Miikka: Tiesitkö, että Poronkusema-tapahtuman perustivat alunperin oikeustieteiden ja kasvatustieteiden opiskelijat? Tai että Lapin yliopisto sijaitsee pappilan mailla? Hei ja tervetuloa kuuntelemaan Opiskelijaelämää Lapin yliopistossa -podcastia. Mie oon Miikka Keränen ja mie opiskelen taiteiden tiedekunnassa muodin, tekstiilitaiteen ja materiaalitutkimuksen koulutusohjelmassa mun maisterivaiheen opintoja.
Kun tulet opiskelemaan yliopistoon, et vain aloita opintopisteiden ja tutkinnon suorittamista, vaan sinusta tulee osa yhteisöä. Yliopistot ovatkin tiedeyhteisöjä, jossa kaikki sen jäsenet osallistuvat tieteen, tutkimuksen ja sivistyksen edistämiseen. Akateemisuuden lisäksi yliopistot vaikuttavat merkittävästi myös paikallistalouteen, innovaatioiden syntymiseen, ihmisten hyvinvointiin sekä julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Kuten jokaisessa yhteisössä, myös yliopistoissa pidetään hauskaa, luodaan elinikäisiä ystävyyksiä, rakastutaan, opitaan elämästä ja saadaan ikimuistoisia kokemuksia. Jokaisella yliopistolla on sen omat ominaispiirteensä ja uuteen yhteisöön liittyminen voikin olla helpompaa, kun tuntee hieman sen eri vaiheita. Tervetuloa siis kuulemaan, kun kerron sinulle hieman Lapin yliopiston historiasta.
Lapin yliopisto aloitti tiensä Lapin korkeakouluna ja sen avajaisia pidettiin 13. syyskuuta 1979 Rovaniemen Lappia-talossa. Talon suurin sali oli ääriään myöten täynnä ja juhlavieraiden joukossa oli myös tasavallan presidentti, Urho Kekkonen. Vielä edellisenä yönä teatterin puusepät joutuivat irrottamaan katsomon ensimmäisen penkkirivin istuimia, jotta presidentin nojatuoli saatiin paikalleen ja protokollan mukaan istumapaikka varmistettua. Juhlapuheissa korostettiin korkeakoulun merkitystä Lapin ja sen elinehtojen kehityksen turvaajana. Korkeakoulun nähtiin tuovan alueelle uskoa ja rohkeutta ja myös uusia mahdollisuuksia, etenkin nuorille. Rovaniemen kaupunki tarjosi kutsuvieraille savupororullia ja loimusiikaa ja ilmeisesti konjakkia riitti runsaasti. Mutta tähän avajaishetkeen ei oltaisi päästy, jos ei jo 50- ja 60-luvuilla oltaisi haaveiltu ja suunniteltu korkeakoulutuksen saamista myös Lappiin ja Rovaniemelle. Toki Lapin alueella on tehty tieteellistä tutkimusta jo vuosisatojen ajan, mutta oma tukikohta puuttui vielä. Vuonna -62 perustettu Lapin korkeakouluseura aloitti kesäyliopistotoiminnan Rovaniemellä -64. Sen jälkeen on ollut monia vaiheita, joissa osansa ovat näytelleet lukuisat poliitikot, Rovaniemen kaupungin toimijat ja monet muut yhteiskunnalliset vaikuttajat. Yksi merkittävä välietappi oli vuonna -75 aloitettu väliaikainen opettajankoulutus Oulun yliopiston filiaalina. Viimein, vuosien työn jälkeen presidentti Kekkonen vahvisti lain Lapin korkeakoulusta 5. tammikuuta 1979.
Lapin yliopistossa toimii nykyisin neljä tiedekuntaa – kasvatustieteiden, oikeustieteiden, yhteiskuntatieteiden ja taiteiden tiedekunnat. Näiden lisäksi yliopistossamme on nähty myös esimerkiksi matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta, mutta kauppatieteitä ei enää Lapin yliopistossa ole. Sen sijaan matkailun tutkimus ja johtaminen ovat nyt osa yhteiskuntatieteiden tiedekuntaa.
