Freya Barrow: Hei kaikille ja tervetuloa kuuntelemaan Opiskelijaelämää Lapin yliopistossa -podcastia. Mä oon Freya Barrow ja tänään mun seurana täällä studiossa on tän vuoden muut sisällöntuottajat. Eli tässä vuoden ensimmäisessä podcastissa me aluksi esittäydytään ja kerrotaan teille ketä me ollaan, ja sitten loppupodcastista me puhutaan Cevor Tikerpuun kanssa ainejärjestötoiminnasta. Mikä on ainejärjestö? Mitä se tekee? Millanen rooli ainejärjestöllä täällä Lapissa on? Kaikkea sen semmoista hauskaa. Eli mä oon Freya. Mä oon tuolta oikeustieteiden tiedekunnan puolelta ja mä oon 21v, alunperin Helsingistä kotoisin. Nyt siis toisen vuoden oikeustieteilijä täällä Lapissa. Vapaa-ajalla mä harrastan ainejärjestötoimintaa. Mä oon Artiklan hallituksessa, toimitan meidän ainejärjestölehteä. Se on se mun harrastus. Sitten muuten mä lenkkeilen ja massakulutan Netflix-sarjoja.

Heikki-Veikko Lämsä: Terve, rakkaat kuulijat. Mä oon Heikki-Veikko Lämsä. Opiskelen kolmatta vuotta teollista muotoilua ja pyrin esittelemään tässä sisällöntuottajahommassa, mitä me teolliset muotoilijat tehdään täällä koulussa. Vapaa-aikani kuluu urheilun ja penkkiurheilun parissa. Tervetuloa remmiin.

Amanda Hekkala: Moikka kaikille. Mun nimi on Amanda Hekkala ja mä oon kolmannen vuoden politiikkatieteiden ja sosiologian opiskelija ja mä oon nytten toista kautta tässä yhteiskuntatieteiden viestintävastaavana ja sisällöntuottajana tänne someen. Mä kuulun myös meidän ainejärjestön hallitukseen, eli Kosmosburaniin. Hallitukseen, jossa mun vastuulla on viestintä ja ympäristö ja sen lisäks mä oon varapuheenjohtaja. Vapaa-ajalla mä tykkään kokkailla ja leipoa ja sen lisäks mä pidän tosi paljon patikoimisesta.

Henriikka Kastala: Ja moi. Mun nimi on Henriikka Kastala ja mä oon tosiaan kasvatustieteiden tiedekunnassa, opiskelen kolmatta vuotta. Ja tosiaan mitä mä täällä Rovaniemellä teen, niin vapaa-aikana mä toimin esimerkiksi Rovaniemen Setan hallituksessa, oon siellä tapahtuma- ja sometiimeissä. No, nytten kai virallisena nimikkeenä somevastaava.

Henriikka: Siinä oli tämmönen mun nopee esittely ja meidän kaikkien muidenkin. Ihanaa että oot tullut kuuntelemaan meitä ja tässä muiden aikana tuut kuulemaan vielä lisää. Kiitos.

Freya: Tervetuloa kaikki kuuntelemaan Opiskelijaelämää Lapin yliopistossa -podcastia. Mä olen Freya Barrow, mä olen tämän vuoden opiskelijasomettaja tuolta oikeustieteiden puolelta. Tänään mulla on täällä mun studiossa vieraana fiksu ja filmaattinen ja karismaattinen ja komea Artiklan puheenjohtaja Cevor Tikerpuu.

Cevor Tikerpuu: Kiitos, kiitos. Tervetuloa kaikille munkin puolesta. Mukavaa olla täällä.

Freya: Tänään me keskustellaan ainejärjestöistä ja siitä et mitä ne on ja mitä niiden toiminta voi parhaimmillaan olla. Miten se näkyy opiskelijoiden arjessa? Haluuts sä Cevor vaikka eka kertoo meille mikä ainejärjestö on, mikä Artikla on.

