Lapin yliopiston lukuvuoden 2018-2019 avajaiset
Avajaispuhe
Mauri Ylä-Kotola
rehtori
Kohti kansallisesti ja kansainvälisesti vahvempaa ja profiloitunempaa korkeakoulukonsernia
Tämän vuoden Lapin yliopiston avajaisten kansainvälisenä erityisteemana on Viron ja Suomen satavuotinen kulttuurinen, sivistyksellinen ja opetuksellinen vuorovaikutus. Asia on tärkeä paitsi kahden maan välisenä erityiskysymyksenä myös niin sanottujen fennougrilaisten kansojen historiaan, kulttuuriin ja tulevaisuuteen liittyvänä asiana. Virolaisilla tutkijoilla ja kulttuurin edustajilla oli tärkeä rooli Lapin yliopiston Arktisen keskuksen synnyssä ja myöhemmässä kehityksessä. Fennougrilaisuus ja arktisuus muodostavatkin siteen, joka ei anna minusta riittävästi korostu Arktisen Neuvoston toiminnassa.
Tämän päivän avausjuhlassa toinen teema liittyy Lapin korkeakulttuuriin. Lappi on tunnettu safarien, hiljaisuuden ja talviurheilun maakuntana, mutta Lapin kamariorkesteri samoin kuin korkeatasoinen kuvataide-elämä uusine gallerioineen ovat edistäneet myös perinteisen korkeakulttuurin missiota.
Lapin yliopisto on jatkanut viime vuosina valitsemallaan strategisella tiellä. Lapin yliopiston Strategia 2025:n mukaan yliopiston tehtävä on toimia ”pohjoisen puolesta maailmaa varten”. Yliopiston profiilina on arktisen ja pohjoisen muutoksen tutkimus.
Vuonna 2017 ja kuluvana vuonna Lapin korkeakoulukonsernin sisäinen yhteistyö kehittyi voimakkaasti. Lapin korkeakoulukonserni yhdistää yliopiston arktisen ja pohjoisen muutoksen tutkimuksen sekä ammattikorkeakoulun arktisen olosuhdeosaamisen. Keskeisiksi Lapin korkeakoulukonsernin vahvuusaloiksi ovat nousseet arktinen kestävä kehitys, ympäristö ja luonnonvarat sekä pohjoisen yhteiskunnan muutos ja hyvinvointi. Konsernissa otetaan käyttöön yhteiset palvelut tulossopimuskaudella 2017–2020 ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteisen strategian suunnittelu on käynnistymässä.
Lapin yliopisto on tehnyt merkittäviä investointeja muun muassa LUC-konsernirakenteen kehittämiseen. Vuonna 2017 käynnistyi yliopiston harjoittelukoulun laajentaminen yhtenäiskouluksi. Matkailututkimuksen alueella Lapin yliopisto tavoittelee valtakunnallista tehtävää. Yliopiston arktinen tutkimus vahvistui sekä kansallisesti että kansainvälisesti Arktisen keskuksen ja tiedekuntien yhteistyönä osana Suomen puheenjohtajakautta Arktisessa neuvostossa 2017–2019. Kasvatustieteiden tiedekunnan arktisen opettajankoulutuksen temaattinen verkosto hyväksyttiin Suomen arktisen neuvoston puheenjohtajakauden kestävän kehityksen työryhmän projektiksi ja Suomen ensimmäiseksi UNESCOn UNITWIN-verkostoksi.
Lapin yliopisto on saanut Suomen Akatemian rahoitusta yliopistojen profiloitumiseen tarkoitetuilla PROFI-rahoituskierroksilla vuosina 2015–2017. Profiloitumisrahoitusta on suunnattu neljään teema-alueeseen: arktiseen oikeuteen ja luonnonvaroihin, arktisiin alkuperäiskansoihin, arktiseen taiteeseen ja muotoiluun sekä syksyllä 2017 uutena profiloitumisalueena käynnistyneeseen arktiseen politiikkaan ja hallintoon.