Opettajaopiskelijoita edustava Lapikas on aloittanut toimintansa jo vuonna -75, vaikka virallisesti kasvatustieteiden osasto aloitti osana Lapin korkeakoulua vuonna -79. Se oli varmaankin ihan hyvä, sillä opettajankoulutuksen alkutaival osui samaan aikaan kun luokanopettajan tutkinto muuttui ja oli nyt laajuudeltaan suurempi. Työtaakka kävi opiskelijoille niin suureksi, että opiskelijat järjestivät ainejärjestönsä johdolla vuonna -81 mielenterveystempauksen, jossa vaadittiin muun muassa 32-tuntisia vuorokausia. Jo tuolloin opiskelijat olivat itse valmiita valvomaan etujaan ja tekemään töitä yhteisten asioiden parantamiseksi ja lopulta järjestelyihin saatiin parannuksia.
Myös oikeustieteet näki päivänvalon Lapin korkeakoulussa vuonna -79, eikä suinkaan vailla dramatiikkaa. Koko syntytarinansa ajan käytiin kiivasta väittelyä siitä pitäisikö Lappiin myöntää oikeustieteiden opetusta lainkaan. Kun koulutus lopulta Rovaniemellä alkoi, oli jo tuolloin kisa opintopaikoista melko tiukka. Eräskin hakija, saatuaan kuulla että hänen pistemääränsä ei riitäkään Helsinkiin, mutta olisi riittänyt Lappiin, pyysi oikaisupyynnössään asiaa korjattavan, sillä Lapin korkeakoulussa on parempi opiskella johtuen korkeakoulun koosta sekä Rovaniemellä on hyvät mahdollisuudet harrastaa slalomia. Isä oli erehdyksessä ilmoittanut hakijan Helsingin tiedekuntaan pyrkiväksi. Paikat oikiksessa olivat jo siis haluttuja tuolloin.
Jo Lapin yliopiston suunnitteluvaiheessa oli paljon puhetta siitä, että Rovaniemelle saadaan myös yhteiskuntatieteiden tutkimusta ja koulutusta. Monien seikkojen vuoksi tiedekunnan perustaminen venyi kuitenkin vuoteen -82, jolloin Lapin korkeakoulussa aloitti sosiaalityön koulutus. Sen jälkeen tiedekunnassa on ollut useita eri koulutusohjelmia ja nykyisin Lapin yliopistossa voikin opiskella yhteensä seitsemässä eri opintosuunnassa ja pääaineessa - hallintotieteessä, johtamisessa, johtamisen psykologiassa, matkailututkimuksessa, sosiologiassa, politiikkatieteissä ja sosiaalityössä.
Tiedekunnan opiskelijat ovat aina olleet aktiivisia järjestämään tapahtumia ja tempauksia, mutta ovat myös muuten ansioituneita. Kansainvälisen politiikan opiskelijat julkaisivat -98 yhteistyössä professorinsa kanssa kirjan, jota käytettiin lopulta pääsykoekirjana. Taiteiden tiedekunta aloitti virallisesti vuonna -91, vaikka kuvaamataidon opetuksen koulutusohjelma aloitti jo vuonna -90. Ja -91 muuten yliopisto sai nykyisen nimensä, eli Lapin korkeakoulusta tuli Lapin yliopisto, kun taiteiden osasto vakiinnutti paikkansa Rovaniemelle ja siitä tuli taiteiden tiedekunta. Uusi tiedekunta oli Suomenkin mittakaavassa poikkeuksellinen, sillä vain Rovaniemen ja Tampereen taidealojen laitokset toimivat pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja tiedeyliopiston yhteydessä. Yhä edelleen Lapin yliopisto profiloituu vahvasti juuri kansainvälisenä tiede- ja taideyliopistona. Tiedekuntaan kuuluu nykyäänkin audiovisuaalisen mediakulttuurin, teollisen muotoilun, tekstiili- ja vaatetusalan ja graafisen suunnittelun opintosuuntia, mutta lisäksi myös kokemuksen muotoilua, soveltavaa taidetta ja palvelumuotoilua.
