Kasvillisuuden satelliittimittaukset ja paikalliset lämpötilamittaukset osoittavat vahvan yhteyden lämpötilojen ja kasvillisuuden vuodenaikavaihteluiden välillä arktisella ja boreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä viimeisen 30 vuoden aikana. Lämpötilojen kausivaihtelussa kylmimpien ja lämpimimpien vuodenaikojen erot ovat pienentyneet. Seuranta-aikana tapahtunut kausivaihtelun pieneneminen vastaa 4–5 leveyspiiriasteen muutosta maapallolla etelään päin. Ilmastomallit ennustavat kehityksen jatkuvan ja tämän vuosisadan loppuun mennessä lämpötilojen vuodenaikaerojen pienenevän pohjoisilla alueilla vastaamaan 18 leveyspiiriastetta eteläisempää vyöhykettä.

Pohjoisessa kausivaihtelun väheneminen merkitsee kasvien kasvun lisääntymistä.

– Tämä näkyy jo esimerkiksi Luoteis-Venäjällä Jamalin niemimaalla asuvan alkuperäiskansan nenetsien elämässä. Lehtensä pudottavien pensaiden korkeus ja biomassan lisääntyminen tundralla vaikuttaa muun muassa porojen paimennukseen ja eläinten käsittelyyn, vaikka havupuuraja ei vielä ole tuntuvasti siirtynyt näille alueille asti, kertoo tutkimuksessa mukana ollut Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Bruce Forbes.

Boreaalisen vyöhykkeen siirtyminen arktiselle alueelle on ilmeisesti hitaampaa kuin on oletettu vielä pari vuotta sitten. Mutta tundra muuttuu kasvillisuusvyöhykkeen sisällä.

– Mikä tahansa muutos lämpötilassa ja kasvillisuuden kausivaihtelussa vaikuttaa todennäköisesti elämään ei ainoastaan pohjoisessa vaan muuallakin maapallolla. Tämä johtuu ilmakehän takaisinkytkentäilmiöstä, joita edesauttavat esimerkiksi tundralla tapahtuneet muutokset lumipeitteen heijastusvaikutuksesta. Pajukko muuttaa auringon säteilystä suuremman osan lämmöksi kuin ruohikko ja pensoittuminen nopeuttaa lumen sulamista keväisin, Forbes lisää.

Kansainvälisessä tutkimuksessa oli mukana 21 tutkijaa 17 laitoksesta seitsemästä maasta. Tutkimuksessa käytettiin uutta satelliittidatajärjestelmää kartoittamaan kasvillisuuden vehreyttä 30 vuoden aikana.

Kasvukauden määritykseen tutkijat käyttivät NASAn avulla kehitettyä maan jäätymistä ja sulamista kaksi kertaa päivässä mittaavaa satelliittidataa 20 vuoden ajalta. Tutkijat määrittivät vuodenaikojen vaihtelut käyttämällä maapallon leveyspiirejä mittapuuna, koska koko kasvukauden lämpökertymä ja kasvien kasvu maapallon sirkumpolaarisella vyöhykkeellä laskee monotonisesti pohjoisnapaa kohti noin 50 leveyspiiriltä lähtien. Tämä mahdollisti leveyspiirien mukaisten viiteprofiilien määrittämisen sekä ajan kuluessa tapahtuneen vaihtelun tulkitsemisen.

Arvostetussa vertaisarvioidussa Nature Climate Change -tiedejulkaisussa sunnuntaina 10.3.2013 julkaistu artikkeli on nimeltään Temperature and vegetation seasonality diminishment over northern lands. Tutkimusta johti professori Ranga Myneni yhteistyössä tohtoriopiskelija Liang Xun kanssa Bostonin yliopistosta Yhdysvalloista.

Grafiikkaa ja lisätietoa tutkimuksesta
Tutkimusartikkeliin (DOI-numero: 10.1038/NCLIMATE1836)
Nature Climate Change -julkaisu

Lisätietoja (englanniksi):

Tutkimusprofessori Bruce Forbes
P. +358 40 847 9202
bruce.forbes (at) ulapland.fi

Professori Ranga Myneni
P. +1 617 470 7065
ranga.myneni (at) gmail.com

LaY/AK/JL