aloitussivu_ajankohtaista_elo15.jpg

Ođđasat
SÁMIID MUSEADOAIMMA ÁŠŠEDOVDIT ČOAHKKANIT SIIDII BORGEMÁNUS

Vuossárga 21. Borgemánnuta 2017, 08.06

Sámiid báikkálaš árbedieđu lea dehálaš váldit vuhtii mearrádusaid dahkamis

Juohke siiddas lea dárkileamos diehtu sin guovllus, ja dat galggalii váldot vuhtii dálá buorebut birasmearrádusaid dahkamis ja guovllu plánemii láktaseaddji oassálastinproseassaid ollašuhttimis. Dát boahtá ovdan otne almmustahttojuvvon Arktalaš guovddáža dutkanraporttas, mii sisttisdoallá ávžžuhusaid das, mo sámiid ekologalaš árbediehtu galggalii váldot vuhtii birasmearrádusaid dahkamis, mat gusket sápmelaččaide.

MO GÁVPOGIID SÁPMELAČČAT VEDJET?

Gávpogiin orru sápmelaččain ja sin eallindilis ii leat jur ollenge diehtu. Dat oaidnemeahttun álbmotjoavku lea sturron dássidit, muhto leat báhcán olggobeallái áigeguovdilis máŋggakultuvrralašvuođa guoskevaš ságastallamiin. Das fuolatkeahttá sápmelaččat ásset meastá buot Suoma gielddain, ovdamearkka dihte oaivegávpotguovllus 1300, Roavvenjárggas vehá badjel 1000, Oulus badjel 900 ja Tamperesge 400. Jo 65% sápmelaččain orrot sámeguovllu olggobealde.

Sámegillii

 Nákkus: Sámeoahpahusa ovddideapmi oktasgaš oahpaheaddji duohken , Struktuvrraid ja guottuid galggašii rievdadit vai sámeoahpahus doarjjošii buorebut sámegiela ja kultuvra čájeha Rauna Rahko-Ravantti nákkosdutkamuš. Dálá dilis sámeoahpahusa ovddideapmi ovttasgaš oahpaheaddji duohken ja sámeoahpahusa sajádat lea heittot. Ovddidanbargu galggašii leat olles skuvla oktasaš áššin.

 Sápmelaččat, skuvla ja sámi pedagogihkka, Kide 4/2013

 Eamiálbmot ja etnihkalašvuohta, Kide 3/2013