Nákkus: Sápmelaš álbmotjurddašeapmi ja álbmotbargu hástalit máŋggadássásaččat našunála stáhtaid váldeposišuvnna
Servodatdiehtagiid magisttar Saara Alakorva dutká nákkosgirjjistis, mat leat sápmelaš vuogit govahallat Sámi álbmoga ja muitalit dan leahkima vuođu birra. Dutkamušas dahkko áddehahttin, makkár koloniála geavadat, ráhkadusat ja jurddašanvuogit sihke daid vuostálasti ja burgi dekoloniála árbbi sápmelaš álbmotbargu ja -jurddašeapmi guddet mielddiset.
Saara Alakorva atná dutkamušastis ávkin arkiivamateriálaid iešguđet áigodagain. Daid vehkiin son guorahallá, man láhkai sápmelaččat leat ohcan dovddastusa álbmogin eará álbmogiid gaskkas ja mo Sámi álbmot lea heivehuvvon foarpmaide, mat leat stáhtaid vuođđudeami bokte stáđásmahttán sajádagaset našunála institušuvdnan miehtá máilmmi.
Lassin Alakorva suokkarda dutkamušastis, man láhkai dát álbmotvuođa proseassat heivejit oktii sápmelaččaid iežaset vugiiguin, mat gusket spatiála áddejumi ja gullevašvuođa, seammás go atná ávkin iežas dutkiposišuvnna sápmelažžan.
– Guoran ná dutkamušastan sápmelaččaid álbmogin leahkima vugiid ja áddejumiid das, maid álbmot sápmelaš vuolggasajiin mearkkaša, Alakorva govvida.
Teorehtalaččat dutkamuš oassálastá nationalismadutkamuša, eamiálbmotdutkamuša ja servodatdieđalaš sámedutkamuša ságastallamiidda. Dat burgá sápmelaš álbmotmuitaleami historjákultuvrra ja viidábut dakkár politihkalaš jurddašeami, mainna lea vuoigadahtton earenoamážit našunála stáhtaid váldi ja man bokte eamiálbmogat leat marginaliserejuvvon.
Hástit váldeposišuvnna diđolaččat iežas symbolain ja institušuvnnain
Dutkamušastis Alakorva čujuha, man láhkai sápmelaččaid álbmogin leahkima vuođđu ii leat ráddjejuvvon beare muttuide, main politihkalaš ortniiduvvamii leat váldojuvvon mállet oarjesentrála politihkalaš árbevieruin.
– Daid sadjái sámi álbmoga muitalusat čatnasit máŋggadássásabbot oassin váldegaskavuođaid, main leat hápmašuvvan našunála stáhtat ja miehtá máilmmi leavvan áddejupmi álbmogiin ja našuvnnas.
Sápmelaš álbmotbargu lea politihkalaš doaibma, mas lea diđolaččat leamaš viggamuš hástalit našunála stáhtaid eksklusiiva ja šiitemeahttumin dollojuvvon váldeposišuvdna eatnamiin, main sámit ellet.
– Ná lea dahkkon ovdamearkka dihte go leat váldojuvvon atnui Sámi álbmotsymbolat ja go dihtolágan politihkalaš institušuvnnat leat vuođđuduvvon. Guovddáš ulbmilin lea leamaš duođaštit, ahte sámevuohta lea earáge go eallin mas luondu lea vuođđun.
Alakorva mielde sápmelaččain lea leamašan olggobealde stellejuvvon dárbu duođaštit, ahte sápmelaččain lea vejolašvuohta šaddat modearnan ja čuvgehuvvot – leat olmmožin seammaárvosaččat go earátge – ja ákkastallat ná sápmelaččaid vuoigatvuođa mearridit iežaset áššiin ja leat leahkimin maid boahttevuođas.
Sápmelaš álbmotbargui leat oassálastán maiddái váldekultuvrra ovddasteaddjit, nu gohčoduvvon sámeverddet, geat iežaset oasil stivrejedje sápmelaččaid politihkalaš ortniiduvvama dan guvlui, ahte stáhta čalmmiin sápmelaččat gehččojuvvošedje jápmi ávddahis álbmoga sajis ovddidan veara álbmogin.
– Iešguđet joavkkuid bidjan árvoortnegii go veardideami vuođđun lea hierarkiijalaš olmmošgovva ja viggamušat luovvanit dáid hierarkiijain leat ná guovdilis vugiin váikkuhan sámiid politihkalaš historjái álbmogin ja dasa, makkárin sámi servodat ja dan ráhkadusat leat otná beaivve hápmašuvvan.
