Henriikka: Moi! Tää on Opiskelijaelämää Lapin yliopistossa -podcast. Mä oon Henriikka elikkä kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijasomettaja. Mä haluaisin puhuu tässä podcastissa vähän kandista, mutta lähetään sillä, että mä vähän kerron mun omaa pohjaa tälle. Mulla tosiaan on alkanu nyt... Tässä on siis tammikuu meneillään, niin on tämä kandivuoden kevät meneillään. Kandivuodellahan mä tarkoitan siis sitä, että mä oon nyt kolmatta vuotta opiskelemassa täällä, ja jos mennään sellaisen ehkä normaalin ja perinteisen ajatuskaavan mukaan eli miten yliopisto-opinnot suoritetaan, niin yleensä kolmantena vuonna opiskelijalla on edessä kandidaatin tutkielman kirjoitus ja sen jälkeen, kun se on valmis ja jos on saanut opintopisteet kasaan, niin valmistuu kandidaatiksi. Useimmat sitten jatkaa tästä vielä kaksi seuraavaa vuotta maisteriopintoja. Nyt on tosiaan mulla se kandivuosi menossa, joka... On myös itse asiassa mielenkiintoista, kun puhutaan usein, että kolmas vuosi on se kandivuosi, niin oikeastihan jokainen näistä ensimmäisistä kolmesta vuodesta ainakin on se kandivuosi. Koska kandi tarkoittaa nimenomaan sitä 180 opintopistettä, jotka siinä saat ja sen kandidaatin tutkielman suorittamista, mutta puhekielessä yleensä viitataan juurikin tähän kandidaatin tutkielman kirjoittamiseen. Se kandidaatin tutkielma on tosiaan yliopistossa suoritetun alemman korkeakoulututkinnon opintonäytetyö eli ehkä monelle tuttu sana kyllä.

Ainakin itelle se oli vähän tämmönen big deal ja tuntu ainakin päässä, että ennen kuin ehkä aloitti tän kandin työstämisen kunnolla, että se on tosi iso ja vähän semmonen ehkä pelottava mörkö. ”Apua”, et tommonenkin pitäis kirjoittaa, onks se jotenkin tosi vaikeet, onks se jotenkin ihan hirveen hankalaa ja työlästä ja miten siitä selviää. Koska mä en ite ainakaan oo mikään kauheen ehkä itsevarma kirjoittaja ja mä inhoon ajatella sellaista, että mun täytyis kirjoittaa näitä kauheen tieteellisesti ja virallisesti. Se on ollu itelle ehkä semmonen isoin juttu täs yliopisto-opiskelus muutenkin, että osaanko mä muka oikeesti kirjoittaa sellasta fiksua tieteellistä tekstiä. Sen takia ehkä toi kandin tekeminen on ollu itelle semmonen että ”apua, nyt se pitäis tehä, mitä mä teen...” Mut nyt itse asias mulla on alkanu nää kandiseminaarit, niin must se on ollu ihanaa, et mä oon ehkä huomannu ja saanu omaa tämmöstä pelkoa, ja miksikä sitä nyt vois sanoa... Jännitystä ja tällästä oon saanu vähän hellennettyä, koska oon huomannu, et ei se kandi ookaan mikään maailmanloppu ja mikään todella suuri, työläs asia.

Esimerkiks mä olin jotenkin kuvitellu, et kandista saa paljon enemmän opintopisteitä. Mä olin ihan varma, et siit saa ainakin sen 30. Kun mä aloitin kandiseminaarin kurssin ja siellä kerrottiin, et siit saa kymmenen opintopistettä. Mä olin ihan, et mitä, miten voi olla et siit saa vaan kymmenen, koska normaalista yliopistokurssista yleensä saa viis opintopistettä. Mä olin ihan, että ai siis tästä saa vaan kaks kertaa saman verran, eli eihän tähän sitten tarvitakaan mitään... Ja se sivumääräkin oli muistaakseni noin 20-40 sivua, joten... Jos kurssille saattaa jotkut vaatia jopa 15 sivun esseitä, nii sehän on vaan viis sivua lisää, niin se on sit tavallaan se minimimäärä. Okei, ihanaa! Mä aattelen aina heti, et mistä aita on matalin, mutta... Mä oon itse asias kuullu... Mun sisko, joka on nyt maisterivaiheessa ja hän kirjoittaa gradua, niin hänelle oli hänen graduohjaajansa sanonut tai hänen kurssillaan oltiin sanottu, että paras gradu on valmis gradu, ja siihen mä oon nytten heittäytynyt roikkumaan että okei, paras kandi on valmis kandi. Se, että mä saan sen vaan ulos ja tehtyä, niin ei sillä muuta väliä, kunhan mä saisin sen vaan tehtyä. Toki ei tietenkään toivo, että sieltä nyt tulis mitään ykköstä, mut ei sekään haittaa. Kunhan se nyt on valmis, koska itelle ehkä... En mä nyt tiiä. Musta tuntuu, että kuka näitä oikeasti kattoo sit enää työelämässä, että okei, miten sun kandi... Jos mä joskus 35-vuotiaana haen vaikka töitä, niin kuka siellä kattoo jotain mun kandin arvosanaa? Tuntuu aika epätodennäköiseltä, mut saa toki kertoa, jos on näin, että oikeasti ne muka tuijottaa sun kandiarvosanaa.

