Amanda: Heissan kaikille ja tervetuloa kuuntelemaan Opiskelijaelämää-podcastia! Tää on Lapin yliopiston podcast. Mä oon Amanda, yhteiskuntatieteiden tiedekunnan somettaja. Mä opiskelen kolmatta vuotta yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa ja mun pääaine on politiikkatieteet ja sosiologia. Pian alkaa yhteishaku korkeakouluihin, ja meil on menossa tuolla Lapin yliopiston Instagramin puolella Takeover-viikot, joka tarkoittaa, että me tiedekuntien somettajat kerrotaan omien tiedekuntien opintosuunnista. Sä voit siellä käydä kurkkaamassa, että mitä Lapin yliopistossa on oikein mahdollista opiskella. Yhteishaun alkamisen kunniaksi mä ajattelinkin teille kertoa tänään, että mitä se oikeastaan tarkoittaa, että opiskelee korkeakoulussa ja tarkemmin sanottuna yliopistossa, ja vielä täällä Lapin yliopistossa. Kun mä ite aloitin opinnot silloin kolme vuotta sitten 2020, niin mulla ei oikeestaan ollut mitään hajua, että mitä mä oon tulossa tekemään. Nyt näitä opintoja alkaa olla jo sen verran takana, että ehkä mä osaan vähän valaista, että mitä se tarkoittaa, että on opiskelija.

Aloitetaan ihan siitä, et mikä on yliopisto. Ehkä suurin osa ihmisistä käsittää yliopiston fyysisenä paikkana. Rakennuksena, jossa on paljon luentosaleja ja siellä on professoreita ja opiskelijoita ja kaikkii tyyppejä, jotka kantaa kirjoja. Siel on myös kirjastoja ja ravintoloita. Ja sitähän se oikeestaan onkin. Se on se fyysinen paikka, mutta yliopistossa opiskelu ja se itse yliopistoinstituutti tarkoittaa kyllä tosi paljon muutakin kuin vain sitä fyysistä paikkaa. Yliopistossa opiskelu tarkoittaa, että sä teet kursseja omaan oppiaineeseen liittyen, ja se tutkinnon rakenne määräytyy sen oppiaineen mukaan. Meidän yliopistossa täällä Lapissa sä voit opiskella siis yhteiskuntatieteitä, oikeustiedettä, taidetta tai kasvatustieteitä. Nää on ne neljä tiedekuntaa, joita meillä on ja niiden sisällä on paljon eri pääainevalintoja. Eli esimerkiksi yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta sä voit valita: politiikkatieteet ja sosiologia, matkailututkimus, hallintotieteet ja johtaminen tai sosiaalityön. Näiden neljän väliltä voit valita, että mitä lähtisit hakemaan siellä opintopolussa, ja tosiaan nämä neljä kuuluu yhteiskuntatieteisiin. Muiden tiedekuntien sisällä on paljon muita vaihtoehtoja. Tää valitaan silloin, kun sä oot hakemassa opintopolussa, eli sä haet opintopolussa siihen yhteen tutkinto-ohjelmaan ja sitten kun oot päässy sisälle, voit valita sieltä sun pääaineen. Meillä on täällä Lapin yliopistossa vapaa sivuaineoikeus, joka tarkoittaa, että voit opiskella sivuaineena melkein mitä vaan, mitä Lapin yliopistossa on tarjolla, eli sä voit valita myös eri tiedekunnista sun sivuaineen.

Opinnot koostuu kandidaatin ja maisterin opinnoista eli alemman ja ylemmän korkeakoulun opinnoista, joista on vielä mahdollista jatkaa jatko-opiskelijaksi eli lopulta väitellä tohtoriksi. Alempi korkeakoulututkinto tarkoittaa kandidaatin tutkintoa, ja opinnot sisältää 180 opintopistettä. Niihin kuuluu yleensä tieteenalasta riippumatta tietenkin niitä oman alan perus- ja aineopintoja sekä lisäksi kieliopintoja, metodiopintoja ja sivuaineopintoja. Ja kuten sanoin, Lapissa voi opiskella sivuaineena melkein mitä vaan. Lisäksi meillä voi opiskella myös muutamia sivuaineita Oulun yliopistossa JOO-opinto-oikeudella, eli se on semmonen joustava opinto-oikeus. Voi siis hakea sivuaineeksi jotain sivuainetta, mitä Oulun yliopistossa olisi tarjolla. Se, että saa tuon 180 opintopistettä kasaan tarkoittaa, että sun pitää tehdä kursseja, ja opintopisteitä saa tosiaan niistä kursseista. Ne on yleensä noin viiden opintopisteen eli ”nopan” kursseja. Opintopiste on se virallinen sana, mutta me opiskelijat kutsutaan niitä nopiksi. Yleensä ne kurssit on tosiaan viis noppaa. Joskus saattaa olla vähän vähemmän ja joskus saattaa olla jopa kymmenen nopan kokonaisuuksia, jotka on sit sisällöltään ja tavoitteiltaan laaja-alaisempia. Tässä kandidaatin opinnoissa lopussa yleensä noin kolmannella vuodella kirjoitetaan kandidaatin tutkielma, jota itse asiassa tällä hetkellä myös työstän. Se tarkoittaa, et jokainen tekee pienen tutkimuksen tai oikeastaan tutkielman valitsemastaan aiheesta ja hyödyntää edellisinä vuosina oppimiaan asioita. Tätä ei kannata kuitenkaan säikähtää. Vaikka se on tutkimus, niin se ei oo mikään ylitsepääsemätön juttu. Siihen saa tosi paljon apua niin työnohjaajalta kuin sitten muihin seminaariin osallistuvilta opiskelukavereilta. Kandidaatin seminaari on se paikka, jossa sä teet sitä sun tutkielmaa. Se on tavallaan yks kurssi, joka taitaa olla noin kymmenen opintopistettä. Sit sen aikana sä kirjoitat sen tutkielman ja se on ehkä noin 20-30 sivua.  Siihen väliin se aika hyvin osuu, joten se ei oo mikään ylitsepääsemätön juttu. 

