Lapin yliopiston lukuvuoden 2018-2019 avajaiset

Puhe
Timo Koivurova

johtaja, Arktinen keskus

Arvoisat kutsuvieraat ja Lapin yliopistoyhteisön jäsenet,

Arktinen alue on kirjaimellisesti kuuma. Alue lämpenee kaksi kertaa muuta maailmaa nopeammin, mikä vaikuttaa dramaattisesti alueen ekosysteemeihin ja ihmisyhteisöihin. Esimerkiksi tuoreet tutkimukset viittaavat siihen, että tämän kesän eurooppalainen helle olisi pitkälti seurausta arktisen alueen muutoksista.

Arktiseen alueeseen on monenlaisia näkökulmia, joista useimmat on luotu alueen ulkopuolelta. Geopoliitikot siirtelevät kuvitteellisia sotajoukkojaan myös arktisella alueella: Onko sota tulossa vai vain sotilaallisia jänniteitä? Ympäristö- ja luontojärjestöt haluaisivat suojella koko alueen tai ainakin suuren osan siitä tuleville sukupolville. Monikansalliset yhtiöt taas haluavat kaivaa alueen runsaat öljy-, kaasu- ja mineraalivarat tyydyttämään kasvavan ja vaurastuvan ihmispopulaation tarpeita. Alueella asuu kuitenkin ihmisiä, päinvastoin kuin toisella polaarialueella, Etelämantereella. Arktisen neuvoston käyttämän määrittelyn mukaan noin neljä miljoonaa ihmistä asuu alueella, mukaan lukien monia alkuperäiskansoja. Monelle asukkaista alueet ovat ikiaikaisia kotiseutuja.

Tämä jälkimmäinen näkökulma – että arktinen alue on ihmisten kotiseutua – on Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden keskiössä. Arktinen neuvosto on viiden pohjoismaan, Kanadan, Venäjän ja Yhdysvaltojen valtioidenvälinen foorumi, joka keskittyy alueen haavoittuvan ympäristön suojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen. Arktisessa neuvostossa alkuperäiskansojen järjestöillä on ainutlaatuinen asema – ne ovat niin sanottuja pysyviä osallistujia, joita pitää tarkasti konsultoida ennen valtioiden päätöksentekoa. Neuvostossa on myös 39 tarkkailijaa, mukaan lukien 13 valtiota Euroopasta ja Aasiasta. Suomen puheenjohtajuusprioriteeteissa keskeistä on luoda edellytykset sille, että ihmiset voivat kestävästi elää omilla kotikonnuillaan.

Lapin yliopisto on merkittävä toimija Suomen puheenjohtajuuden toteuttamisessa. Yliopiston Arktinen keskus johtaa laajaa lappilaista konsortiota (ns. Host Committee), joka tuo Lapissa järjestettävissä Arktisen neuvoston kokouksissa lappilaista arktista osaamista esille. Suurin osa Suomen puheenjohtajuuden kokouksista sijoittuu Lappiin, kuten myös puheenjohtajuuden päättävä ulkoministerikokous toukokuussa 2019 täällä Rovaniemellä tai nyt lokakuussa pidettävä Arktisen neuvoston virkamieskomitean kokous täällä yliopistolla. Nyt syksyllä olemme mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa isoja Arktisen neuvoston konferensseja ja tapahtumia Rovaniemellä: ensin Arktista resilienssifoorumia ja sitten massiivista biodiversiteettikongressia, jonka jälkeen Arktiset ympäristöministerit tapaavat.

Arktisen keskuksen tiedeviestintä tuottaa ulkoministeriön tukemana englanninkielisiä uutisia ja tietoa Suomesta arktisena maana Arctic-Finland portaalin kautta. Yliopiston Arktinen keskus järjesti myös 300 henkeä vetäneen Rovaniemi Arctic Spirit konferenssin viime vuonna Rovaniemen kaupungin kanssa. Tässä konferenssissa pohdittiin, miten YK:n kestävän kehityksen tavoitteita voitaisiin arktisella alueella edistää. Yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnalla on keskeinen rooli koulutusprioriteetin toteuttamisessa. Arktisen yliopiston, Uarcticin, sihteeristö sijaitsee Lapin yliopistossa. Uarctic on mahdollistanut monia tapoja, joilla Lapin yliopiston tutkijat ovat pystyneet osallistumaan Suomen puheenjohtajuuden toteuttamiseen.