Sitten sekin oli mun mielestä ihan mielenkiintoinen, ku mä sain tietää, että esimerkiks Lapin yliopistossa näitä kandeja ei julkaista edes. Esimerkiksi mun monet kaverit, jotka on AMKissa opiskellu, niin kyllä heidän työt on netissä nähtävillä ja on myös mun kumppanin, joka on Turun ammattikorkeakoulusta. Mut kyllä esimerkiks Tampereenkin yliopisto ymmärtääkseni julkaisee heillä tehdyt kandit nettiin. Lapin yliopisto ei niitä edes julkaise, joten mä oon vähän silleen, et eihän sitten kukaan sitä nää, joten onks se sit niin iso juttu... Okei, älkää ottako ehkä musta mallia, mutta itellä on ehkä vähän tämmönen... Se on ollu ehkä itelle semmonen saving grace, että vaikka se ois aivan hirvee, niin kenenkään ei tarvii sitä lukee ja mä voin vaan ylpeillä sillä, että mä oon nyt valmistunu vihdoin kandiksi, eikä mun tartte olla silleen ”mut mä sain siit ykkösen”. Se on ehkä itelle semmonen tärkein nyt tällä hetkellä ollu, semmonen rauhoittava elementti. 

Toki se kandi on myös siis... Totta kai se tuntuu edelleen sellaiselta, et okei, se on nyt se lopputyö. Sen kun sä teet, niin sä valmistut kandiksi. Vaikka se ei ees oo näin, vaan pitää saada ne 180 opintopistettä kasaan, jonka toki kai aika moni on saanutkin tai on saamassa. Mä en, mulla on itsellä ainakin tällä hetkellä 105 opintopistettä tuolla Pepissä ainakin ilmoitettuna. Toki mulla on tulossa vielä vähän lisää näitä opintopisteitä parista kurssista, jota ei oo vielä arvioitu. Ja onhan mulla kesken tässä vielä monta kurssia, joista mun pitäis saada ainakin opintopisteitä, mutta... Kyl mä oon laskeskellut, että ainakin 25 opintopistettä mulla jää vajaaksi tuossa ennen sitä kandin palautusta, joka tarkoittaa sitä, että mä en tuu valmistumaan kandiksi ajoissa tai minkään suositellun ajan puitteissa, mutta... Mä oon kyllä vähän pohtinu, että kyl mä varmaan saan aika hyvin, koska mulla itse asiassa ne 30 opintopistettä vai 25, jotka multa jää sit ehkä uupumaan, niin ne on sellaisii kursseja, jotka mä pystyn suorittamaan kesäopintoina. Mä pyrin siihen, et mä voisin suorittaa mahdollisimman paljon niitä kesällä esseinä ja muina tälläisinä etänä tehtävinä kursseina, jotta mä voisin syksyllä sitten aloittaa maisteriopinnot mahdollisimman vähällä stressillä siitä, että pitäisi vielä näitä kandivaiheen opintoja kauheesti vääntää eteenpäin.

