1. Opettajat valitsevat yhteistyökumppanit ja teeman

2. Opiskelijat orientoituvat

3. Opiskelijat suunnittelevat työskentelyään: tutkimuskysymys ja tietolähteet

4. Opiskelijat tutkivat millaisena ilmiö näyttäytyy eri tietolähteissä ja medioissa

5. Opiskelijat tuottavat analyysin ja raportin ilmiön representaatiosta

6. Opiskelijat elaboroivat ja arvioivat oppimaansa

Ilmiölähtöisen monilukutaidon oppimisprosessin suunnittelussa opettaja valitsee ensin eri oppiaineita yhdistävän teeman sekä yhden tai useampia yhteistyökumppaneita, jotka voivat olla toisia opettajia tai koulun ulkopuolisia toimijoita. MOPPI-prosessissa on tarkoitus yhdistää vähintään kaksi oppiainetta.

Teema voi olla käytännössä mikä tahansa lukion opetussuunnitelmaan kytkeytyvä teema, joka

• liittyy opiskelijoiden omaan elämään,
• esiintyy oppikirjoissa ja
• on riittävän avoin opiskelijoiden omille kysymyksille.

Yhteistyökumppanit ja oppiaineyhdistelmät kannattaa valita rohkeasti ja luovasti.

MOPPI-prosessin toteuttavat opettajat suunnittelevat huolellisesti opetuskokonaisuuden sekä määrittelevät yhteisopetuksen toteuttamisen:

• oppimistavoitteet, erityisesti monilukutaidon oppimistavoitteet
• kohderyhmän
• mukana olevat oppiaineet
• suoritustavat
• oppimisen arvioinnin

Ensimmäisillä oppitunneilla orientoidutaan teemaan ja luodaan yhteinen näkemys oppimisen tavoitteista, suoritustavoista ja arvioinnista.

Orientaation aikana:

• herätetään opiskelijoiden kiinnostus teemaan mukana olevista oppiaineista käsin,
• tarjotaan virikkeitä opiskelijoiden omiin kysymyksiin, keskusteluihin ja ilmiön valitsemiseen niiden pohjalta
• opiskelijat valitsevat teemasta itseään kiinnostavan ilmiön, jonka näyttäytymistä (representoimista) he alkavat analysoida eri tietolähteissä.

Monilukutaidon oppimisessa ilmiöllä tarkoitetaan asiaa, joka liittyy opiskelijan omaan elämään ja kokemuksiin. Ilmiö voi olla esimerkiksi maahanmuutto, koulukiusaaminen ja parisuhde. Valittavien ilmiöiden määrä riippuu siitä, työskennelläänkö yksin vai ryhmissä. 

On hyvä, että ilmiöstä on saatavilla tietoa oppikirjan lisäksi myös muissa tietolähteissä (esim. some, webbisivustot, tuttavat/asiantuntijat jne.). Orientoinnin aikana voi keskustella opiskelijoiden kanssa heidän omista kokemuksistaan sekä erilaisista tiedon tuottamisen tavoista. Apuna voi käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Miten ja mistä hankit tavallisesti tietoa?
• Millaisia tietolähteitä käytät?
• Miten ja millaisissa yhteyksissä käytät sanallisia, kuvallisia, auditiivisia, numeerisia tai kinesteettisiä tekstejä?
• Miten ja missä muodossa tuotat ja jaat tietoa omassa elämässäsi?

Seuraavilla oppitunneilla opiskelijat määrittävät valitsemaansa ilmiöön tutkimuskysymyksen. Tutkimuskysymystä asetettaessa on hyvä ottaa huomioon, että sitä on mahdollista tarkastella mukana olevien oppiaineiden näkökulmasta.

Monilukutaidon näkökulmasta ohjaava tutkimuskysymys on:

• Miten valittua ilmiötä kuvataan /miten ilmiö näyttäytyy valituissa tietolähteissä ja medioissa mukaan lukien oppikirjat?
  

Tässä monilukutaidon kehittymisen kannalta keskeisessä vaiheessa opiskelijat etsivät ja kokoavat tietoa valitsemistaan tietolähteistä. He analysoivat ilmiön representaatioita, toisin sanoen he tutkivat millaisena ilmiö näyttäytyy eri tietolähteissä. Tutkimusprosessi kattaa oppimisprosessissa mukana olevat oppiaineet. Tarkoitus on oppia etsimään, arvioimaan ja tarkastelemaan ilmiön esittämiseen liittyviä kysymyksiä myös eri oppiaineiden ja tieteenalojen näkökulmasta.

Tiedon arvioinnissa tarkastellaan ja puntaroidaan muun muassa tietolähteiden ja tiedon oikeellisuutta, luotettavuutta, näkökulmia, arvoja, tarkoitusperiä, tekijänoikeuksia ja sananvapautta. Monilukutaidon näkökulmasta oppikirjoissa esitetyllä tiedolla ole erityisasemaa.

Alla olevassa valikossa on apukysymyksiä ja tukimateriaalia tiedon etsimiseen ja arviointiin.

• Mitä aiheita kirjassa käsitellään, mitä ei?
• Millaisia ajatuksia ilmiön käsittely oppikirjassa ensisilmäyksellä herättää?
• Mikä opiskelijoita kiinnostaa, mikä ei ja miksi?
• Puuttuuko kirjasta joku opiskelijoiden mielestä kiinnostava ja ajankohtainen ilmiöön liittyvä teema? Entä kokevatko oppilaat jonkun teeman turhaksi?
• Miten ilmiöön liittyviä aiheita voisi esittää toisin ja mitä niistä voisi kertoa lisää?
• Mistä ilmiöön liittyvistä asioista viestimissä kerrotaan ja mistä ei? Miten näistä asioista kerrotaan ja miksi?
• Miten koulun oppikirjojen ja median välittämä tieto ilmiöstä eroavat toisistaan ja mistä mahdolliset erot voisivat johtua?
  (Sairanen & Törrönen (n.d))

Apukysymyksiä:

• Mitä eväitä kurssi on tarjonnut minulle?
• Millä tavalla käsitykseni tiedosta on muuttunut, mikäli se on muuttunut?
• Millä tavalla käsitykseni oppikirjasta ja muista tietolähteistä on muuttunut?
• Koenko, että oma monilukutaitoni on kehittynyt? Millä tavalla?
• Millaisissa asioissa haluaisin kehittyä entistä monilukutaitoisemmaksi?