihka ovddideamis. Sámi allaskuvla vástida spealu didaktihkalaš čovdosiin, ja Lappi universitehta fuolaha pedagogalaš plánemis ja bagadallamis.
Eanet dieđut:
Pigga Keskitalo, prošeavtta ovddasvástideaddji jođiheaddji
Lappi universitehta
pigga.keskitalo(at)ulapland.fi
+358 40 4844153
Kristiina Jomppanen, prošeaktahoavda
Lappi universitehta
kristiina.jomppanen(at)ulapland.fi
+358 40 1395587
Berit-Ellen Juuso, vuosttašamanuensa
Sámi allaskuvla
beritej(at)samas.no
p. +358 40 5084954
Ulla Richardson, professor
Jyväskylä universitehta
ulla.a.richardson(at)jyu.fi
p. +358 40 024 7398
Coppélie Cocq, professor
Umeå universitehta
coppelie.cocq(at)umu.se
+46 90 786 54 82
|