2.6.2012

Miekanhiojaiset: Puhe Miekalle, Matti Hepola


Herra rehtori, arvoisat kunniatohtorit, tohtorikollegat, hyvät naiset ja herrat

I have the honor to give the speech to the doctors’ sward. To those who does not understand Finnish I will provide a short summary at the end.

Miekka lohitalonpojan ja merikalastajan jälkeläisen kädessä. Symbolisesti se kertoo pohjoismaisen valtiomallin ehkä mahtavimmasta kilpailuedusta ja voimavarasta yhdentyvässä maailmassa. Kyvystä ja halusta antaa koulutus ja sivistys kaikille. Kysymys on perimmältään tasa-arvosta. Kaikki halukkaat voivat kykyjensä ja tahtonsa rajoissa opiskella ja opiskella niin pitkälle kuin kyvyt riittävät. Miekan tie, joka ennen oli aatelismiehen toinen elämänura soturina, on avoin kaikille. Avoimessa ja mahdollisuuksia antavassa yhteiskunnassa olennaista on toivo. Toivo luo uskoa elämään ja sitä me kaikki tarvitsemme.

Nykyistä maailmaa ja julkista keskustelua hallitsevat pintailmiöt. Keskustellaan päivänperhosista, pintailmiöistä, niistä asioista, joista julkisuus kiinnostuu ja usein vielä kyllästymiseen saakka. Tiede ei ole pintailmiö. Sen eräänä tehtävänä on nostaa esiin yhteiskunnan perustavanlaatuisia, todella tärkeitä kysymyksiä. Nykyisellään ne tahtovat jäädä jalkoihin. Kuuntelin eilen radiosta luovuuden ja lahjakkuuden tutkijan, emeritusprofessori Kari Uusikylän kertomusta peruskoulun pelastamisesta 1990-luvun myrskyisinä lamavuosina. Minulle oli yllätys, että maailman parhaanakin pidettyä koulujärjestelmäämme piti tieteen tekijöiden osaltaan ihan todella puolustaa.

Miekalla oli siis ja on edelleen töitä. Miekka symboloi tieteessä älyä ja terävyyttä. Te, joille miekka on annettu, käyttäkää sitä oikein ja oikeamielisesti. Koska itse olen oikeustieteilijä ja pidän oikeustiedettä laajasti ajateltuna yhteiskuntaa tutkivana tieteenä, kohdistaisin miekan kärjen yhteiskunnan ja oikeuden perustaviin kysymyksiin. Ne ovat perimmältään yhteiskunnallisia, ne tehdään valintoina, jotka nojaavat joihinkin arvoihin. Tutkijan ei tarvitse hyväksyä näitä arvoja, mutta on ensiarvoisen tärkeää, että hän ymmärtää, miten valinnat syntyvät.

Tieteen tehtävä on pyrkiä kohden totuutta. Koska elämme tällä hetkellä voimakkaassa, pyörteilevässä ja kuohuvassa muutoksen virrassa, totuuden löytäminen on vaikeaa. Muutoksen aikoina on yksinkertaisesti vain vaikea nähdä. Pyrkimyksestämme emme kuitenkaan luovu. Tieteen tulee vastata myös perustavanlaatuisiin, monisyisiin ja vaikeisiin kysymyksiin. Miksi? Ennen muuta sen vuoksi, että voimme, me kaikki ihmiset, ymmärtää tämän maailmamme paremmin.

Ymmärrys ja ymmärtäminen ovat syvällisesti tarkasteltuna monessa mielessä vaikea asia. Filosofit puhuvat jopa ymmärtämisen ihmeestä. On todellakin jokseenkin merkillistä, että voimme ymmärtää toista ihmistä, hänen ajatuksiaan, tekojaan, virheitään ja tahtoaan.

Tiedettä tulee tehdä rohkeasti, miekkaakin käyttäen. Laajalla ja ymmärtäväisellä sydämellä arvioituna tiedettä tehdään kahden metodin varassa. Luonnontieteet käyttävät kokeellista metodia ja osa yhteiskuntatieteistä, hengentieteiksikin kutsutuista, käyttää erilaista metodia. Hyvät kuulijat, en aio rasittaa teitä metodikysymyksillä tänään, otan esille vain yhden, tieteitä ja ennen kaikkea niiden tuloksia ja tulosten käyttämistä koskevan yhdistävän seikan.

Kysymys on jälleen ymmärryksestä ja sen lisäämisestä. Tieteen tulee lisätä ymmärrystämme. Miksi se on niin tärkeää ja miksi palaan siihen?
Vastaus on suvaitsevaisuus. Toisten ihmisten ymmärtäminen ja ylipäänsä yhteiskunnan ja sen toiminnan ymmärtäminen lisäävät suvaitsevaisuutta. Uusi, outo erilainen, joka meitä tiedemiehiä kiehtoo, saattaa vierastuttaa muita. Jotenkin tämä liittyy ihmisyhteisöihin ja niiden toiminnan lainalaisuuksiin. Jos ja kun tiede auttaa tiedon ja ymmärryksen lisäämisessä, sen pitää tehdä meistä myös suvaitsevaisempi. Pelkkä tieto ei kuitenkaan ole riittävää. Emme saa myöskään unohtaa opillisen sivistyksen toista puolta, sydämen sivistystä, vaalikaamme myös sitä.

Hyvät naiset ja herrat, tähän pyrkikää ja käyttäkää miekkaanne tavalla, josta itse voitte olla ylpeitä ja jota lapsenne ja lapsenlapsenne tulevien aikojen viisaina kansalaisina ja tutkijoina, voivat ainakin ymmärtää.

Dear ladies and gentlemen. Today, we will sharpen our swords. In my speech, I discussed equality and the Nordic welfare state model, which provides equal opportunity to education for everyone. In my opinion, this is the most important competitive advantage we have in the globalizing economy. I also discussed the significant goal of science to seek the truth and improve our understanding of the world. Understanding increases tolerance, which is a high priority for all of us.

I hope you all enjoy our celebration.

Hyvät kuulijat, toivotan oikein mukavaa iltaa ja tulevaa juhlaa kaikille Teille täällä Kemijoen rantamaisemissa.