Lapin yliopiston hallituksen vuoden 2017 ”Nyt on aika tehdä jotain!” -raportissa tutkintokoulutuksen tehostamiseksi korostettiin opiskelijalähtöisyyttä. Toimenpiteinä nostettiin esiin erityisesti verkko-opetuksen lisääminen, kesäopintotarjonnan lisääminen, tenttiakvaarion käytön laajentaminen, opintopistekertymän seuraaminen, palautteenannon tehostaminen ja yhteistyön lisääminen Lapin korkeakoulukonsernissa. Perustutkintokoulutuksessa maistereita valmistui 94 prosenttia tavoitteesta. Alempien tutkintojen osalta tavoite ylittyi yhdeksän prosenttia.
Yliopiston huoli on kuitenkin se, tukeeko koulutuspolitiikka kokonaisuudessaan ylipäätään niitä tavoitteita, jotka ovat tärkeitä akateemisen ajattelun vapauden ja vastuun kannalta. Demokraattisesti valitut koulutuspolitiikan maksiimit ja laadun kriteerit vaihtuvat hyvinkin nopeasti.
Unifi on asettanut seuraavia tulevaisuuden tavoitteita:
Koulutukseen pitää satsata paljon nykyistä enemmän. Väestön ikääntyessä työllisyysastetta täytyy nostaa huomattavasti, jotta suurten ikäluokkien hoivamenot saadaan katettua. Kun otetaan lisäksi huomioon työelämän rakennemurros, tilanne on vielä akuutimpi. Esimerkiksi konsulttiyhtiö McKinsey on arvioinut, että jopa 15 prosenttia suomalaisten työpaikoista voi kadota vuoteen 2030 mennessä tekoälyn vuoksi ja lisäksi työn luonne muuttuu useissa tehtävissä. Uudelleenkoulutusta tarvitsee lähivuosina jopa miljoona kansalaista.
Yliopistot ovat sitoutuneet vahvasti edistämään myös kansainvälistymistä muun muassa yhteisessä visiossaan mainituilla toimenpiteillä, kuten vetovoimaisten osaamiskeskittymien rakentamisella. Ne auttavat meitä pysymään mukana maailman kovatasoisimmissa tiede- ja koulutusverkostoissa sekä houkuttelemaan Suomeen taitavia opiskelijoita ja tutkijoita. Parhaiten myönteistä kehitystä tukevat riittävät TKI-investoinnit, kuten Aasian maiden esimerkit osoittavat. Esimerkiksi Singapore budjetoi taannoin tutkimuksen vahvuusalueidensa kehittämiseen 14 miljardia dollaria, ja maan johtavat yliopistot ovatkin ranking-tilastoissa huipulla.”
Jo Ensyklopedia Britannicassa, aikansa johtavassa mielipidevaikuttajassa, Brand Whitlock, kirjailija ja diplomaatti ja Yhdysvaltain entinen Belgian suurlähettiläs, kirjoitti:
”Nykyaikainen demokratia nousi valtaan kolmen kiivaan vallankumouksellisen vuosisadan ansiosta. Mutta poliittisen vapauden ympyrä sulkeutui vasta sitten, kun 1800-luvun liberaali- ja reformiliikkeet olivat saavuttaneet päämääränsä.”
”Yksilöllinen ja humaani ajattelu sisältyivät vanhaan liberaaliin käsitykseen demokratiasta; uudessa teollisessa demokratiassa tätä ajattelua ei enää ole. Massa-ajattelu, jonka mukaan kaikki on standardisoitava – pukeutuminen, puhetyyli, tavat, jopa ajatukset – on saanut vallan. Nämä muodostavat sen hinnan, joka maksetaan demokratiasta teollisessa järjestelmässä.”
Tänä päivänä kuitenkin yksilöllinen ajattelu ja uudet, erilaiset mallit, ovat keskeinen kilpailutekijä. Selkeän erikoistumisen ja uusien ajatusten kautta Lapin yliopistolla ja korkeakoulukonsernilla on tärkeä tehtävä kouluttajana, tutkijana ja kehittäjänä tulevaisuudessa.