Dábálepmosit healban olmmoš lea gaskaagi rasttildan bargguhis almmái, geas leat váttisvuođat gárrenávdnasiid geavaheamis ja guhte lea váreheapme ja oktonas dahje johtá boasttolágan searvvis. Dákkár govvádusa adde munno jearahallan áššedovdit, geat barget healbama guoski áššiin. Barggaime jearahallamiid Lappi ja Kainuu guovlluin, ja daidda oassálaste oktiibuot 55 áššedovdi, earret eará barggolašvuođadoaibmit, sosiála-, nuoraid-, ja gárrenávnnasbargit, rektorat ja dakkár áššedovdit, geat barget sisafárrejeaddjiiguin. Jearahallon olbmuin measta buot ledje nissonat, mii muitala nissoniid eanetlogus bargguin, mat bargojuvvojit healbama ja searválasvuođa oktavuođas. Vuosttas govvádus healbama birra lei seammá juohke jearahallamis: albmát vásihuvvojedje leat hearkkibut dasa, ahte gártet healbama vuložin.

Mat áššit dasto hoiget albmáid healbama guvlui ? Sivvan máinnašuvvojedje earret eará nuorra albmáid neahttaspeallan, albmáid váttisvuohta vuolgit ruoktobáikegottis, gárrenávdnasat, bargguhisvuohta ja vuollegaš skuvlendássi. Dávjá sivat dagahit mohkkás váttisvuođaid čuolmma, mii ovdánettiin sáhttá doalvut nu daddjon ”gielkkás gahččamii”. Albmáid healban lea dávjá oinnolut go nissoniid. Albmát joreštit ”juhkkiid joavkkuin” ja buktet heajos diliset oidnosii heađuštemiin ja muosehuhttimiin. Fuolastuvvan loktana čuovvovaš oktavuođain; albmáid okto báhcimii earrodiliin, vejolašvuođaide čatnat sosiálalaš fierpmádagaid ja fuolahit alddeset. Ságastallan albmáid healbamis lea valjis ja čalmmus. Go fas jearahallon olbmuin lei váttis nammadit makkár dahkkit suddjejit albmáid sin healbamis.

Sáhka nissoniid birra lea ovttageardánut. Nissoniid healban lea áššedovdiid mielas sisa guvlui jorggiheapmi ja vuđolaš, nissonat vásihuvvojedje dakkárin, ahte čiegadit ovdamearkka dihtii gárrenávdnasiid geavaheami nu guhká go vejolaš. Sihke nissoniid go albmáidge healbanprosessii laktojedje lunddolaš iešvuođat. Nissoniid ”lunddolaš dikšunattáldat” ja das čuvvon ruovttueadnivuohta gehččojuvvui sihke suodjin healbama vuostá ja maiddái loahpas áššin, mii healbadahttá nissonolbmo. Ruovttueadnivuohta dagaha boarrásabbon olggobeallái gártama, go mánát leat fárren ruovttus eret ja ealáhat lea uhcci. Go fas albmá ”healbanhearkivuohta” vásihuvvui gullat albmá eallimii lunddolaš oassin.

Healbanbuncaraggát leat čatnasis vuolgimii ja báhcimii

Oainnut healbama ja searválasvuođa birra leat áššedovdiid vásáhusat, iige daid sáhte statistihkaid láhkai generaliseret. Áššedovdit leat goittotge ieža vásihan ja ovdanbuktán dieđuideaset, ja danin dat leat mearkkašahttit.

Ságastallamis ja vásáhusas leat maiddái geavada čuovvumušat. Seamma háve go gávnnahuvvo albmáid healbama sohkabealli ja nissoniid healbamis suddjejeaddji sohkabealli, gártojuvvo lágiduvvot davás bargu ja skuvlejupmi, dasgo sohkabeallái čadnon ”healbanbuncaraggát” leat čatnasis vuolgima ja báhcima gažaldagaide. Nuorra nissonat sáhttet garvit healbama, juos leat gergosat vuolgit viidásut skuvlen- ja bargovejolašvuođaid lusa. Go fas nuorra albmáid healbama ovddideaddjin máinnašuvvo dat, ahte sii leat bággejuvvon báhcit gáržžes skuvlen- ja bargovejolašvuođaid árpmu vuollái Davvi-Supmii.

Healbanságastallamii lakton doaivvuhisvuohta Davvi-Suoma skuvlen- ja bargosajiin čuohcá guovllu boahttevuhtii. Fálletgo davviguovllu barggut ja ealáhusat olus geasuheaddji vejolašvuođaid, juos albmát millosabbot báhcet ja duhtet vuollegaš skuvlendássái ja nissonat vulget karriera, árvvusatnima ja áigáiboađu maŋŋái? Vai sáhttetgo davviguovllu barggut nuppástuvvat dásseárvvolabbon ja maiddái skuvlejumi ja čehppodaga eanet árvvusadnin, nu ahte albmáidge gánnáhivčče vázzit oahpuid eaige skuvlejuvvon nissonat dárbbašivčče ohcat barggu ja eallima eará guovllus?

YTT Irmeli Kari-Björkbacka lea vástideaddji dutki ja YTM Riitta Uusisalmi nuorat dutki dutkan- ja ovddidanprošeavttas Jeaggi, gumperádjá ja segregašuvdna.

Teaksta lea almmustahtton álggos Lappi universitehta Kide-bláđis.