Jenna: Hei vaan kaikille ja oikein lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan Lapin yliopiston Opiskelijaelämää-podcastia! Tänään tässä jaksossa on höpöttelemässä Jenna oikeustieteiden tiedekunnasta. Tämän päivän aiheena on opiskelutekniikat. Tässä jaksossa kerron erilaisia opiskelutekniikoita, joita itse olen tässä opintojeni aikana käyttänyt ja mitä olen kokenut hyödyllisiksi. Ajattelin jakaa myös ajatuksia ja vinkkejä opintoihin liittyen. Itse olen aloittanut avoimen yliopiston opinnot täällä Lapin yliopistossa jo vuonna 2018, sen jälkeen kun valmistuin ylioppilaaksi. Eli suoritin Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opintoja avoimessa yliopistossa. Olen aloittanut sitten ihan meidän tiedekunnassa vuonna 2020 ja sinne pääsin tosiaan avoimen väylän kautta, eli suorittamalla näitä avoimen yliopiston opintoja.

Nyt suoritan tosiaan jo kolmannen vuoden oikisopintoja. Ja koska oikisopintoja on nyt tullut tuossa avoimessa ja nyt tiedekunnassakin tehtyä ihan hyvä määrä, niin ajattelin sitten vähän avata ja kertoa, millaisia opiskelutekniikoita olen itse tässä vuosien varrella käyttänyt ja mitä olen itse kokenut hyödyllisiksi. Opiskelussa itse tykkään sellaisesta ajatuksesta, että se oppiminen on hiljalleen syvenevää. Eli mulla ei ole tarkoituksena opetella asioita ulkoa, vaan haluan pikemminkin ymmärtää ne asiat, koska meidän opinnoissa on todella tärkeää osata soveltaa sitä oppimaansa. Eli ulkoa opettelu on semmoinen, mitä en halua tehdä, vaan haluan ymmärtää asioita enemmän. Pakko myöntää, että silloin kun aloitin avoimen yliopiston opinnot heti lukion jälkeen, niin olin kyllä aika hukassa mitä pitäisi tehdä. Se opiskelu lukiossa versus yliopistossa on todella erilaista. Täällä täytyy opiskella niin paljon itsenäisemmin ja ottaa paljon enemmän vastuuta omasta oppimisesta. Ja totta kai tenttialueet on aika laajoja, eli 1000 sivun tenttialueet ei ole mitenkään vieraita meidän opinnoissa. Silloin, kun aloitin avoimen yliopiston opinnot, niin mulla ei ollut oikeastaan minkäänlaista hajua siitä, millainen oppija olen ja millaiset opiskelutekniikat toimisi just mulle. Lukiossa mulla ei oikein ollut käytössä mitään erikoisempia opiskelutekniikoita. Kiinnostuin opiskelusta sitten vähän enemmän vasta sitten, kun aloitin nämä avoimen yliopiston opinnot ja tuntui, että olin löytänyt sen oman jutun eli nämä oikisopinnot. Niistä sitten kiinnostuin paljon enemmän ja kiinnostuin sitten siitä opiskelusta ja löysin semmoisen opiskelun ilon. Sitä kautta tuli tunne, että haluan löytää ne juuri mulle sopivat opiskelutekniikat. 

