Amanda: Heissan kaikille! Täällä äänessä on tällä kertaa Amanda ja mä oon yhteiskuntatieteiden opiskelijasomettaja. Mä oonkin ollu äänessä jo viime kaudella, mutta tää jakso on ensimmäinen tältä lukukaudelta. Meidän kaikkien tiedekuntien opiskelijasomettajien esittelyt löydät aiemmasta jaksosta, mutta nopeesti vielä: mä oon siis kolmannen vuoden politiikkatieteiden ja sosiologian opiskelija täältä Lapin yliopistosta. Tähän jaksoon mä oon aatellu puhua vähän töistä ja harjoittelusta, sillä varmasti jokaista jännittää vähän se työelämään siirtyminen valmistumisen jälkeen. Instagramissa kiersi taannoin sellainen ketju, jossa esiteltiin omaa urapolkua. Musta olikin siis tosi mielenkiintoista nähdä, millaisia duuneja muut on tehny! Niistä Instagramin postauksista mä sain tosi paljon inspiraatiota ja myös uutta tietoa, et millaisia töitä ja harjoitteluja on ees tarjolla. Musta nimittäin tuntuu, että on olemassa niin paljon vaihtoehtoja harkkaan ja sit siihen ihan aikuiseen työelämään liittyen, et mä en edes tiedä niistä kaikista.
Moni on varmaan ollu kesätöissä, jotka ei varsinaisesti liity siihen omaan opiskelualaan. Mäkin oon ollu töissä ravintola-alalla ja koska mä opiskelen tosiaan yhteiskuntatieteitä, niin mulla oli tosi vaikee nähdä mitään suoraa linkkiä näiden alojen välillä, mutta mä oon kuitenkin saanut jokaisesta duunista jotain oppia työelämää varten ihan asiakaspalvelusta ja ihmisten kanssa kohtaamisista aina työvuorojen suunnitteluun, joista saattaa sitten jossain vaiheessa olla hyötyä. Koskaan ei oikein etukäteen voi tietää, et mistä kokemuksesta tulee hyötymään sitten tulevaisuudessa. Mä oon myös huomannu, millaisia töitä mä en mielellään valmistumisen jälkeen tekisi, eli kesätöistä ja työharjoitteluista voi siis oppii tuntemaan itseään enemmän. Yliopistoaikana sitä työkokemusta voi kerätä vapaaehtoistyöllä esimerkiks osallistumalla hallitustoimintaan omassa ainejärjestössä tai sitten vaikka LYY:ssä. Hallituspestejä on ihan tosi monia ja niitä kannattaa hakea rohkeasti! Sellaiseen pestiin, joka kiinnostaa itseä ja josta epäilee olevan myöhemmin hyötyä. Mä oon ite toiminu esimerkiksi tapahtuma- ja viestintävastaavana viime kaudella ja näissä pesteissä mä oon oppinu ihan valtavasti tapahtuman järjestämisestä käytännön tasolla sekä viestinnästä, et miten siitä tehdään selkeää ja saavutettavaa. Tällä kuluvalla hallituskaudella mä oon ollut ympäristö- ja viestintävastaava sekä varapuheenjohtaja. Mä oon ihan varma, että näistä tulee olemaan mulle hyötyä kyllä sitten tulevaisuudessa, koska mä oon oppinu nimenomaan tuosta viestinnästä varmasti kaikista eniten.
Tässä alkaakin olla seuraavat hallitushaut käynnissä, ja ainakin LYY julkaisi jo hallitusrekryn niiden Instagramissa. Eli jos sua yhtään kiinnostaa hallitushommat, niin suosittelen kyllä ehdottomasti tsekkaamaan ja miettimään, että voisko sua kiinnostaa joku tarjolla olevista pesteistä. Sitten jos kirjoittaminen tai kuvittaminen kiinnostaa, niin Lapin ylioppilaslehti hakee avustajaa julkaisuihin. Noita julkaisuita on neljä vuoden aikana, ja tekijöitä etsitään ihan jokaiseen numeroon. Kirjoittajan tai kuvittajan ei tarvi olla mikään valmis journalisti, vaan apua saa ihan juttuvinkeistä tekstin editoimiseen asti. Lisätietoa löytyy Lapin ylioppilaslehden sivuilta eli sieltä kannattaa käydä kurkkaamassa.
