AMOK Infra

Arktisen muotoilun osaamiskeskus (AMOK) kokonaisuus sisältää kaksi erillistä hanketta; Arktisen muotoilun osaamiskeskus kehittämishankkeen ja Arktisen muotoilun osaamiskeskus infrahankkeen. Arktisen muotoilunosaamiskeskus on osa laajempaa arktisen ja pohjoisen tutkimuksen monitieteistä huippuosaamiskeskittymää. AMOK -hankkeet tukevat Arktisen erikoistumisen ohjelman (2013) teemaa “arktisista innovaatioista uutta liiketoimintaa” sekä “poikkileikkaavaa arktista koulutusta sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa”.

Hankkeen aikana rakennettava infrastruktuuri palvelee tutkimuksen ja yritysyhteistyön lisäksi myös opetusta ja siten uusimman tiedon leviämistä alueen käyttöön. Elinkeinoelämää hyödyntävien uusien toimintatapojen kehittäminen on sidoksissa infrastruktuuriin, joten toimintamallien muuttaminen vaatii myös infrastruktuuriin muuttamista. Tutkimusympäristöjen ja niihin tarvittavan osaamisen ajantasaisena pitäminen on keskeinen vaatimus pitkäjänteisen aluekehitysyhteistyön ylläpitämiselle.

Alueellisen innovaatiotoiminnan ja Lapin elinkeinoelämän uudistuminen sekä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan toiminnan kehittäminen edellyttävät laadukkaita ajantasaisia tutkimusympäristöjä ja ne ovat perusedellytyksiä myös alueen tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen tutkimusyhteistyölle. Arktisen muotoilun osaamiskeskus –infrahanke parantaa alueen kilpailukykyä toimimalla vahvana uuden teknologian ja uusien innovaatiokyvykkyyttä edistävien toimintatapojen (hakathon, liiketoiminnan protoilu, start up, pop up, techno jam) kehittämisalustana ja jalkauttajana alueella. 

AMOK-tutkimusympäristöjen tarjoaman avoimen kehittämisympäristön (FabLab) avulla mahdollistetaan uusimman teknologian konkreettinen kokeilu alueen toimijoille. AMOK toimii vahvana alueellisena verkostona mahdollistaen alueen toimijoille ja yrityksille pilotointi- ja kokeilualustan uudenlaisen liiketoiminnan ja palvelujen sisältöjen kehittämisessä (SINCO).

Arktisen muotoilun osaamiskeskus infrahankkeen varsinaisiin kohderyhmiin kuuluvat Alueen yritykset, yrittäjät ja työntekijät, alueen julkinen sektori, aluekehityksestä vastaavat organisaatiot, lapin tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatiot, elinkeinoelämää kehittävät organisaatiot, arktisella alueella toimivat kansalliset ja kansainväliset yritykset, paikalliset elinkeinot, taiteiden tiedekunta, sen tutkijat, opettajat ja opiskelijat sekä kansainväliset verkostot. Hankkeen välillisinä kohderyhminä toimivat kunnat, paikalliset asukkaat ja matkailijat.

Tavoitteet

AMOK infrahankkeessa tavoitteena on varustaa alueellista innovaatiojärjestelmää tukevan Arktisen muotoilun osaamiskeskuksen seuraavat tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurit; taiteiden tiedekunnassa jo toimintansa vakiinnuttaneen palvelumuotoilun tutkimuslaboratorion (Sinco), nopeaa prototypointia, avointa innovointia ja tuotekehitystä tukeva kehittämisympäristö (Fablab), osaamisen jalkauttamista ja kenttätyötä tukeva liikkuva yksikkö (Mobilab), ja luovien alojen kansallinen ja kansainvälinen osaamisen esittämisympäristö (Arch).

Hankkeen tavoite aluekehityksen näkökulmasta on kehittää alueen osaamiskeskittymiä ja – keskuksia, jotkavahvistavat Lapin alueen elinkeinoelämää ja luovat uusia palveluita, niin yritysten kuin julkisenkin sektorin käyttöön. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan näkökulmasta tavoitteena on uudistaa ja kohdentaa tutkimustoimintaa ja siihen liittyviä toimintaympäristöjä sekä toimintamalleja siten, että ne entistä paremmin palvelevat aluetta ja sen elinkeinoelämää.

Toimenpiteet ja tulokset

Hankkeen toteutus on jaettu neljään toimenpidekokonaisuuteen jotka ovat: 1) Hankkeen käynnistäminen, 2) AMOK:nlaboratorioiden varustaminen, 3) Täydentävät hankinnat, 4) Raportointi sekä hankkeen päättäminen. Hankkeen tulokset ovat toiminnoiltaan päivitetty Service Innovation Corner (SINCO) laboratorio, FabLab – kehittämisympäristö, kenttätyötä tukeva MobiLab sekä osaamisen esittämisympäristö ARCH.

AMOK-infrahanke esite

Tuomas Honka
Arktisen muotoilun osaamiskeskus infrahankeen esite, jossa tiivistetysti kuvattu AMOK:n teknologiset toimintaympäristöt.
2016