Dutkamuša vuođul sápmelaččaid politihkalaš ortniiduvvan ovtta álbmoga namas ii goittotge leat leamašan nu systemáhtalaš ja plánejuvvon, go maid historjjálaš dáhpáhusaid čatnan oassin našunála narratiivva suovvá navdit. Eamiálbmotgeahččanguovllus sápmelaš našuvdnavuohta ii leat dasa lassin sorjavaš dihtolágan politihkalaš ortniiduvvamis dahje doaibmamis – dahje das, man muttus leat geavahišgoahtán doahpagiid, maid sáhttá buohtalastit álbmogiin.
– Dan sadjái našuvdnavuohta vuođđuduvvá vuolggasajistis sápmelaččaid iežaset áddejupmái alddiset sierranas joavkun, mas lea gullevašvuohta sámeguvlui ja dáhttu hukset sápmelaš boahttevuođaid.
Sápmelaččaide lea šaddan iežaslágan vuohki leahkit álbmogin
Alakorva nákkosdutkamuš viiddida áddejumi das, maid álbmogin leahkin mearkkaša dahje sáhtášii mearkkašit ja manin sápmelaččaide lea dehalaš šaddat dovddastuvvon álbmogin. Dat čiekŋuda áddejumi sápmelaččaid sajáiduvvamis stáhtaid rájáid rasttildeaddji álbmogin ja eamiálbmogin, vaikko sápmelaččaid institutionálalaš ráhkadusat leat ovdánan máŋgganáhpásaččat oassái stáhtaid rájáid čuovvumiin.
Sámi servodaga geahččanguovllus nákkosdutkamuš veahkeha oasistis hábmet, ahte iežas politihkalaš árbevieruid nannema ii dárbbaš bidjat vuostálagaid daid ovdánemiiguin, main sámepolitihkkii leat váldon váikkuhusat oarjemáilmmi politihkalaš árbevieruin.
– Sámiide lea šaddan iežaslágan vuohki leahkit álbmogin, mas ovttasmuvvet iežas politihkalaš árbevierut ja transnationála váikkuhusat. Nuppe dáfus, dutkamuš sáhttá maid ráhkadit sámeinstitušuvnnaide ođđalágan politihkalaš oidnolagaid ja horisonttaid álbmogin doaibmamii ja sajáiduvvamii vugiin, mas sápmelaččaid iežaset politihkalaš árbevierut váldojuvvojit buorebut vuhtii ja dárbu álbmotvuođa duođašteapmái transnationála álbmotprosedyraid geavahemiin šaddá gažaldatvuložin.
Diehtu nákkosdilálašvuođas
SDM Saara Alakorva nákkus Muitalusat Sámi álbmogis – Sápmelaš álbmotbarggu ja -jurddašeami guorramin dárkkistuvvo Lappi universitehta servodatdiehtagiid dieđagotti evttohusas sámemusea Siiddas Anáris geassemánu 18. beaivve 2025 dii 12 rájes.
Vuostenákkáhallin doaibmá professor Miikka Pyykkönen Jyväskylä universitehtas ja nákkáhallanjođiheaddjin doaibmá professor Sanna Valkonen Lappi universitehtas.
Dilálašvuođa sáhttá čuovvut gáiddusin čujuhusas https://youtube.com/live/Pq10F1cCqPo?feature=share
Nákkosdilálašvuohta lea suomagillii.
Diehtu nákkáhallis
Saara Alakorva lea gárvánan servodatdiehtagiid magisttarin Lappi universitehtas váldoávnnasin riikkaidgaskasaš gaskavuođat. Son lea doaibman Lappi universitehtas universitehtaoahpaheaddjin politihkkadiehtagiin ja sosiologiijas 2021 čakčalohkanbaji rájes. Iežas nákkusgirjji son lea čállán maiddái doaimmadettiin servodatdiehtagiid universitehtalektorin Sámi allaskuvllas 2021 giđđalohkanbaji. Nákkosgirjedutkamuša son álggahii go doaimmai dutkin Lappi universitehtas jagiin 2015-2019. Lassin son lea čállán nákkusgirjjis go lea doaibman dutkin jagi 2020 Suoma Akademiija ruhtadan Sámi kulturárbbi ontologalaš politihkka -fidnus.
Lassedieđut
Saara Alakorva, saara.alakorva (at) ulapland.fi, +358 40 354 5231
Diehtu publikašuvnnas
Saara Alakorva (2025) Kertomuksia Saamen kansasta – saamelaisen kansatyön ja -ajattelun jäljillä. ISBN:978-952-337-489-8. Acta electronica Universitatis Lapponiensis
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-489-8
|