Yliopiston Arktinen keskus johtaa myös konsortiota, joka on valtioneuvoston kanslian rahoituksella tuottanut tietoa Suomen puheenjohtajuudesta päättäville ministeriöille, ennen kaikkea ulkoministeriön ns. arktiselle tiimille. Teimme taustamuistioita eri aiheista ja laajan katsauksen Arktisen alueen kehitykseen jo ennen kuin Suomi vastaanotti puheenjohtajuuden Yhdysvalloilta toukokuussa 2017. Puheenjohtajuuden aikana olemme tehneet selvityksiä, jotka ovat auttaneet erityisesti ulkoministeriötä Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden menestykselliseksi toteuttamiseksi.

Työmme aikana olemme saaneet hyviä ja laajemminkin toimiva kokemuksia siitä, kuinka tiede voi informoida päätöksentekoa. Tärkeää on, että voimme päätöksentekijöiden kanssa yhdessä pohtia, mistä aiheista tarvitaan lisää tutkimustietoa. Tällä tavalla tuottamamme tieto hyödyttää suoraan päätöksentekijöitä. Selkeimmin tutkimustyö vaikuttaa työn alkuvaiheessa, tilanteessa, jolloin päätöksentekijät eivät vielä ole muodostanut kantaansa asiassa. On luonnollista, että tuottamamme tieto on tärkeää ulkoministeriön uradiplomaateille. He vaihtavat asemapaikkaa 3-4 vuoden välein, joten nykyisen ulkoministeriön arktisen tiimin tietämys arktisista asioista on erilaista, kuin meidän, jotka olemme seuranneet arktisia asioita jo pitkään. Oleellista on ollut myös se, että meidän konsortiomme voi vapaammin pohtia asioita erilaisista näkökulmista, mikä auttaa sitten päätöksentekijöitä seulomaan erilaisista ideoista ne, jotka parhaiten palvelevat päätöksenteon tarpeita.

On äärimmäisen tärkeää heti projektin alkuvaiheessa istua alas ja yhdessä päättää ne tutkimuskysymykset, joihin tarvitaan vastauksia. Tällä tavalla voimme välttää vaarat, että tuotamme tietoa, joka on irrelevanttia päätöksentekijöille tai että päätöksentekijät esittävät tutkimustarpeita, joihin emme voi akateemisten kriteerien pohjalta vastata. Projekti on ollut palkitseva. Moni tutkija saa lisää motivaatiota työlleen, kun tietää, että päätöksentekijät ottavat työn tulokset huomioon.

Tämän tyyppinen tutkimustyö on yliopiston Arktiselle keskukselle tuttua. Monessa tutkimusprojektissa tiedontarpeet määritellään yhteistyössä keskeisten tahojen kanssa. Monissa tutkimushankkeissa myös tietoa tuotetaan yhteistyössä alueen alkuperäiskansojen kanssa, ns. co-production of knowledge. Arktisen keskuksen tiedeviestintä- ja tiedekeskusyksiköt tukevat tutkijoita viestinnässä. Yhdessä niiden kanssa tutkijat pyrkivätkin koko ajan kehittämään tutkimustulosten viestintää niin, että ne ymmärretään, mikä taas on edellytys sille, että ne voivat vaikuttaa yhteiskuntaan/päätöksentekoon.

Yliopistojen tehtävä on myös vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan, joten tämänkaltainen tutkimustyö on tärkeää. Tutkimuksen tulee olla pitkäjänteistä ja vuorovaikutteista toimintaa tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välillä. Yhteistyötä tehdään oppimalla saaduista kokemuksista. Näin rakennetaan luottamusta tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välille, mikä vuorostaan parantaa edellytyksiä tulevalle työlle.

Tämä korostuu tänä päivänä, kun populistiset poliittiset liikkeet valtaavat asemia yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Tällaiset liikkeet nojautuvat mielellään yksinkertaistaviin analyyseihin. Joskus ne myös torjuvat totuuden etsimisen ideaaliin perustuvan tieteen tulokset ja etsivät pikemminkin ideologisesti värittyneitä tai tunteisiin vetoavia analyysejä toimintansa ja päätöstensä pohjaksi. On äärimmäisen keskeistä tutkia ja käytännössä testata, miten tiede voisi tänä päivänä vielä paremmin informoida yhteiskunnallista päätöksentekoa.

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK