2.6.2012

Promootioakti: Priimusmaisterin vastaus, Ilkka Salmi


Promoottorin kysymys: Miksi työntekijöiden välisten ristiriitojen yhteisöllinen ratkaiseminen on tärkeää?

Arvoisa promoottori, hyvät naiset ja herrat,

kysymys ristiriitojen ratkaisemisesta työyhteisöissä on aina ajankohtainen asia, sillä ristiriidat ovat aina läsnä työyhteisöissämme. Tämän vuoksi ristiriidoissa on nähtävä niiden myönteiset ulottuvuudet. Ristiriidat työyhteisöissä eivät ole uhkia vaan mahdollisuuksia. On vain olemassa hyviä ristiriitoja.

Ristiriitoja ei voida koskaan täysin eliminoida työyhteisöistä – hyvä niin. Juuri tämän vuoksi riitatilanteista pitäisi pyrkiä onkimaan ne hyödyt, mitä niistä on löydettävissä. Ristiriidat haastavat työyhteisön usealla myönteisellä tavalla. On kuitenkin muistettava riitaa ratkaistaessa, että tilanteen pääosaa ei esitä itse ristiriita, vaan riidan osapuolten asenne ja suhtautuminen tilanteeseen ja ratkaisun löytymiseen.

Ristiriitatilanteiden yhteisöllinen ratkaiseminen vaatii itsessään myönteistä asennetta – halu ratkaista riita kaikkien osapuolten välillä on oltava olemassa. Itse ristiriitatilanteen ratkaisussa nousee tärkeäksi tekijäksi positiivinen asenne itse riitatilannetta kohtaan eli osapuolet uskovat ratkaisun löytyvän yhdessä. Tämä asenne luo pohjan koko toiminnalle tilanteessa. ”Meidän työyhteisössämme ei löydy riitoja, joita emme voisi yhdessä onnistuneesti ratkaista”, kuuluu esimiehen vahva mielipide. Esimies valaa uskoa ratkaisun löytymiseen – hän ja ohjaa riitatilanteen onnistuneesti maaliin.

Yhteisöllisessä ristiriitojen ratkaisussa voidaan nähdä se etu, jota työntekijät arvostavat – heidän oman äänensä huomioon ottaminen ratkaisuja tehtäessä. Kaikki saavat kertoa oman tarinansa tilanteesta – oikeudenmukaisuus toteutuu, luottamus esimieheen vahvistuu. Koska työntekijät tulkitsevat samaa tilannetta aina omalla tavallaan, on tärkeää hyväksyä muiden ihmisten eriävät tarinat ja mielipiteet. Omista ajatuspoluista joustaminen ja muiden mielipiteiden tunnustaminen ja hyväksyminen kuuluvat yhdessä ratkaistavien riitatilanteiden tärkeisiin tekijöihin.

Oman äänensä kuuluviin saattaminen edellyttää luottamusta keskustella, tuoda julki omat mielipiteensä ja myös erheensä. Omien virheiden myöntäminen muiden edessä on merkki rohkeudesta ja vahvasta itsetunnosta. Ristiriitojen yhteisöllinen ratkaiseminen toimii luottamuksen lisääjänä työyhteisössä, mutta myös työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin rakentajana.

Luottamus johtaa avoimuuden lisääntymiseen työntekijöiden ja esimiehen välillä. Avoimen toiminnan seurauksena työntekijöiden ajatuksiin ei jää leijumaan epäileviä oletuksia, puolitotuuksia, jotka voisivat helposti synnyttää irrationaalisten ajatusten ketjun, joka puolestaan voisi johtaa uusiin ristiriitoihin. Epäselvyyksistä vapaassa ilmapiirissä asiat eivät etene uusiksi riidoiksi. Kun ratkaisut sovitaan yhdessä, on tilanne selkeä ja työyhteisö valmis siirtymään eteenpäin. Avoimen toiminnan seurauksena työntekijät tiedostavat, etteivät ristiriidat ole uhka työyhteisölle tai heille itselleen.

Ristiriitatilanteet ovat myös hedelmällisiä oppimisen paikkoja. Opimme oman työyhteisömme ryhmädynamiikasta, toisista työntekijöistä sekä – ehkä tärkeimpänä omasta itsestämme. Opimme mitä ajattelemme, mitä tunnemme ja miten toimimme tunnerikkaissa riitatilanteissa. Jos emme itse kykene omaa toimintaamme pohtimaan, yhteisöllisen ratkaisumallin mukanaan tuoma – muiden osallistujien palaute – voi herättää meissä sen reflektoivan minän. Tämän tuloksena voimme saada eväitä oman toimintamme korjaamiseen ja parantamiseen. Ristiriitatilanteet antavat myös mahdollisuuden poisoppia tiettyjä tapoja ja käytäntöjä, joiden panos riitatilanteiden ratkaisussa on aiheuttanut enemmän hallaa kuin hyötyä.

Kun työntekijät oppivat tuntemaan omia ajatuspolkujaan ja niitä ”harha-askelia” näillä poluilla, he huomaavat, ettei ristiriitoja ratkaista samalla ajattelun tasolla kuin riitoja luotaessa. Tunteiden värittämien, ehkä hieman mielipuolistenkin ajatusten on siirryttävä viileämpien, rationaalisten ajatusten tieltä pois. Yhteisöllinen ristiriitojen ratkaiseminen opettaa meitä hallitsemaan ajatuksiamme ja tunteitamme paremmin. Ristiriidat haastavat työyhteisön jäsenet sekä yksilöinä että kollektiivina.

Joten, jos joskus tuntuu siltä, että työyhteisö alkaa muistuttaa liikaa lastentarhaa tai jopa eläintarhaa, tällöin on muistettava antaa tilaa – aikuisen ajatuksille. Täten, olkaamme aikuisia työyhteisöissämme. Kiitos.