Kun on suorittanut kandidaatin tutkielman ja ne 180 opintopistettä hyväksytysti, niin valmistuu kandidaatiksi. Sen jälkeen matka jatkuu maisterin opintoihin, joka kestää noin kaks vuotta. Tän kahden vuoden aikana käydään taas vähän lisää kursseja ja lopulta tehdään vielä pro gradu, joka on hieman kandidaatin tutkielmaa laajempi työ. Näitä maisterivaiheen opintoja tulee 120 opintopisteen verran ja kun ne on kasassa, valmistuu lopulta maisteriksi. Opinnot kestää opiskelutahdista riippuen noin viis vuotta, eli kandiin menee se kolme vuotta ja maisteriin kaks vuotta. Tässä kuitenkin on hyvä pitää mielessä, että jokainen suorittaa opintoja omien voimavarojensa mukaan omassa tahdissa, eli toiset valmistuu vähän nopeemmin. Joku saattaa valmistuu vaikka jopa neljään vuoteen ja toisilla menee viis vuotta tai enemmän. 

Pähkinänkuoressa opinnot ois siis tässä. Yliopisto on kuitenkin ihan tosi paljon muuta kuin noi opintopisteiden suorittamiset, kursseilla istumiset, luennoilla käymiset ja kirjoitusprosessit. Mä oon ite opintojen aikana oppinu esimerkiks asumaan ja elämään yksin. Kun mä muutin Rovaniemelle, niin mä en ollu asunu aikaisemmin yksin, joten ihan alkuun vei aikaa keksiä ne omat rutiinit ja arjen pyörittäminen yksin asuessa. Ja sit tietysti, että oppii tuntemaan kaupunkia, niin sekin vei hetken aikaa. Yliopistossa on suuressa roolissa myös muut ihmiset eli sä et oo täällä yksin. Opintojen aikana tutustuu oppiaineen kautta muihin ihmisiin esimerkiks ryhmätöiden kautta tai yhteisissä lounas- ja kahvitauoilla. Sen lisäksi ainejärjestöt eli sen sun oman alan opiskelijat järjestää paljon tapahtumia, ja niissä tapahtumissa päälle saa vetää ne kuuluisat haalarit, joista opiskelijat usein tunnistaa. Näitä tapahtumia on ihan laidasta laitaan. Joskus mennään yhdessä vaikka vesijumppaan tai ommellaan haalarimerkkejä niihin haalareihin tai vietetään vaikka saunailtaa. Sitten on tietysti vuosijuhlia, jotka on semmoset ei-haalaribileet, vaan niihin vedetään sit vähän parempaa päälle. Rovaniemen kuuluisin opiskelijatapahtuma taitaa olla Poronkusema, joka järjestetään aina helmikuussa. Itse asiassa Poronkusema järjestetään nyt tulevana viikonloppuna, joten Rovaniemellä voi varmasti bongailla haalarikansaa ihan joka nurkalla nyt tulevana perjantaina ja lauantaina. Tietysti myös vappu on opiskelijoiden tapahtuma, jolloin ohjelmaa järjestetään jopa parin viikon ajan. Opiskelijan vappu ei siis tarkoita sitä toukokuun ensimmäistä päivää, vaan vappu alkaa reilusti jo huhtikuun puolella. 

Lopulta sitten kun valmistuu, on saanu taitoja opintojen puolelta työelämään, on oppinu arvioimaan tutkimuksia ja tekstejä kriittisesti, osaa tuottaa tekstejä ja ehkä osaa tehdä oikeaoppisen lähdeluettelon, esseen tai tutkielman loppuun. Mun pitää vielä hioa tuota! Se on jotenkin tosi vaikeeta. Yliopisto-opiskelu tarjoaa myös tosi paljon muita taitoja elämään, joita ei opeteta missään luennoilla tai seminaareissa, vaan niitä oppii opiskeluvuosien aikana sosiaalisissa suhteissa ja vapaa-ajalla. Totta kai jos hyvin käy, saa elinikäisiä ystäviä ja hyviä muistoja opiskeluvuosilta. Toivottavasti tää jakso avasi vähän, että mikä yliopisto on. Mä toivotan kaikille tosi paljon tsemppiä yhteishakuun ja kiitos, kun kuuntelitte tän jakson!