Cevor: Tottahan toki. Ainejärjestöhän on kollektiivi opiskelijoita. Semmonen organisaatio, jonka tärkein tehtävä on oikeastaan valvoa opiskelijoiden etua ja vahtia ja varmistaa se, että mahdollisimman monella olisi mahdollisimman kiva opiskelija-arki ja opiskeluaika ylipäätään. Kutsun sitä myös opiskelijan kotijoukkueeksi. Ja Artiklahan täällä Lapissa toimii meidän oikkarien kotijoukkueena.

Freya: Kyllä ja ainejärjestö on nimenomaan aina tietyn aineiden opiskelijoiden tämmönen järjestö, joiden kanssa voi puuhailla ja ne järjestää yleensä tapahtumia. Se on ehkä se näkyvin osa, miten se näkyy opiskelijoiden arjessa. Mikä on sun rooli meidän ainejärjestössä, Artiklassa?

Cevor: Mä toimin tänä vuonna tosiaan Artiklan puheenjohtajana, eli oikeastaan tärkein tehtävä on varmistaa, että Artiklan hallitus (elikkä se kollektiivi, joka tekee ne päätökset sitten Artiklassa), et niiden toiminta sujuu mahdollisimman hyvin, jotta pystymme varmistamaan sitten opiskelijoille mahdollisimman sujuvan arjen ja vuoden.

Freya: Kyllä. Miten sä näet et ainejärjestö näkyy opiskelijoiden arjessa?

Cevor: Valtaosalla opiskelijoista uskon, että ainejärjestö on ehkä se näkyvin osa opiskelijaelämää. Kuten mainitsit, niin tapahtumat on varmaan se tärkein, tai arkisin osa-alue ainejärjestötoimintaa. Jos olette ikinä käyneet sitseillä tai aproilla tai oikeastaan missä tahansa opiskelijatapahtumassa, siinä takana on usein yhden tai useamman ainejärjestön työ. Mut uskon, että valtaosalle se arkisin ja näkyvin osa-alue niiden opiskelijaelämää.

Freya: Kerro mulle Cevor, miksi sä lähdit ainejärjestötoimintaan mukaan?

Cevor: Hyvä kysymys. Mä muutin Rovaniemelle 2020. Oli koronapandemia silloin, valloitti se semmonen iso K mistä ei enää nykyään haluta puhua, mutta silloin se oli semmonen aika merkittävä päätös nyt sitten jälkikäteen ajateltuna, että lähdin mukaan. Miksi lähdin mukaan? Koska se tuntu hauskalta. Se tuntu semmoselta kivalta vaihtelulta. Uudessa kaupungissa, uudessa ympäristössä, uudessa koulussa. Kun elämässä tapahtuu paljon muutoksia, niin halusin jotain semmosta toimivaksi todettua, kuten tämä toiminta.

Freya: Sitä arkea varsinkin tossa opiskelun alkutaipaleella, kun kuitenkin tänne Rovaniemellekin suurin osa muuttaa muualta. Suurin osa muuttaa tosi kaukaa, jättää ne omat turvalliset, ne omat turvaverkot, ne omat läheiset, kaverit ja perheen ja vaikka työpaikan ja mitä ikinä sinne jääkään sinne kotiseudulle. Niin koetko sä, että ainejärjestö vois olla joku tämmönen turvaverkon tyyppinen, tai tarjota ehkä sen ensimmäisen turvaverkon täällä Lapissa?

Cevor: Ainakin mulle se oli just sitä. Huomasin kun mä muutin, että ainejärjestö ainakin oikkarilla oli täällä se juttu. Tosi moni oli aktiivinen täällä ja Artikla nähtiin ainakin semmosena tukiverkostona joka oikeastaan antoi niitä mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin, antoi mahdollisuuksia kehittyä myös sen koulun ja opiskelun ulkopuolella ja oikeastaan saada täytettä ja uusia rutiineja arkeen. Joten voisin väittää, että itselleni Artikla on ollut... Niin, koska valtaosa nimenomaan muuttaa kaukaa kotoa, ainejärjestötoiminta on täällä päin se sosiaalinen tukiverkko aika monelle.

