Nákkáhallan: Sápmelaš musea lea leahkimin seammaáigásaččat máŋgga máilmmis
Sámedutki FM Áile Aikio dárkkoda sosiologiija suorggi nákkosdutkamušastis, mo sápmelaččat leat váldán musea háldosis sihke nuppástuhttán dan ja dan geavadiid vástidit iežaset dárbbuid. Dutkamuš čujuha, ahte sámemusea ja musea sámáidahttima duođalašvuođat leat máŋggalágažat ja jámma rievdilat.
Áile Aikio. Govva: Ville Rinne
Sámemuseat leat boarrasamos sápmelaš kulturinstitušuvnnat sihke Suomas ja Norggas. Nuppi máilmmesoađi maŋŋá sápmelaččat vuođđudišgohte iežaset museaid vai dorvvastivčče kulturárbbiset seailuma dilis, mas ballu váldoálbmogii assimileremis lei stuoris. Iežaset museain sápmelaččat besse ieš ráhkadit muitalusa sápmelaš álbmogis, kultuvrras ja historjjás.
Sámemuseaid vuođđudeapmi mearkkašii baicce sápmelaš museologiija álggu ja maid musea dekoloniserema.
– Juo dat, ahte eamiálbmot sordon sajádagas vuođđudii iežas musea, burggii musea kolonialisttalaš árbbi ja rievdadii áddejumi das, mii musea lea, maid dat sáhtášii leat ja geasa museas čájehuvvon ja buvttaduvvon diehtu lea oaivvilduvvon, Áile Aikio govvida.
Aikio sosiologiija suorggi nákkosgirji čatnasa fáttás, materiálas ja metodologiijas bokte oassin máŋggadieđalaš sámedutkamuša. Dutkamušas dárkkoduvvo, mo sápmelaččat leat sámáidahttán musea ja museageavadiid ja makkár lea sápmelaš museajurddašeapmi ja sámi museabargu.
– Lahkonan fáttá namalassii sápmelaš geahččanguovllus. Sámedutkamuššii nákkosgirján čatnasa maiddái das, mo dárkkodan kritihkalaččat hierarkiijaid, ráhkadusaid ja válddi geavaheami, mat museas ráđđejit, ja oassálasttán ságastallamiidda musea dekoloniseremis.
Nákkosgirjji čoahkkáigeassooassi lea suomagielat, ja artihkkaliin guokte leat eaŋgasgiellagat, okta suomagielat ja okta sámegielat.
– Dutkamuša máŋggagielatvuohta speadjalastá sápmelaš servodaga. Mánggagielatvuohta lea oassi sámivuođa, ja measta buot sápmelaččat máhttet máŋgga giela. Máŋggagiellagin nákkosgirji bálvala maiddái iešguđet giellajoavkkuid.
Aikio mielde dutkamuša almmustahttin áittatvuloš eamiálbmoga gielain maid rihkku áddejumi, makkár gielain dutkamuša lea vejolaš dahkat ja almmustahttit ja geasa dutkamuš lea vuosttažettiin oaivvilduvvon.
Musea sámáidahttin lea guovtteguvllot proseassa
Aikio dutkamušas sámáidahttin mearkkaša proseassa guovtti guvlui, mas ovtta dáfus heivehuvvojit sámi máilmmit ja sámi kulturárbi kulturárbesuorgái oahpes hámiide ja nuppi dáfus oktiiheivehuvvojit musea ja museageavadat, vai dat vástidivčče sápmelaččaid dárbbuide.
Dutkančuozáhahkan lea Sámemusea Siida Anáris, mii lea áidna sámemusea Suomas ja boarrasamos buot sámemuseain. Aikio dárkkoda Siidda iešguđet geavadiid sámáidahttima doahpaga bokte.
Lahkonettiin musea gaskanis iešguđetlágan geavadiid ja materiálaid bokte Aikio viggá olahit sámemusea ja sápmelaš kulturárbbi máŋggalágašvuođa. Dutkamuš muittuha, ahte kulturárbi ii leat leahkimin iehčanassii, muhto museageavadiin baicce huksejuvvo áddejupmi das, mii rehkenastojuvvo kulturárbin.
– Sámemusea ii fal objektiivvalaččat dárkkot sápmelašvuođa dahje sápmelaš kulturárbbi, muhto baicce sápmelaš doaibmin dat lea oassi sápmelaš servodaga. Iežas geavadiid bokte dat čohkke sápmelaš kulturárbbi ja vállje, mii vássán áiggis vurkejuvvo boahttevuođa várás. Ná dagadettiin sámemusea šaddá meroštallat, mii lea sámivuohta ja makkár sápmelaš boahttevuođat leat vejolaččat.
Sámemusea lea máŋggalágaš ja rievdá jámma
Aikio mielde sihke álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš kulturárbemeroštallamat ja -vuogádagat ja daidda laktáseaddji láhkaásaheapmi vástidit vuosttažettiin eurohpálaš áddejumi.