Meidän kurssithan on aika laajoja, eli niihin kuuluu yleensä luentoja ja välillä saattaa kuulua ryhmätöitä. Melkein kaikissa kursseissa on suoritustapana myös tentti. Yleensä meidän tenttialueethan on aika laajoja. Kyllä se vähän yllätti silloin, kun avoimen yliopiston opinnot aloitin ja sitten naaman eteen lyötiin semmoinen yli 1000 sivun oikeudellinen perusteos jostain aiheesta. Kyllä siinä vähän tuli hätä, että miten tätä nyt lähdetään purkamaan ja miten lähden opiskelemaan näitä asioita, jotta pärjäisin tentissä, oppisin ja muistaisin oikeasti näitä asioita. Missään nimessä en löytänyt niitä mulle sopivia opiskelutekniikoita heti, vaan niitä piti vähän kokeilla ja miettiä, mikä olisi itselle sopiva opiskelutyyli ja -tapa. Koen, että yllättävän nopeasti aloin sitten löytämään niitä opiskelutapoja, jotka toimi mulla, jotta se opiskelu ei tuntunut enää niin jännittävältä ja kauhealta, vaikka edessä olisikin se 1000 sivun tenttialue. Näihin 1000 sivun tenttialueisiin liittyen, mulle itselleni kaikista tärkein ja eniten toimivin opiskelutekniikka on tiivistelmien tekeminen. Kuten aikaisemmin sanoin, meidän tenttialueet on tosi laajoja. Olen oikeastaan jokaisella kurssilla tehnyt tenttialueesta tiivistelmän, eli kopioinut kaikista tärkeimmät asiat tenttikirjasta ihan omaan tiedostoon ja sitä kautta vähän muokannut ja jäsennellyt sitä tekstiä, että sitä olisi helpompi ymmärtää ja seurata. Totta kai sekin auttaa, että on jättänyt ne turhemmat asiat pois, mitä tenttikirjoissa myös on. Eli jokaisena päivänä, kun alan lukemaan sitä tenttialuetta eteenpäin, niin ihan ensin luen sen tietyn päiväkohtaisen sivumäärän, mikä mulla aina on. Sitten, kun olen lukenut sen, niin alan tekemään tätä tiivistelmää. Yleensä luen sähköisiä kirjoja. Välillä totta kai paperisiakin, mutta yleensä meidän tenttimateriaalit on sähköisenä saatavilla. Alan sitten kopioimaan niitä tärkeimpiä asioita omaan Word-tiedostoon. Kun olen kopioinut ne omasta mielestäni kaikista tärkeimmät asiat, niin sitten alan jäsentelemään sitä tekstiä ja alan tekemään siihen jo alleviivauksia ja kursivointeja. Tarkoituksena on se, että se teksti olisi helpommin ymmärrettävää ja jäsenneltävää. Siihen on sitten helpompi päästä kiinni kuin siihen isoon tenttialueeseen, jossa kaikki on aika yhteen pötköön kirjoitettu. Tarkoitus on, että teksti olisi helposti ymmärrettävää ja sisäistettävämpää. 

Näistä mun tiivistelmistä tulee yleensä aika laajoja. Tiivistelmiähän voi tehdä sen laajuisia ja laittaa niihin niitä asioita kuin itse haluaa, mutta itse olen kokenut parhaaksi omalle opiskelulle sen, että teen tiivistelmistä aika laajoja. Sitten, kun niitä alkaa käymään läpi, sitä materiaalia on myös siinä, mutta siinä on sitten niitä tärkeämpiä asioita tenttialueesta. Sitä on mukavampaa alkaa käymään läpi, kun tietää, että on itse käynyt koko tenttialueen ensin läpi ja niin sanotusti siivonnut sieltä ne tärkeimmät asiat talteen. Tähän väliin semmoinen opiskeluvinkki, jota olen käyttänyt alusta asti: pyrin aina tenttiin lukiessa jättämään kaksi viikkoa aikaa kertaukselle. Eli kaksi viikkoa ennen tenttiä pyrin siihen, että mulla on se tenttialue jo luettuna ja tiivistelmä tehtynä, että voin kaksi viikkoa käyttää siihen, että kertaan niitä asioita, joita olen tenttialueesta lukenut. Harvemmin ensimmäisellä lukukerralla jää tarpeeksi asioita mieleen, joten koen, että se kertaaminen on äärimmäisen tärkeää siinä opiskelussa. Tässä kertauksessa tosi isoon rooliin nousee tämä mun tekemä tiivistelmä. Kun sen tiivistelmän siinä lukuvaiheessa tekee huolella ja semmoiseksi, että siitä on mukava ja helpompi lukea niitä asioita, niin silloin se tenttiin kertaaminenkin sujuu paljon paremmin. 