Freya: Pakko olla kyl samaa mieltä, että itekin on lähteny ainejärjestötoimintaan mukaan nyt viime vuonna, eli munkin fuksisyksynä ja se on ehdottomasti tuonut lähelle ihmisiä, jotka ei ehkä ois muuten omia kavereita tai joita ei muuten ehkä uskaltais lähestyä. Mutta ainejärjestötoiminnan myötä tutustuu kyllä niin erilaisiin ja uusiin ihmisiin, et se on kyllä tosi iso rikkaus. Varsinkin täällä Lapissa, kun ihmisiä tulee niin erilaisista taustoista ja niin... No, ympäri Suomee, niin täälläkin se helposti menee siihen, että omat kaverit saattaa tulla niiltä samoilta kotiseuduilta kuin mistä ite on alkuperäisin. Ja ainejärjestötoiminnan myötä tuntuu, että ainakin on tosi paljon helpompaa ja se kynnys tutustua uusiin ihmisiin on tosi paljon matalampi. Tuli tossa mieleen, että eihän ainejärjestötoiminnasta tarvi saada irti silleen, että menee myös sen hallitukseen. Miten sä koet, että semmoselle joka ei halua lähteä ainejärjestötoimintaan mukaan, niin mitä ainejärjestö voi sillon tarjota, tai mitä se voi vähimmillään?

Cevor: Mun mielestä nimenomaan ainejärjestön ydintehtävähän ei ole tarjota toimintaa ainoastaan niille kaikista aktiivisimmille, vaan nimenomaan tarkoituksena on tarjota kaikille omannäköistä toimintaa. Uskon, että Artikla ja muutkin ainejärjestöt pystyvät tarjoamaan jäsenilleen ihan laidasta laitaan asioita. Vähimmillään näen, että se voi tarkoittaa esimerkiksi lukupiirejä, yhteistä lenkkiryhmää tai yhteistä lätkäkaukalossa pelaamista talvisin. Se menee oikeesti noin matalalle se tapahtumien kynnys ja osallistumiskynnys, mikä on mun mielestä tosi hienoa, että ei tarvitse pelkästään niitä kaikista aktiivisimpia ja sosiaalisimpia palvella, vaan se voi palvella laidasta laitaan kaikkia opiskelijoita.

Freya: Jep. Pakko olla kyllä samaa mieltä ja myöskin se, että jos ei tapahtumat innosta niin onhan meillä esimerkiksi tenttikirjasto ja tiivistelmäkirjasto johon pääsee käsiksi meidän jäsenet. Ja sitten myös, että kyllähän ainejärjestö toimii myös meidän edunvalvojana. Sä olit viime vuonna meidän opintovastaava, niin kerro vähän meidän edunvalvonnasta.

Cevor: Ihana kysymys, arvostan. Hyvä, että tuli aasinsiltana näin tälleen. Mut joo, siis Artiklanhan sääntöjen mukaan meidän tärkein tehtävä on oikeastaan toi opiskelijoiden edunvalvonta. Se tarkoittaa nimenomaan käytännössä sitä, että me ollaan tiedekunnan suuntaan ja kaikkiin muihinkin sidosryhmiin, kuten ylioppilaskunnan suuntaan ja Lakimiesliittoon ollaan yhteydessä. Se tarkottaa meillä sitä, että me valvotaan sitä, että meidän vaikka työllistymismahdollisuudet, harjoittelupaikkamahdollisuudet, tenttimismahdollisuudet ja ylipäätään tavallaan laadukas koulutus on mahdollisimman taattu ja et se on sujuvaa, se on opiskelijoita palvelevaa ja tavallaan... Käytännössä siis tehdään töitä sen eteen, että opiskelijat saisivat tutkinnon kasaan mahdollisimman sujuvasti ja omat tarpeet huomioiden.