– Eamiálbmogiid holisttalaš kulturárbeáddejupmi báhcá oaidnemeahttumii. Dán čuolmma čoavdin gáibida vástádusaid gažaldagaide das, gean árvvuide ja máilmmegovvii kulturárbbi meroštallan dorvvasta ja geat mearridit ja válljejit, mii lea kulturárbi, ja gean dárbbuide dát válljejumit vástidit.
Aikio dutkamuš fállá čoavddusin musea ja museageavadiid sámáidahttima ja dan áddejumi suoibbuheami, ahte livččii beare okta universála vuohki dahkat museabarggu. Dutkamuš čujuha, ahte ii leat beare okta sámemusea, muhto baicce sámemusea ja musea sámáidahttima duođalašvuođat leat máŋggalágažat.
– Seammás oassálasttán viiddit ságastallamii das, mii lea sámi kulturárbi ja makkárat livčče sámi vuogit hálddašit dan. Diehtu dárbbašuvvo, danin go dálážis sámedutkamuš museas ja viidábut sámi kulturárbbis lea menddo unnán, vai dan sáhtášii atnit vuođđun go huksejuvvo sámi kulturárbepolitihkka.
Sámi kulturárbbi ja sámemusea lassin Aikio suokkarda nákkosgirjjistis mii sámáidahttin lea. Aikio mielde ovdamearkka dihte museas sámáidahttin ii leat fámus leahkki vuogádagaid dahje geavadiid oinnolaš vuostálastin dahje duššadeapmi iige ollásit ođđa vuogádaga huksen.
– Ovdalutge musea sámáidahttin lea musea ja museageavadiid jaskes rievdadeapmi vai dat vástidit sápmelaččaid dárbbuid, dahje heivehit daid sápmelaččaide ávkkálaš vugiin. Danin go sápmelašvuohta ja sápmelaš servodat rivdet jámma, seammás rivdet maiddái sápmelaččaid dárbbut. Dan čuovvumuššan musea sámáidahttin lea nohkameahttun proseassa.
Aikio nákkosgirji čujuha, ahte ii leat dušše okta sámemusea, muhto iešguđetlágan geavadiin baicce čohkkejuvvojit nohkameahttumit báldalas, latnjalas ja badjálas sámemusea duođalašvuođat, mat leat leahkimin oktanaga. Sámemusea lea máŋggalágaš ja jámma rievdil ja leahkimin máŋgga máilmmis oktanaga. Ovdamearkka dihte Sámemusea Siida lea suopmelaš musea ja oassi Suoma museafierpmádaga, muhto maiddái sápmelaš kulturárbedoaibmi ja okta rájáid rasttildeaddji Sámi kulturinstitušuvnnain.
– Sávan, ahte dát dutkamuš lea okta sáhkavuorru viiddit ságastallamis sápmelaš museas ja museabarggus. Raban dutkamušainan ovtta lássaráiggi sámemusea duođalašvuođaide ja dárkkodan kritihkalaččat oidnosiid, mat das rahpasit. Seammás nuppelágan oidnosiid ikti eará lássaráiggit báhcet vuordit rahppiideaset dahjege maŋŋelut dutkamuša, Aikio dadjá.
Diehtu nákkosdilálašvuođas
FM Áile Aikio nákkosgirji Sápmelaš musea? Dutkamuš sámi kulturárbbi ontologalaš politihkas dárkkistuvvo Lappi universitehta servodatdiehtagiid dieđagottis bearjadaga 8. juovlamánu 2023 dii 12 rájes Siida auditoriijas, Anáris (Inarintie 46, 99870 Anár).
Vuostenákkáhallin doaibmá veahkkeprofessor Olli Löytty Turku universitehtas ja kustosin professor Jarno Valkonen Lappi universitehtas.
Nákkáhallama lea vejolaš čuovvut gáiddusin čujuhusas https://youtube.com/live/YvTcnohrFWs?feature=share
Dilálašvuođa maŋŋá lea gáfestallan Restoraŋŋa Sarritis.
Diehtu nákkáhallis
Áile Aikio lea gárvvásmuvvan filosofiija magisttarin Helssega universitehtas váldoávnnasin álbmotdieđa. Aikio lea bargan amanuensan Sámemusea Siiddas vástuguovlun čoakkáldagat (2005–2013) ja maŋŋelis čájáhusat, dáhpáhusat ja museapedagogihkka (2016–2019). Jagiin 2016–2019 son lassin barggai nuorat dutkin Lappi universitehta ja Sámemusea Siidda oktasaš Suoma Akademiija ruhtadan SuMu-njunušfidnus. Aikio lea doaibman nákkosgirjedutkin jagiin 2019–2023 ja dahkan dutkamušastis sápmelaš dáidaga ja dutkamuša ovttastahtti dutkanfidnuin Logi ja Árbi, maid leat ruhtadan Suoma Akademiija ja Koneen Säätiö.
Lassedieđut
Áile Aikio, aile.aikio(at)ulapland.fi
Publikašuvnna dieđut
Áile Aikio (2023) Saamelainen museo? Tutkimus saamelaisen kulttuuriperinnön ontologisesta politiikasta. ISBN 978-952-5343-58-8. Inari: Kustannus-Puntsi.
|