“Olin enemmän kuin tyytyväinen vaihto-opiskeluvuoteeni Nottinghamissa.”

Vaihdossa opiskelin neulesuunnittelun opintoja (Fashion Knitwear Design: The Context -kurssi ja Design, Culture and Context 2) ja pakollisia taide-aineita, joita olin opiskellut jo ennestään Lapin yliopistossa. Olin enemmän kuin tyytyväinen omiin opintoihin. Oikeastaan opintojen sisältö ja opetus ylitti odotukseni. Sanoisin, että neulesuunnittelua kannattaa lähteä opiskelemaan koko vuodeksi, koska tällöin siitä saa kaiken tarvittavan irti. Ja lisäksi uskon, että kovin monella hakijalla ei ole taustaa neulesuunnittelun saralta, joten vuodessa oppii paremmin kaikki neulesuunnitteluun tarvittavat taidot kuin puolessa vuodessa. Mielestäni kurssini oli käytännönläheisempi kuin Lapin yliopiston vaatetussuunnittelun kurssi. Oikeastaan voisin sanoa, että tämä sopii minulle paremmin, koska olen aina ollut enemmän käsillä tekijä. Neulesuunnittelun kurssi oli jo haastava senkin takia, että jouduin itse opettelemaan neulekoneiden käytön sekä neulevaatteita ommeltaessa käytettävät koneet. Sain tähän kuitenkin apua aina tarvittaessa. Opetuksen taso oli erinomaista! Opinnoissa en todellakaan ollut yksin, vaan sain tukea aina kun sitä tarvitsin ja ohjeistusta myös. Nottingham Trent University:n Fashion Knitwear Design -puoli on tunnettu Englannissa erityisesti sen resurssien puolesta. Ensinnäkin neulekone työpaja on siellä ihan uskomaton! Teollisten neulekoneiden määrä on huikea, samaten kotikoneiden. Neulevaatteiden ompelemiseen käytettäviä koneita on runsaasti myös. Lisäksi NTU:lla on käytössään Schima Seiki -ohjelmisto, jota ei ole muissa kouluissa ja jota yleensä käytetään vain teollisuudessa. Muuten muita samoja ohjelmistoja mitä meillä on LAY:ssä on tietenkin Adobe Photoshop, Illustrator, InDesign jne jne.

Nottingham Trent University:n Fashion Knitwear Design -kurssin opinnot koostuivat koko vuoden kestävästä moduulista, mikä siis tarkoittaa, että vuodessa minulla oli yksi isompi ja ensimmäinen projekti, joka alkoi syyskuussa ja loppui helmikuussa, sekä kaksi pienempää projektia keväällä. Jokaiseen projektiin minulla piti olla oma konsepti/inpiraatio/market level, josta lähdin liikkeelle. Jokaisessa projektissa minun tuli tehdä luonnoskirja, research-book, mallistoon kuuluvat neulenäytteet ja lopullinen portfolio koko työstä (sisältäen moodboardit, värikartan, neulenäyte ja asujen development -sivut, tasokuvat ja tunnelmakuvat). Ensimmäisessä projektissa valmistettiin yksi asukokonaisuus, jonka itse valitsi omasta mallistostaan, ja helmikuussa meillä oli sitten luokan kesken muotinäytös, joka myös kuului opintoihin, mutta joka meidän piti itse järjestää ja maksaa. 2 viimeisessä projektissa riitti, että oli lopullinen portfolio, luonnoskirja ja todiste siitä että on tehnyt myös muuta researchia ja lopulliset neulenäytteet. Fashion knitwear design -kurssilla ei siis vain suunniteltu, vaan siellä oli myös käytännön työtä, neulekoneitten ja muiden ompelukoneitten käyttöä. Yleisesti opiskelu koostuikin "neuletunneista", vaatteen ompelutunneista, tutoriaaleista, joissa olimme pienryhmissä tuutoriopettajan kanssa ja yleensä esittelimme omia töitämme, teimme niitä eteenpäin ja saimme kysyä neuvoa sekä kanssaopiskelijoilta että opettajalta. Tämän lisäksi meillä oli myös ns. "1 to 1" -tutoriaaleja tuutoriopettajan kanssa, mikä tarkoittaa sitä, että voit keskustella kahden kesken oman opettajan kanssa omasta työstä tai oikeastaan mistä vaan. Nämä tunnit olivat erittäin hyviä, koska siinä sait kunnolla kontaktia opettajaan ja erityisesti tukea, mikä oli todella tärkeää! Niin kuin aikaisemmin jo sanoin, yksin en jäänyt missään vaiheessa vaikka välillä sormi menikin suuhun. Tukea ja apua sain aina kun sitä vain tarvitsin! Pakolliset taideaineet, eli Design, Culture and Context (DCC), koostui tunnin luennoista perjantaisin ja tämän jälkeen tunnin seminaarista, joissa oltiin oman pienryhmän ja ohjaavan opettajan kanssa. DCC:n opinnot olivat myös vuoden kestävä moduuli, johon kuuluin kolme työtä. Ensimmäinen oli Visual product, kuvakollaasimainen työ. Toinen oli visuaalinen essee, joka liittyi Visual productiin niin, että molemmissa sinulla tuli olla sama aihe. Esseen tuli avata valitsemaasi aihetta tarkemmin. Kolmas oli Poster, jossa piti valita uusi aihe ja avata aihetta ns. kuvakollaasin avulla. Mitään luentopäiväkirjaa ei siis luennoilta tarvinnut kirjoittaa, niin kuin LAY:ssä yleensä tehdään.

Suurimpana erona kohdeyliopiston ja LAY:n kurssien välillä on varmaankin käytännön työ. NTU:ssa opit oikeasta käyttämään neulekoneita sekä teollisia että kotikoneita. Toinen on se, että kurssitöiden laajuus oli suurempi kuin LAY:ssä. Voin ihan suoraan sanoa, että tämä vuosi oli juuri työn määrän takia minulle kaikista raskain ja kiireisin yliopisto vuosi, koska lomaa en juurikaan pitänyt, en edes jouluna. Tästäkin huolimatta vuosi oli myös minulle ehdottomasti opettavaisin, palkitsevin ja paras yliopisto vuosi.

***


Kohde soveltuu hyvin ainakin taideaineiden opiskelijoille, sillä erilaisia pääainevaihtoehtoja on paljon. Opiskelin itse neulesuunnittelua ja voin suositella sitä vaatetussuunnittelun opiskelijoille. Oli hienoa päästä erikoistumaan neulesuunnitteluun. Kaiken kaikkiaan kurssivalikoima on niin laaja, että kohteessa on hyvä tilaisuus opiskella jotakin hieman erilaista kuin Lapin yliopistossa ja siten laajentaa osaamistaan. Käytännön vinkkinä voisin suositella osallistumaan Welcome weekin aikana moniin tapahtumiin ja käydä tutustumassa erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin.