Nákkáhallan: Sápmelaš boazodoalu ja eanangeavaheami stivrejit siidavuogádagas iežaset lágat ja riekteprinsihpat

Anne-Maria Magga. Govva: Marko Junttila

Dutkamuša vuolggasadji lea eamiálbmotrievtti (Indigenous law) dieđasuorggi ipmárdus das, ahte eamiálbmogiin leat leamaš iežaset doaibmi servodagat ovdal kolonialismma ja ahte sii leat hálddašan servošiid iežaset lágaid vuođul. Suomas lea fámus ipmárdus das, ahte dušše stádat sáhttet ráhkadit čatni vuoigatvuođa, muhto Anne-Maria Magga nákkosgirjjis boahtá ovdan, ahte siiddat leat doalahan iežaset lágaid boazodoalus gitta otnážii.

– Ii makkárge searvvuš sáhte doaibmat lágaid ja riekteprinsihpaid haga, Magga dadjá ja čujuha Kanadas dahkkojuvvon dutkamuššii eamiálbmogiid riektevuogádagain.

Maiddái sápmelaš boazodoalus leat gávdnon iežaset lágat juo guhká ovdal virggálaš suopmelaš boazodoallolága ásaheami. Bálgosat vuođđuduvvojedje jagi 1900, ja Suoma vuosttaš boazodoalloláhka ásahuvvui jagi 1931. Sápmelaččat leat bargan bohccuiguin juo máŋggaid čuđiid jagiid ovdal dan.

Magga suokkardallá iežas dutkamušas, mo siidda lágat ja riekteprinsihpat doibmet otná beaivve. Siida dárkkuha servoša, man vuođđun leat sogat ja bearrašat ja mii bargá bohccuiguin dihto guovllus. Son lea dutkan sierra siiddaid Giehtaruohttasa, Gáldoaivvi ja Neakkela bálgosiin. Dát gokčet Suomas váldooasi dain hárve bálgosiin, main siidavuogádat lea ain anus.

– Dáin guovlluin sámi boazodoalus leat guhkes árbevierut ja davvisámegiella lea beaivválaš bargogiellan.

Magga oaivvilda, ahte bálgosa siste sáhttet leat máŋggat siiddat, main leat iežaset guohtuneatnamat ja mat mearridit guođoheamis ja eanangeavaheamis iežaset guovlluin iešheanalaččat.

Dutkamušas identifiserejuvvojit siidavuogádaga rievttit, mearrádusdahkanproseassat ja vuogit vástidit konflivttaide. Dutkamušas boahtá ovdan, ahte siidavuogádaga rievttit ja mearrádusdahkanproseassat leat ain anus árgabeaivválaš boazodoalus dutkanguovlluin.

– Dat sirdásit njálmmálaččat ja geavatlaš bargguid bokte sohkabuolvvas nubbái, ja olbmot čuvvot daid boazobargguid oktavuođas.

Dutkanmateriálan jearahallamat, sámi muitalanárbevierru ja iežas vásáhusat

Dutkamuša várás Magga lea jearahallan sápmelaš badjeolbmuid ja analyseren sámi muitalanárbevieru, earret eará muitalusaid ja luđiid, mat gieđahallet bohcco. Materiálat leat váldoosiin davvisámegillii. Dasa lassin Magga ávkkástallá dutkamušas iežas vásáhusaid sápmelaš boazodoallin.

– Dutkamuš rahpá ja veahkeha ipmirdit sámi boazodoalu siskkáldas máilmmi.

Magga gullá Gálggojávrri siidii, mii lea okta su dutkamuša siiddain.

– Mun beroštuvven dutkanfáttás, danin go lean oaidnán geavadis, mo Suoma boazodoalloláhka manná ruossalassii siidavuogádagain.

Dutkamuš ovddasta politihkka- ja riektedieđalaš eamiálbmotdutkamuša. Eamiálbmogat eará sajiin máilmmis leat maŋimuš logijagiid dutkagoahtán ja ealáskahttán iežaset lágaid. Dutkit earenoamážit Kanadas leat hutkan ođđalágan metodaid ja teoriijaid eamiálbmogiid lágaid dutkamii. Norggas ja Ruoŧas leat ovdal dutkan sámiid vieruiduvvan rivttiid, muhto Magga nákkosgirjedutkamušas atnojuvvon eamiálbmotlágaid metodat ja teoriijat eai leat ovdal heivehuvvon sámi boazodoalu kontekstii.

– Lean beroštuvvan dutkamušas maiddái lágaid duogábealde váikkuheaddji viiddit politihkalaš ja juridihkalaš jurddašeamis, dannego dat spiehkkasa oarjemáilmmi jurddašeamis. Okta guovddáš ášši sámi jurddašeamis lea ipmárdus das, ahte olbmot galget seastit ja gáhttet guohtuneatnamiid vai boahttevaš buolvvain lea vejolašvuohta eallit boazodoaluin.