Freya: Tosiaan, säkin oot noissa isoissa ainejärjestöjen, tai niinkun isompien ainejärjestöjen tapahtumissakin käynyt, niin miten sä koet että tarjoaako Lappi yhtä virikkeellistä ja antoisaa opiskelijaelämää kuin sitten vaikka isommat kaupungit?

Cevor: Mä nään että opiskelijaelämä ja aktiivisuus opiskelijaelämässä, se on ehkä sellanen mielentila enemmänkin kun tosiasia. Opiskelijaelämä on oikeastaan sitä mitä sä itselle rakennat ja miten sä siihen asennoidut. Mä oon itse sen verran, tai luokittelisin itseni sen verran ekstrovertiksi, että rakastan virikkeellistä ja tosi sosiaalista elämää, mut mä koen että mä olen saanut sitä Lapissa ja mä olen saanut sitä Lapissa vielä enemmän kun niissä isommissa kaupungeissa. Johtuen nimenomaan siitä, että mun oma kotijoukkue on täällä ja että täällä on niitä muita läheisiä ihmisiä. Mä nään, että Lapilla on tarjottavana just sitä mitä sä haluat saada siltä irti, mutta se vaatii nimenomaan sitä, että asennoituu siihen oikein.

Freya: Jep. Mä siis kuulin meidän omassa tapahtumassa muun ainejärjestön opiskelijalta semmosta, et Rovaniemi on vähän niin kuin metsä. Siis siinä mielessä, et metsä vastaa niin kun sinne huudetaan. Eli Lappi, tai Rovaniemi ja ainejärjestötoiminta antaa just sen verran takas kun siihen on ite valmis antamaan. Koetko sä, että tää on vähän niinkun se pointti tässä?

Cevor: Kyllä mun mielestä toi on tosi hyvin sanottu ja tosi hyvin itse asiassa kiteytetty. Ainejärjestötoiminta, niin kun opiskelija yleensäkin, niin se pyrkii vastaamaan tarpeisiin. Mun mielestä jos sä asennoidut siten, että sä haluat saada opiskelijaelämältä jotakin irti, niin se vaatii tietynlaista sitoutumista, se vaatii tietynlaista asennetta, mutta uskon että jos sä pystyt ja haluat antaa takaisin, niin ainejärjestötoiminta kyllä antaa myös sinulle takaisin. Se on semmonen hyvä, vastavuoroinen suhde.

Freya: Jep ja sitten just vaikka tuli mieleen kerhotoiminnasta, niin ne kerhothan pyörii sillä että ihmiset käy niissä, niin sekin on semmonen että se vastaa niinkun sinne huudetaan, et... No, mites kun Lappi, tai Rovaniemi on aika silleen kaukana muista isoista kaupungeista ja monet tulee tosi kaukaa ja just jättää, niinkun me puhuttiin aiemmin, kaikki ne tutut turvaverkot taakseen, niin koetko sä et ainejärjestöillä ois jotenkin erityinen vastuu jäsenistään täällä Lapissa?

Cevor: Mä sanoisin, että niillä on erilainen vastuu kun monissa isommissa opiskelijakaupungeissa. Mitä oon jutellut kollegoiden kanssa isommista kaupungeissa, niin ainejärjestöiltä siellä on semmonen vapaa-ajan viettovastuu. Halutaan pelkästään keskittyä niihin tapahtumiin ja siihen, että ihmisillä olis tekemistä niiden opiskelijakavereiden kanssa. Ja myös semmonen ryhmäyttävä vaikutus. Kun taas mä nään et Lapissa se on sit niiden opiskelijoiden ryhmäytymisen ohella myös tosi tärkeä ylipäätään, sosiaalinen turvaverkko. Monella saattaa isommissa kaupungeissa olla valmiiksi lukiokavereita tai muita kavereita joista ne ottaa turvaa niiden opiskelukavereiden ohelle, kun taas itselle ja monelle muulle Lapissa opiskelevalle ne ainejärjestökaverit ovat ne ainoat kaverit siinä kaupungissa, eli se sosiaalinen vastuu on erilainen.