Ja vaikka mä oonkin ite aika fiiliksissä siitä, että se kandi onkin vaan noin kymmenen opintopisteen suuruinen suoritus, niin kyl toisaalta myös se on vähän tämmönen kaksipiippuinen juttu. Koska ei se tarkoita sitä, että mulla ei olis mitään muita kandiin liittyviä kursseja, koska näitä kahden opintopisteen minikursseja, joita on jotenkin todella... Sanotaanko näin, että... Onko kauheeta sanoa, että niitä on ehkä vähän puuduttavaa suorittaa. Tuntuu, että niistä saa niin vähän niitä opintopisteitä ja sit niihin kumminkin joutuu käyttää sellaista ajatustyötä… miten mä nyt saan esimerkiks tän TUTA kakkosen, jossa puhutaan kvantitatiivisen tutkimuksen tekemisestä, niin... Kun pitää siihen opetella jotain... Oliko se joku SPSS-ohjelma käyttää ja jaksaa jotain niitä asioita analysoida, jos mä oon ymmärtäny, niin se on vähän sellainen, että... Kuulemma sen saa suoritettua ehkä jopa parissa päivässä, kunhan vaan jaksaa alkaa tekee. Mut sit kun siihen pitäis jotenkin osaa asennoitua, että nyt mun täytyy suorittaa tämä tietty kurssi, vaikka siitä saa näin vähän opintopisteitä, ja mä en luultavammin tule ehkä käyttämään näitä asioita ainakaan tässä omassa kandissani mitenkään hyödyksi. Niin on vähän sellainen, että ne ehkä jää ärsyttävästi roikkumaan, joita ei saisi nyt roikutella. Mä oon roikuttanu aika paljon kaikkia muita kurssejakin, niin on vähän silleen, että kun näitä kahen opintopisteen minikursseja on ihan hirveesti ollu nytten... Mul on ollu niitä nyt varmaan jo yli kymmenen opintopisteen verran tähän kolmosvuodelle, joka alkaa jo pikkusen tympimään, kun haluais ehkä vaan jo keskittyä siihen, että vois vaan suorittaa näitä isompia kokonaisuuksia pois ja ottaa vähän enemmän niitä opintopisteitä vastaan.

Ehkä tässä tulee itelle semmonen fiilis, että on hirveesti näitä kursseja, joita pitäis myös suorittaa. Mulle kyllä mun opintotuutori (vai miksikä häntä nyt sanottiinkaan) sanoikin, että älä keskity noihin muihin kursseihin, et toi kandi on nyt tärkein. Se on nyt tärkein. Ja itse asiassa mun kandiseminaarissakin meidän ohjaaja sanoi, että kandi on tärkein, ja aina kannattaa miettiä, et jos tuntuu siltä, että mitä pitää tehä, et tee aina se tärkein eka ja sit kiireellinen. Jotenkin ehkä se tasapainottelu siinä, että joo, mä tajuan, että kandi ois tällä hetkellä se mun top priority. Mut välillä vähän tuntuu siltä, et ei se kyl oo, koska mä mietin vaan sitä, et mä voin kyl kandin esimerkiksi myös kirjoittaa silleen kesällä. Vaikka mä en sais sitä nyt deadlineen mennessä keväällä valmiiks, niin mä voin kirjoittaa sitä kesällä ja tehä sitä sillon, mut esimerkiks osa näist kursseista on semmosia, et niit tehään vaan keväällä esimerkiksi, vaan kerran vuodessa. Sehän tarkoittais sitä, että se mun kandin valmistuminenkin menis sitten ens vuoden keväälle. Sen takii ehkä se tuntuu vähän kummalliselta ja vaikealta hahmottaa, että mitä siin sit pitäis tehä. 