– Dasa lassin lea maiddái dehálaš gudnejahttit bohcco. Boazu ii jurddašuvvo dušše ekonomalaš birgenláhkin, muhto dat lea sámi kultuvrra, sámegielaid ja servodaga vuođđu. Dán áigge sámi boazodoallu lea goittotge máŋgga guovllus áitojuvvon olggobealde boahtán áitagiid dihte.

Govva: Nilla-Máhtte Magga

Siiddain ja sámi boazodoalus lea heajos sajádat Suomas

Suoma boazodoalloláhka ii dovddas sámi boazodoalu dahje siidavuogádaga. Boazodoallolágas ii váldojuvvo vuhtii dat, ahte seamma bálgosis sáhttet doaibmat máŋggat siiddat. Suomas eai maiddái dovddas siiddaid rivttiid iežaset guohtuneatnamiidda. Siiddain ja sámi boazodoalus lea dán geažil heajos vuoigatvuođalaš sajádat Suomas.

– Dát lea stuora váttisvuohtan sámi boazodollui. Oktan maŋimuš áigge ovdamearkan dás leat sámeguovllus dahkkojuvvon málbmaohcanvárrehusat almmá siiddaid lobi haga.

Suomas boazodoalu hálddašeapmi lea organiserejuvvon bálgosiid mielde. Bálgosat gullet Bálgosiid ovttastussii. Sámi bálgosat leat goittotge unnitlogus Bálgosiid ovttastusas ja vásihit ahte sii eai beasa doarvái váikkuhit mearrádusaiddahkamii ovttastusa bokte.

Čoavddusin sámi boazodoalu heajos sajádahkii sámi boazodoallit leat juo guhká evttohan iežas boazodoallolága ásaheami ja boazodoallohálddahusa vuođđudeami sámeguvlui. Dál sámi bálgosat leatge čielggadeamen iežaset boazodoallohálddahusa vuođđudeami.

– Mu dutkanbohtosat sáhttet vejolaččat leat veahkkin boahttevuođas boazodoallolága ja boazodollui guoskevaš lágaid nuppástuhttinbargguin ja maiddái boazodoallohálddahusa ođđasitorganiseremis. Dán barggus lea goittotge dehálaš gudnejahttit sámiid iešmearrideami ja muitit, ahte sápmelaččat leat iežaset lágaid ja ealáhusaid áššedovdit. Sápmelaččat galggašedje oažžut ieža mearridit iežaset ealáhusaide gullevaš áššiin.

Dieđut nákkáhallandilálašvuođas

FM Anne-Maria Magga nákkosgirji Siidan lait. Saamelaisen poronhoidon oikeusperiaatteet ja -teoria dárkkistuvvo Lappi universitehta servodatdiehtaga dieđagottis bearjadaga njukčamánu 1. beaivve 2024 diibmu 12 rájes logaldallansáles B126.

Opponeantan lea doseanta Kaisa Raitio Sveriges lantbruksuniversitehtas ja nákkáhallanjođiheaddjin (kustosin) professor Rauna Kuokkanen Lappi universitehtas.

Nákkáhallama sáhttá čuovvut gáiddusin čujuhusas https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Dilálašvuođa maŋŋel lea gáfestallan restoráŋŋa Fellis. Buresboahtin!

Dieđut nákkáhalli birra

Anne-Maria Magga lea válmmaštuvvan filosofiija magisttarin Oulu universitehtas váldofágan sámekultuvra jagi 2013. Magga lea bargan jagiid 2015–2017 nuorat dutkin Oulu universitehta ja Lappi universitehta oktasaš Suoma Akademiija ruhtadan prošeavttas Domestication of Indigenous Discourses in Sápmi ja čállán nákkosgirjji Koneen säätiö persovnnalaš veahkkeruđain jagiid 2018–2019.

Magga lea bargan nákkosgirjedutkin Lappi universitehtas servodatdiehtaga dieđagottis jagiid 2019–2023. Čakčamánu 2023 rájes son lea bargan Suoma Akademiija ruhtadan prošeavttas Saamelaiset poliittiset perinteet ja poliittinen ajattelu ihmisen ja ympäristön yhteiselona Lappi universitehtas.

Lassidieđut

Anne-Maria Magga, anmagga(at)ulapland.fi, p. 040 484 4115

Dieđut publikašuvnnas

Anne-Maria Magga: Siidan lait. Saamelaisen poronhoidon oikeusperiaatteet ja -teoria. ISBN 978-952-397-162-2. Vastapaino 2024.

Girji Vastapaino neahttagávppis