Sitten siirrytään varmasti jokaiselle tuttuun opiskelutekniikkaan, eli vanha kunnon alleviivaukset ja värikoodaukset. Yleensä kun teen tämän tiivistelmän, niin mä myös tulostan sen, koska paperilta on mun mielestä paljon mukavampi lukea niitä asioita. Itse koen olevani tosi visuaalinen oppija, eli muistan paljon helpommin jonkun asian, jos olen päässyt alleviivaamaan, värikoodaamaan ja tekemään siihen muutenkin erilaisia merkintöjä. Paljon helpommin muistan, että tässä sanottiin näin, tässä sivulla oli tämmöistä väriä ja tällä aukeamalla oli tämän näköistä. Yleensä siitä sitten helpommin muistan sen asian. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan alleviivauksia ja erityisesti värikoodausta, jos koet olevasi visuaalisempi oppija. En itse lukiossa hoksannut tätä ikinä käyttää, mutta kun aloitin avoimen opinnot niin huomasin, että muistan asiat helpommin näin. Siitä lähtien olen tätä aina käyttänyt. Alleviivausten lisäksi teen mustekynällä mun tiivistelmiin merkintöjä, eli merkkaan jos jokin asia on mun mielestä tosi tärkeä, tai jos jokin asia on tosi vaikea, niin saatan siihen viereen kirjoittaa selvennystä tai esimerkkejä, jotka helpottavat mua oppimisessa. Ne auttavat myös siinä, että muistan helpommin, että tämän asian kohdalla olen kirjoittanut näin. Jos ei ole visuaalinen oppija, niin tämä saattaa kuulostaa ehkä vähän erikoiselta. Itselleni tämä on toiminut todella hyvin. 

Seuraava mielestäni todella kiva opiskelutekniikka on muistikortit. Kun aloitin avoimen opinnot, niin kirjoitin ihan paperille näitä muistikortteja. Eli jokin asia, termi tai kysymys toiselle puolelle lappua ja toiselle puolelle vastaus. Silloin, kun olin vielä avoimessa, saattoi hyvin monena iltana mennä jopa kolme tuntia siihen, että näitä muistilappuja käytiin läpi. Nyt tiedekunnassa olen siirtynyt active recall -opiskelutekniikkaan, joka perustuu peittämistaktiikkaan. Eli samalla tyylillä, mutta se tehdään Exceliin. Suosittelen tätä active recall -taulukon tekemistä todella lämpimästi, koska se on tosi nopea ja näppärä tehdä, jos vertaa siihen, että kirjoittaisi käsin muistikortteja. Netistä löytyy todella hyviä vinkkejä ja ohjeita, miten tehdä oma active recall -taulukko. Suosittelen katsomaan, jos kiinnostaa tämä opiskelutekniikka. Se perustuu siis siihen, että siinäkin on aina jokin termi, sana tai kysymys ja siinä on sitten peitettynä se vastaus. Kun haluaa katsoa sen vastauksen, niin sen pystyy paljastamaan siitä tiedostosta. Siihen kuuluu myös se, että niitä kysymyksiä voi värikoodata. Voi merkitä esimerkiksi punaisella semmoiset asiat, joita et osaa vielä yhtään, keltaisella sellaiset, joita osaat jonkin verran ja vihreällä vaikka semmoiset, mitä osaat todella hyvin. Siinä näet helposti, mitä olet osannut ja voit keskittyä niihin vaikeampiin asioihin. Itse pyrin tenttiin lukiessa aina hahmottamaan sitä isoa kokonaisuutta. Sitten nämä muistikortit tai active recall -tekniikka eivät ole ehkä niin laajasti käytössä. Mutta esimerkiksi ruotsin kurssilla tämä oli hyvin paljon käytössä, koska tämä toimii parhaiten jos pitää oppia paljon yksityiskohtaisempaa asiaa. Siihen suosittelen ehdottomasti tätä.