Tällä hetkellä mä oon kyl tehny selkeesti sellaisen päätöksen, et mä teen mieluummin näit kursseja ekaks tästä pois alta. Mut mä oon kyl jättäny ne mun sivuainekurssit nimenomaan sitten sillein, et niitä mä en nyt tee. Mä yritän nyt päästä vaan nyt nää pikkukurssit läpi, kaikki nää miljoonat kahen opintopisteen kurssit ja sitten tosiaan pari sellaista peruskurssia, jotka multa myös puuttuu. Esimerkiks kasvatuspsykologian perusteet. Kyl mä uskon, et heti kun mä saan ne käytyy, ja must tuntuu et mä saan ne nyt tehtyy tälleen helmikuun loppuun mennessä kaikki nää tälläiset ylimääräiset ärsyttävät kurssit, niin sit mä voisin keskittyy täydellä teholla tohon kandiin, ja silloin mä oisin ehkä vielä vähän viisaampi. Mut mul on kyl huomenna jo kandiseminaari taas ja siellä me aletaan jo vähän sumplimaan sitä, että miten itse asiassa se koko tutkimusosa tehdään siitä kandista, joka vähän kyl ehkä jännittää, koska oon vähän, että onks mulla varmasti tarpeeks... Mistä mä tiedän, et onks mul tarpeeks hyvät tutkimuskysymykset? Jaksaako mun tutkimuskohteet esimerkiksi vastata niihin kysymyksiin tarpeeks paljon tai tarpeeks syvällisesti, että mä saan siitä tarpeeks sitä dataa, jota mä voin analysoida? Se vähän jännittää tässä, mut okei, täs täytyy vaan nyt ehkä yrittää... Ite ainakin pyrin siihen, et mä nyt vaan mietin, et tää nyt on ihan tämmönen harjoitus. Tää ei oo todellakaan mikään suuren skaalan virallinen tutkimustulos, jonka joku vois lukea edes meidän nettisivuilta. Eihän niitä nyt pysty, koska Lapin yliopisto ei niitä edelleenkään julkaise minnekään, vaan ne pysyy ihan vaan meillä opiskelijoilla omana tietonaan ja omina tiedostoinaan ja vain yliopiston omilla servereillä kait, mutta sitä ei julkaista laajasti näkyville, niin eihän kukaan sitä pääse sinänsä, semmonen tuttu, arvioimaan onneksi. 

Mut totta kai täs ois kiva kumminkin saada tehtyä ihan hyvin sitä työtä. Sen takia ehkä siinä nyt on vähän tämmönen... Tästä ehkä vähän tekee ittellensä isomman mörön kuin se on, vaikka mä tajuun, että se ei oo mikään niin iso juttu tai ainakin itelle on semmonen... Mä oon ite ainakin hahmottanu sen päässä sellaisena, että se ei oo niin vakava iso juttu, vaan että se on vaan semmonen, joka täytyy tehä ja se voi olla... Se on ihan harjoituskeissi gradua varten, ja gradu on sitten se, joka ehkä vähän tuolla tulevaisuudessa häämöttää pelottavana. Kyl mä luotan, että sitten kun mä oon siihen graduun asti päässy, niin silloinkin tuntuis ehkä vähän paremmalta ja itsevarmemmalta. Kun sen aika koittaa, niin silloinkin tulis ehkä enemmän tämmönen, et okei, ei tääkään ehkä oo näin iso juttu. Toivottavasti. Mut must tuntuu, et se on aika iso juttu. Voisko joku kertoo mulle, et onks se ihan hirveetä? Semmonen pieni paniikki! 

Mut jos joku täällä kuuntelee tätä mun podcast-jaksoa ja miettii, että onks se kandi kauhee, mikä nyt mun kantsii ottaa huomioon, niin on se, että please, tee ne pienet kurssit sieltä. Älä jätä niitä roikkumaan, eli ehdottomasti kaikki nämä TUTA ykkönen ja kakkonen, KSUA ja YMEN ja mikäs tää oli... En mä tiiä, onks tää itse asias muilla kuin meil... Itse asias on varmaan akateemiset työelämätaidotkin, niin se on myös varmaan pakollisena aika monella eri tiedekunnalla. Suosittelen ehdottomasti, että teette ne, niin ei tarvii sitten niitä täällä vääntää ja miettiä, että voi hitsi, että oispa saanu tehtyy nää ajoissa. Se on ehkä tärkein oppitunti tältä mun pieneltä kandidaatin tekemisen räntiltä, koska nyt kun mulla on vaan niitä kursseja ja mä joudun miettimään, että niitä täytyy suorittaa, niin ainoo mitä mul pyörii, et kuka kirjoittaa sen mun kandin, kun... Musta tuntuu, että sitä pitäis osaa jo hoitaa eteenpäin tai kirjoittaa, mutta mä oon vaan ihan jumissa näitten mun omien muiden kurssien kanssa, niin se kandi nyt on vaan jääny sinne taustalle ja... Vaikka mä tiedän, et se ei oo niin paha, niin kyl se vähän huolettaa, että kuka sen kirjoittaa, kuka kirjoittaa mun kandin... Näihin kuviin ja tunnelmiin. Tsemppiä kandin kirjoittamiseen, gradun kirjoittamiseen, yliopistoon hakemiseen tai ihan vaan ykkös- tai kakkosvuodelle. Kyllä tää tästä, kyllä täältä yliopistosta on muutkin ihmiset valmistunu, niin kyllä sitten varmaan mekin. Moido!