Dutkamuš duođašta, ahte dutkančuozáhahkan leamaš sápmelaččaid eallinvuohki, sierraborramušat ja buozanvuohta leat earáhuvvame nu ahte dat sulastahttigohtet váldokultuvrra danveardásaččaid. Dálá dieđu vuođul sápmelaččaid fysalaš dearvvašvuohta lea ovttalágán dehe buoret, go váldokultuvrraid ovddasteddjiid gaskavuođas. Dutkamušaid mielde árbevirolaš sámi eallinvuohki ja sierraborramušat leat suddjen sápmelaččaid fysihkalaš ja mielalaš dearvvašvuođa, muhto sosiála ja kultuvrralaš rievdadusat leat lasihan eallinvuohkebuozalmasaid dihttoma sápmelaččaid gaskavuođas ja leat buktán uhkiid sápmelaččaid mielladearvvašvuhtii. Dutkandiehtu sápmelaččaid dearvvašvuođas ja buresbirgejumis lea oažžumis unnán ja dat lea bieđgguid. Viidásepmosit sápmelaččaid dearvvašvuohta lea dutkojuvvon Norggas, unnimus Ruoššas ja Suomas.
“Sápmelaččat ráhkadit earenoamáš hearkkes álbmotjoavkku dálkkádatrievdama vahátlaš váikkuhusaide guovtti nuppideaskka gievrudeaddji ákka dihte. Dálkkádatrievdan lea vuoimmálaččamus árktalaš guovllus ja árbevirolaš ealáhusain, boazodoaluin, bargi sápmelaččat ellet lagas vuorrováikkuhusas jođánit earáhuvvi luondduin”, professor Jaakkola ákkastallá dutkanfidnu mávssolašvuođa. “Dutkamuš iktá maid dehálaš etihkalaš buncaraggá: álbmot, mii eallá harmoniijas luondduin ja mas lea unnimus ovddasvástádus dálkkádatrievdamis, šaddá vejolaččat gillát eanemus dálkkádatrievdama vahátlaš váikkuhusain”, Jaakkola joatká.
Dálkkádatrievdama einnostuvvon váikkuhusat sáhttet juhkkojuvvot primára, sekundára ja tertiára váikkuhusaide. Sápmelaččaide váikkuhusat čuhcet njuolga, ekosystema bakte dehe mohkastit hálddahusa, ekonomiija ja láhkaásaheami bakte. Liegganeaddji dálkkádat earáhuhttá šattolašvuođa diliid ja uhkida sápmelaččaide dehálaš bohcco buresbirgejumi ja dan borramuša oažžuma. Earáhuvvan dilit leat lasihan várálaš bárttiid riskkaid mohtorgielkkáiguin ja njealjijuvlagiiguin vuojedettiin. Liegganeaddji dálkkádat lasiha jámolašvuođa váibmo- ja varrasuotnadávddaide, heakkabuđohaga (ástmmá) ja allergiijaid gávdnoma sihke dása lassin ođđa eallivuđot dávddat davvánit ain eanet.
”Mu dahkan viiddes jearahallamat ja gieddebarggut sámiid ruovttuguovllus, čujuhit dasa, ahte sápmelaččaide dálkkádatrievdan uhkida kultuvrralaš buresbirgejumi ja eallinvuogi, ja dát galgá váldojuvvot vuhtii maiddái hálddahusas ja láhkaásaheamis. Vejolašvuohta vuogáiduvvat dálkkádatrievdamii dorvvastettiin kultuvrra jotkkolašvuođa lea álgoálbmogiidda vuosttažettiin olmmošriektegažaldat. Dálkkádatrievdamii vuogáiduvvan dárkkuha sápmelaččaide ovttaáigásaččat kultuvrralaš earáhuvvama ja ceavzima. Fáttás dárbbahuvvo lasi antropologalaš dutkamuš, daningo maid ráđđehusaidgaskasaš dálkkádatpanela dahká jurddabohtosiiddis dutkandieđu vuođul”, dutkidoavttir Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi, lohká.
Sámegiela uhkivuložin šaddan, servodatlaš gárganeapmi, industrialiseren, earáhuvvamat ealáhusain, eallinvuogis ja sierraborramušain sihke eretmuotkun sámiid ruovttuguovllus leat dahkan sápmelaččaid eanet suojeheapmin dálkkádatrievdama biehtadahkes váikkuhusaide. Sámi servošiid vejolašvuođat vuogáiduvvat dálkkádatrievdamii ja doalahit árbevirolaš eallinvuogiset leat rájálaččat láhkaásaheamis ja hálddahusas.
Dutkamuš buktá ovdan dárbbu čuovvut systemáhtalaččat dálkkádatrievdama váikkuhusaid sápmelaččaid dearvvašvuhtii, buresbirgejupmái ja kultuvrii.
Veardidanárvvoštallojuvvon dutkamuš lea almmustuhtton riikkaidgaskasaš Current Environmental Health Reports – publikašuvnnas. Dutkamuš lea muhtin oassái ruhtaduvvon Suoma kulturuhtarádjosa ja Jenny ja Antti Wihuri vuođđudusa veahkkeruđaiguin.
Lassidiehtu: