opiskelua_01.jpg
Lyseonpuiston opiskelijoiden ja opettajien tarinoita
Anni Koikkalainen


Anni Koikkalainen, Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi

Päädyin analysoimaan kurssilla kahta elokuvaa: Aku Louhimiehen “Kuutamolla” (2002) ja Hannu Lemisen “Valkoiset ruusut” (1943). Elokuvat ovat kevyttä viihdettä, mutta tuovat kuitenkin esiin ajallensa tyypillisiä arvoja. Se, miten miesten ja naisten välisiä suhteita ja seksuaalisuutta tuodaan valkokankaalle, on selvästi muuttunut ajan saatossa. Elokuvat siten heijastavat kuvausajankohtiensa yhteiskunnallista tilannetta ja vallitsevia normeja. Olen oppinut lähdekritiikkiä ja analysoimaan erityisesti sitä, minkälaisia representaatioita eri lähteet antavat nykyisestä tai menneestä maailmasta. Monilukutaito on nykyaikana erittäin tärkeää, koska niin suuri osa elämästämme tapahtuu esimerkiksi internetissä. Jos ei osaa monilukutaitoa, on luotettavan tiedon hankkiminen ja saaminen vaikeampaa.

Olivia Särkioja


Olivia Särkioja, Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi

Minua ovat aina kiinnostaneet uskonnot, joten halusin perehtyä ilmiöön, joka liittyy uskontoon. Valitsin aiheeksi seurustelun islamilaisessa kulttuurissa, ja miten sitä kuvataan erilaisissa lähteissä: Väestöliiton tekstissä ”Katsaus islamilaiseen maailmaan” (2009) ja verkkosivustolla www.islamopas.fi. Lisäksi päätin haastatella itse kahta muslimia. Olen oppinut tarkastelemaan lähteitä monesta eri näkökulmasta. Lisäksi opin tekemään itsenäistä työtä ja suunnittelemaan ajankäyttöäni. Monilukutaito on tärkeää, jotta saisimme maailmaan enemmän perspektiiviä. Tulee ymmärtää se, että aina ei ole olemassa vain yhtä totuutta.

Vilma Posio


Vilma Posio, Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi

Tutkin, miten seksuaalisuus ilmenee suomalaisen rap-musiikin sanoituksissa. Tutkin, millaisia kuvia suomirap-sanoitukset esittävät seksuaalisuudesta; onko niistä löydettävissä representaatioita esimerkiksi sukupuolesta, seksuaalisuudesta ja niihin sidonnaisista valta-asetelmista. Analyysin tekoprosessin loppua kohden koin suhtautuvani sanoituksiin entistä kriittisemmin. Lyriikoilla on suuri valta ja vastuu siinä, millaista kuvaa ne todellisuudesta välittävät ja toisaalta millaista todellisuutta ne rakentavat. Ennen kaikkea lyriikat heijastavat ja esittävät kuvia ajasta ja kulttuurista. Siinä missä rap-lyriikat ovat tähän päivään asti olleet seksistisiä, nykyään ne rikkovat sukupuolirajoja yhä enemmän. Nykyinen kehityssuunta tuo sanoituksissa esiin monipuolisia representaatioita, moniäänisyyttä -ja arvoisuutta, mikä puolestaan edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista yhteiskunnassa.