Seuraava opiskelutekniikka josta tykkään todella paljon, on vanhat tentit. Erityisesti vanhat oikeustapaustentit ja oikeustapauskysymykset, koska nämä oikeustapausharjoitukset ja -kysymykset on todella soveltavia ja ne on semmoisia, että niitä ei opi kuin tekemällä. Näissäkin harjoitus tekee mestarin. Eli jos löytyy jostain vanhoja tenttikysymyksiä, jotka olisi oikeustapausmuotoisia, tai jos on joskus ollut oikeustapausharjoituksia ryhmätöinä, niin näiden harjoittelu on sellainen, mistä olen itse saanut todella paljon apua. Näihin oikeustapauksiin liittyen, jos tenttialueessa on joku sellainen asia, mikä on mulle vähän vaikea (esimerkiksi joku termi), niin saatan usein etsiä tällä vaikealla termillä tuomioistuinratkaisuja, jossa on käyty tätä samaa asiaa läpi. Jos etsii sillä termillä vanhoja tuomioistuinratkaisuja, niin ihan helposti voi hyvinkin löytyä aika samanlaisia oikeustapauksia. Niistä voi sitten katsoa, miten tuomioistuin on jonkun asian ratkaissut. Niistä olen saanut myös todella paljon apua.

Kuten aikaisemmin jo sanoinkin, niin pyrin opiskelussa hahmottamaan niitä suurempia kokonaisuuksia. Siihen on auttanut tosi paljon ajatuskartat. Ajatuskarttoja käytän tosi paljon silloin, jos joku aihealue on mulle haastava ja laaja. Ajatuskarttojen avulla pystyy hahmottamaan tosi suuriakin kokonaisuuksia ja niissä pystyy helposti näkemään, mitkä asiat liittyvät mihinkin ja mikä asia yhdistyy mihinkin. Joten jos joku asia on haastava, niin silloin yleensä teen ajatuskartan siitä, jotta pystyn helpommin hahmottamaan sitä asiaa. Ehdottomasti suosittelen ajatuskarttojen tekemistä. 

Nyt kun tässä on tullut käytyä läpi muutamia semmoisia opiskelutekniikoita, joista itse tykkään ja joita tykkään käyttää opiskelussa, niin ajattelin lopuksi mainita ihan perinteisten muistiinpanojen tekemisen. Mä teen muistiinpanoja kahdella eri tavalla. Saatan tehdä yhden tai maksimissaan kahden A4:n verran muistiinpanoja näiden aikaisemmin mainitsemieni tiivistelmien pohjalta. Kuten jo tiivistelmistä puhuttaessa sanoin, haluan tiivistelmiin ne kaikista ydinasiat. Mutta koska mun tiivistelmät on tosi laajoja, niin jos haluan jostain tärkeästä tai haastavasta aiheesta tehdä vielä ihan käsin muistiinpanoja, niin käytän silloin näitä tiivistelmiä apuna ja poimin sieltä ne oikeasti tärkeimmät asiat. Tiivistän sitten totta kai vielä sitä tiivistelmää entisestään. Näin muodostuu mukava yhden tai kahden sivun mittainen kokonaisuus jostain tietystä aihealueesta. Tämä saattaa kuulostaa vähän monimutkaiselta, että teen ensin tiivistelmät tenttialueesta ja sitten saatan vielä tehdä käsin muistiinpanoja aiheesta, mutta tämä toimii tosi hyvin, koska ideana on juuri se, että poimitaan niitä tärkeimpiä asioita. Sen takia tämä on toiminut mulla tosi hyvin. Toinen tapa, jolla teen käsin muistiinpanoja, on se, että saatan ottaa vähän isomman A3:n ja laittaa siihen jonkun aika isonkin aihealueen ydinasioita. Siinä ylhäällä on pääotsikko ja sen alle lähtee alaotsikoita, ja alaotsikoiden asioista laitan kaikista tärkeimmät asiat. Tämä saattaa olla aika työlästä, mutta kun tällaisen jaksaa tehdä, niin sulla on sitten yhdellä sivulla aika laajankin aihealueen tärkeimmät asiat koottuna. Siitä on tosi helppo ja mukava kerrata siihen tenttiin. Suosittelen ehdottomasti näkemään tämän eteen vaivaa, koska tämä on mulla toiminut tosi hyvin. Suosittelen kokeilemaan!