Sitten siitä harjoittelusta. Lapin yliopiston sivuilla lukee seuraavasti: ”Opintoihisi liittyvä työharjoittelu on erinomainen mahdollisuus laajentaa osaamistasi omalla alallasi. Harjoittelussa perehdyt pääaineesi ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden käytännölliseen merkitykseen ja sisältöön. Joissakin pääaineissa harjoittelu on pakollinen osa tutkintoa. Voit myös suorittaa vapaaehtoisen harjoittelun ja sisällyttää sen osaksi tutkintoasi. Harjoittelun ajoittuminen opinnoissa vaihtelee koulutusaloittain. On kuitenkin suositeltavaa suorittaa harjoittelu opintojen keskivaiheessa, jolloin voit tehokkaammin hyödyntää oppimiasi tietoja ja taitoja harjoittelussa”. Toi harjoittelupaikka täytyy hankkia siis itse ja sitten täytyy hyväksyttää se omassa tiedekunnassa. Harjoittelusta voi saada palkkaa tai sitten voi hakee tuollaista harjoitteluvoucheria, joka on noin 1500-2500 euroa. Ton harkan voi tehä myös ilman voucheria opintotuen avulla, jos harkasta saa riittävästi opintopisteitä. Harkkaan voi lähtee myös ulkomaille, johon on mahdollista hakea apurahaa. Näistä lisätietoa löytyy yliopiston nettisivuilta. Kun laittaa Googlen hakukenttään vaikka harjoittelu ja Lapin yliopisto, niin aika lailla heti ekasta linkistä ainakin itse löysin lisätietoa.
Noita mahdollisia harkkapaikkoja voi etsiä kyselemällä ja lähettämällä avoimen hakemuksen paikkaan, joka kiinnostaa itseä. Jos ei oikein keksi, että mistä lähteä liikkeelle, niin yliopisto on koonnut harjoittelupaikkoja ja vastavalmistuneen työpaikkoja tuollaiselle Aarresaari-nettisivulle. Mä kävin kattoo tänä aamuna sieltä Aarresaari-sivulta, niin siellä oli 144 ilmoitusta, eli sieltä ainakin voi löytää jotain suuntaa antavaa vinkkiä, mihin vois sitten hakea. Yhteiskuntatieteiden opiskelijat voi käydä etsimässä harkka- tai työpaikkoja myös YKAn sivuilta, jossa on listattuna avoinna olevia paikkoja runsaasti. Google-hakukenttään kun laittaa YKA ja avoimet työpaikat, niin sieltä kyllä alkaa heti löytyä. Mahdollisia harkka- ja työpaikkoja YKA luettelee eri puolille Suomea, mutta tuolta Aarresaari-nettisivun kautta voi löytää myös kansainvälisiä harkka- ja työpaikkoja. YKAn sivuilta löytyy myös muuta hyödyllistä tietoa liittyen tulevaan työelämään, kuten esimerkiksi työelämäopas ja opiskelijoiden palkkasuositukset. Noi palkkasuositukset menee yleensä suoritettujen noppien eli opintopisteiden mukaan. Jos pääsee oman alan kesätöihin, voi noita palkkasuosituksia käydä kattomassa, et millaista palkkaa tässä vaiheessa opintoja olis mahdollista tienata.
Mä suosittelen kans kysymään vinkkiä sellaisilta tyypeiltä, jotka on jossain sua itseä kiinnostavassa työssä tai on suorittaneet harkan sellaisessa paikassa, johon sä haluaisit lähtee myös harkkaan. Ihmiset, jotka on tehneet kyseisen harkan tai jotka on siinä työssä, mihin sä itse haluut, osaa yleensä antaa ihan tosi käytännönläheisiä vinkkejä esimerkiksi rekryajoista, et milloin on hyvä aika lähettää vaikka hakemusta, ja millaisia taitoja kyseisessä paikassa tarvitaan. Sit niiltä voi saada kans vinkkiä, et kenelle lähettää sen avoimen hakemuksen, et kuka on se rekrytoijatyyppi tässä kyseisessä työpaikassa, tai muuta vastaavaa hyödyllistä infoa.
Mä toivon, että saitte tästä podcast-jaksosta vähän hyödyllisiä vinkkejä työelämään ja harjoitteluun, jos harkka kiinnostaa. Työelämä ja tulevaisuus voi stressata etukäteen, jos ei oo varmuutta tai ees pientäkään hajuu siitä, mitä haluais tulevaisuudessa tehdä. Sekin on siis ihan tosi ookoo, ettei opiskeluaikana vielä osaa sanoo, mitä haluais sitten aikuisena tehdä. Mä en ainakaan itse osaa tässä vaiheessa vielä sanoo, että mikä musta tulee isona. Tärkeintä mun mielestä on panostaa omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen, että saa opiskelija-arjesta kaiken mahdollisen, hengailun ja uusiin ihmisiin tutustumisen, irti. Eli tuolla työasialla ei kannata itseään vielä tässä vaiheessa stressata. Omalla jaksamisella ei kannata opiskeluaikana – eikä kyllä oikeestaan myöhemminkään – sitten leikkiä, että laittaa sen aina etusijalle. Kiitos, kun kuuntelit tän jakson. Ehkä tässä vaiheessa mä voin toivottaa jo hyvää joulunodotusta, vaik onkin marraskuu. Anyways, mä aion toivottaa nyt hyvää joulunodotusta kaikille ja kiitos tästä jaksosta. Moikka!