Oma tutkinto-ohjelmani muodin, tekstiilitaiteen ja materiaalitutkimuksen parissa löytää juurensa oikeastaan 1920-luvulla perustettuun Rovaniemen käsityökouluun, joten Lapin yliopistossa on mahdollisuus olla osa jo pian vuosisataista perinnettä.
Yksi keskeinen osa Lapin yliopiston historiaa on tietenkin varsinaisen yliopistorakennuksen vaiheet. Nykyisen rakennuksen tarina on myös monivaiheinen ja pappilan tilalle perustetun rakennuksen ensimmäinen osa vihittiin käyttöön vuonna -87. Yliopistolta löytyvät isot luentosalit ovat saaneet nimensä alueen kulttuurihistoriasta, eli esimerkiksi Fellman-sali on nimetty kasvitieteilijä ja lapin tutkija Jakob Fellmanin mukaan, joka oli Rovaniemen ensimmäisen kirkkoherran poika. Lapin yliopisto saikin tontin seurakunnalta käyttöönsä hyvähenkisten neuvotteluiden päätteeksi.
Sijainti ei toki ollut itsestäänselvyys, vaan Lapin yliopisto saattaisi sijaita myös Viirinkankaalla, Ounasvaaralla tai rautatien varrella niin sanotun Jääskeläisen alueella. Yliopistolla on ollut ja on edelleen toimintoja myös ympäri kaupunkia ja varsinainen opetus alkoikin -75 ensin Lappia-talolla ja sen jälkeen -77 linja-autoaseman kiinteistössä.
No, mutta entäs se opiskelijaelämä? Millaista historiaa Lapin yliopiston opiskelijoista on kerrottavaksi? Tästä aiheesta voisi toki puhua varmaan tuntitolkulla, mutta teen tässä nyt muutaman noston Lapin yliopiston ylioppilaskunnan ja sen jäsenten vaiherikkaasta elämästä. Lapin korkeakoulussa aloitti syksyllä -79 135 uutta opiskelijaa ja noin 100 opiskelijaa jatkoi vielä opettajan tutkintoaan. He olivat lähtöisin pääosin Pohjois-Suomesta, mikä oli tuolloin toki tärkeä syy perustella korkeakoulun perustamista Lappiin. Alkuvaiheessa opiskelijat olivat myös hieman keskimääräistä iäkkäämpiä, kun Lapissa moni ei ollut aiemmin edes hakeutunut korkeakouluun. Noista vaatimattomista luvuista on nyt kasvettu reiluun 4000 opiskelijaan.
Kuten olet varmasti huomannut, on Lapin yliopiston yksi vahvuus meitä ympäröivä upea pohjoinen luonto ja sen vuodenaikojen vaihtelu. Myös yliopiston alkuaikoina tätä puolta korostettiin, kun korkeakoulua markkinoitiin eteenpäin. Toki jo tuolloin oli havaittavissa, että aina ei mainoskuvasto ihan vastannut todellisuutta. Eräskin opiskelija kertoi - Rovaniemelle saapuminen ei ollut sen paremmin visuaalisesti kuin fyysisestikään mitenkään erinomaisen rakentava kokemus. Suuremmille kaupungeille tyypillistä radanvarren lähiasutusta ei ollut lainkaan, vaan suon keskelle ilmestyi tyhjästä kyltti jossa ilmoitettiin, että Rovaniemellä ollaan. Onneksi noista ajoista on tullut paljon kehitystä ja sinäkin voit tutustua nyt Lapin yliopistoon ja Rovaniemeen helposti jo verkon ja somekanavien välityksellä, niin ei tule sitten yllätyksiä.
Lapin yliopiston ylioppilaskunta eli LYY pitää vuosijuhliaan yleensä lokakuun alussa. Lokakuun alussa -79 kutsuttiinkin koolle opiskelijoiden yleiskokous, joka päätti ylioppilaskunnan perustamisesta. Ylioppilaskuntatoiminta organisoitiin jo alussa jaostoihin, jotka huolehtivat eri toimialoista ja vuonna -89 jaostoja oli jo lukuisia. Nykyisin LYY:n jaostoja ovat opinto, hyvinvointi, talous, viestintä, kansainvälisyys, vastuullisuus ja vapaa-ajan jaostot. Näiden kaikkien toimintaan ovat kaikki LYY:n jäsenet lämpimästi tervetulleita.