Sitten vielä vähän siitä, että miten luen joka päivä tentteihin ja kuinka paljon. Aina, kun mulla alkaa uusi kurssi, niin haluan tehdä vähän sellaista opiskelusuunnitelmaa tai jonkinlaista hahmotelmaa sitä kurssia varten. Katson, mistä se kurssi koostuu, onko siinä kuinka paljon luentoja, onko siinä ryhmätöitä, onko siinä jotain muita esseitä, tehtäviä tai mitä tahansa. Sitten se mulle kaikista tärkein: kuinka laaja se tenttialue on ja kuuluuko siihen vaikka yksi kirja samasta aihealueesta, vai kuuluuko siihen useampi kirja vähän eri aihealueista. Näiden asioiden pohjalta alan hahmottelemaan, miten sitä kurssia lähden toteuttamaan ja suorittamaan. Tähän tenttialueeseen liittyen: ihan ensiksi lasken, kuinka monta sivua tässä tenttialueessa on. Sen jälkeen lasken, montako päivää mulla on aikaa lukea siihen tenttiin, ottaen huomioon, että mielellään haluaisin sen kaksi viikkoa ennen tenttiä kerrata. Kun olen selvittänyt paljonko sivuja siinä tenttialueessa on, jaan sen tenttialueen sivumäärän niiden lukupäivien määrällä. Siitä muodostuu sitten päiväkohtainen sivumäärä jokaiselle opiskelupäivälle. Yleensä tämä sivumäärä vaihtelee 30-50 sivun välissä, eli tämän verran pitäisi sitten aina vähintään lukea joka päivä. Totta kai tähän liittyy myös se, että mitä aikaisemmin sen tenttiin lukemisen aloittaa, sitä pienempi se päiväkohtainen sivumäärä aina on. Yritän aina pitää kiinni siitä, että jäisi edes jonkin verran aikaa sille kertaukselle. Joskus voi olla, että se tekee vähän tiukkaa ehdinkö saada sen tenttialueen luettua niin, että kaksi viikkoa ehtisin kerrata. Yritän pitää siitä kiinni, mutta joskus voi olla, että ei ihan ehdi lukea. Kunhan jonkin verran ehtisi kerrata siihen tenttiin. Sitten, kun se tenttialue on kertaalleen luettu, teen aina vähän uutta suunnitelmaa sitä kertausvaihetta varten; mitä silloin haluan tehdä ja mihin haluan keskittyä siinä. 

Eli mulle tosiaan tärkeää tässä opiskelussa on se, että se oppiminen olisi semmoista vähitellen ja hiljattain syvenevää. Eli ensin aloitetaan siitä tosi laajasta tenttialueesta ja se luetaan kokonaan. Sitten siitä tehdään sitä tiivistelmää ja kertausvaiheessa alan käymään tarkemmin läpi sitä tiivistelmää. Sitten otan käyttöön myös muita opiskelutekniikoita, esimerkiksi nämä äsken mainitsemani paperiset tai käsinkirjoitetut muistiinpanot, joissa on sitä ydinasiaa. Se on mulla aina tarkoituksena. Tarkoitus ei ole missään vaiheessa heti oppia kaikkea, vaan hiljalleen opetellaan aina enemmän ja enemmän ja pyritään ymmärtämään paremmin ja laajemmin niitä asioita.

Tähän jakson loppuun haluaisin korostaa vielä sitä, että jokainen meistä on yksilöllinen oppija ja jokaisella meistä toimii ne omat opiskelutekniikat. Halusin tässä vähän antaa vinkkejä siihen, miten voisi löytää sitä omaa opiskelutekniikkaa ja -tapaa ja antaa vähän yksityiskohtaisempia opiskeluvinkkejä, joita joku ei ole välttämättä vielä kokeillut ja voisi saada tästä ehkä vinkkejä. Toki minullakin riippuu aina kurssista, että mitä opiskelutekniikoita itse haluan käyttää. En todellakaan käytä kaikkia näitä tässä luettelemiani opiskeluvinkkejä aina yhdessä kurssissa. Tässä oli tarkoitus, että kerroin sellaisia, mitä aina välillä käytän ja mitkä olen kokenut itselleni toimiviksi. Käytän niitä aina kun tuntuu, että tämä tietty tekniikka voisi toimia juuri tässä kurssissa. Lopuksi vielä haluaisin toivottaa ihan jokaiselle todella paljon tsemppiä kevään opintoihin ja kiitos oikein paljon, kun kuuntelit tämän podcast-jakson. Heippa!