Jo syksyllä -79 julkaistiin yksi kasvatustieteiden osaston opiskelijoiden opiskelijalehti, mutta varsinainen Lapin ylioppilaslehti aloitti ilmestymisensä -80 ja on vuoden -86 taukoa lukuunottamatta julkaistu edelleen. Muuta mediatoimintaa ylioppilaskunnan piirissä on myös vuonna 2001 aloittanut Radio Säteily, joka toivottaa edelleen tervetulleeksi kaikki opiskelijat.
LYY toimii tällä hetkellä Ahkiomaantien toimistolla, mutta on historiansa aikana ollut muun muassa pienteollisuustalolla, linja-autoasemalla ja yliopistokampuksen vieressä sijaitsevassa omakotitalossa. LYY on harjoittanut liiketoimintaa muun muassa omistamalla Rovaniemellä yökerhon, Cafe Tivolin ja vuonna -92 avattu Meidän Loviisa palvelee opiskelijoita edelleen yliopistolla, kun kahvihammasta alkaa kolottaa.
Opiskelijat ovat olleet aina aktiivisia ottamaan kantaa sekä paikallisiin että globaaleihin kysymyksiin. Lapissa on muun muassa järjestetty erilaisia tapahtumia Ounasjoen suojelemiseksi. Myös hengen ja ruumiin kulttuuri on ollut aina tärkeää. Rovaniemellä on ollut muun muassa Kyvyt esiin -iltoja, joissa houkuteltiin opiskelijoita esittävän taiteen pariin ja vaikkapa kuoron jäseneksi. Lapin ylioppilasteatteri perustettiin vuonna -80 ja se on edelleen tärkeä osa Rovaniemen kulttuuriyhteisöjä. Myös liikuntakulttuuri on ollut aina olennainen osa LYY:n toimintaa. Erilaisia puulaakisarjoja järjestettiin joukkuelajeissa ainejärjestöjen välillä ja 80-luvun lovulla jytäjumppa eli aerobic hurmasi ihmiset.
Vappu on tärkeä opiskelijajuhla ja jo vuonna -80 lakitettiin Rovaniemellä Jätkän patsas. Rovaniemellä vappuperinteeseen on kuulunut muun muassa opettajien allekirjoittama vappuvala, jossa opettajisto lupautui olemaan häiritsemättä opiskelijoiden vapunviettoa. Vappurauhattomuus julistettiin alkaneeksi.
Vappua suurempi juhla Rovaniemellä oli kuitenkin pitkään laskiainen, sillä keväthangilla kaikki opiskelijat olivat vielä paikkakunnalla. Opetus päättyi kello 12 liikuntailtapäivän kunniaksi ja sekä opiskelijat että henkilökunta suuntasivat kisaamaan muun muassa köydenvedossa ja kelkanlaskussa. Lapin yliopiston ensimmäinen rehtori Esko Riepula on sanonut - akateemisen tutkinnon suorittanut on aina yhden juhlan väärti. Ja sitähän täältä toki tullaan opintojen myötä hakemaan - tutkintoa ja sen turvin itselleen työpaikkaa. Mutta sitä ennen on opiskelijoilla koettavanaan monenlaisia virstanpylväitä ja elämyksiä. Suosittelenkin suurella sydämellä, että nautit opiskeluajastasi täysillä ja lähdet mukaan monenlaiseen toimintaan. Se palkitsee varmasti monin kerroin. Kiitos ajastasi ja että kuuntelit tätä pientä historiikkia. Juttujen lähteenä on käytetty Matti Salon ja Marianne Junilan teosta Pohjoisen puolesta, pohjoista varten - Lapin yliopiston historia -79 – 2008. Nyt on sinun vuorosi olla osa Lapin yliopiston historiaa!