Freya: Jep ja sit musta tuntuu kanssa, että isommissa kaupungeissa saattaa just olla silleen, et kun siellä on ihmisiä jotka on jo niistä kaupungeista kotoisin, niin niillä on jo ne valmiit vaikka kaveripiirit, niillä on ne jo valmiit harrastukset, niillä on ne työpaikat, niin se ainejärjestö voi tarjota vaan sellasen ekstrapalasen ehkä. Kun taas täällä, kun ihmiset muuttaa muualle täältä tai monet ihmiset muuttaa tänne nimenomaan opiskelun takia, niin mä veikkaan että täällä on, niinkun... Se ainejärjestö saattaa olla vähän niin kuin kaiken pohja, niin sen sisällä sitten syntyy niitä kaverisuhteita ja saa niitä harrastuksia, kun taas isommissa kaupungeissa saattaa olla silleen et ainejärjestötoiminta on vähän niinkun harrastus muiden joukossa, kun taas täällä se on tosi iso osa monen arkee, koska se on ehkä monelle ainoa mitä ne täällä tekee. Mun mielestä tää ei oo myöskään semmonen ehkä ainejärjestöspesifi. Et täähän ei oo vaan Artikla, vaan musta tuntuu että, esimerkiksi meidän ylioppilaskunta LYYlläkin on ihan sika-aktiivisesti tapahtumia ja nekin on tosi aktiivisia vaikka just edunvalvonnassa ja tämmöstä. Musta tuntuu, että Lapissa on yleisestikin tosi paljon tapahtumia. Et just kun on puhunut kavereille jotka opiskelee vaikka muissa isommissa kaupungeissa, niin ne sanoo että niillä saattaa olla vaikka yks tapahtuma viikolla ja that's it. Jotenkin tuntuu että meidän kalenterit on täynnä tapahtumia ja täynnä kerhotoimintaa ja LYYlläkin on hyvinvointipassi, joka tarjoaa siis joka päivä jotain tekemistä. Et se on kyllä... Täällä Rovaniemellä on selkeästi panostettu siihen mitä yliopisto ja mitä ainejärjestöt ja mitä ylioppilaskunta voi tarjota.

Cevor: Kyllä. Pakko antaa pieni shoutout kaikille muille Lapin ystäväainejärjestöille. Me ollaan paljon keskusteltu nimenomaan siitä, että kun me tehään paljon, et me puuhataan paljon täällä Rovaniemen katukuvassa, niin pienessä kaupungissa se näkyy käytännössä nimenomaan siten että tää on vähän niinkun meidän valtakunta. Täällä pyörii opiskelijahaalareita joka kadulla, joka päivä, ja se on mun mielestä oikein ihanaa.

Freya: Joo ja me ollaankin tässä paljon puhuttu Artiklasta, niin se on nimenomaan tää oikeustieteiden järjestö. Mutta meillä on kuuntelijoissa nimenomaan aika paljon hakijoita, niin jos haluatte mennä vaikka stalkkaamaan Instagramista, et mikä on se teidän oman alan järjestö (mitä tuutte opiskelee tai mitä haette opiskelee), niin matkailututkimuksessa ois tämmöset kun Jalot villit, sinisillä haalareilla. Sinisillä haalareilla on myös Lapikas, joka on nimenomaan luokanopettajaksi opiskelevia. Politiikantutkimuksella on vihreet, Kosmosburanin haalarit. Oranssit haalarit löytyy Lastulta, kasvatus- ja aikuiskasvatustieteet sekä mediakasvatuksen järjestöltä. Sitten sosiaalityöllä ja kuntoutuksella eli Lyhdyllä on punaiset haalarit. Remburssilla eli Rempalla on hallintotiede, johtaminen ja johtamisen psykologia, he löytyy mustilla haalareilla. Ja neonpinkit löytyy TAO:lta, eli taideaineilta.

Cevor: Fuksianpunainen myös, kavereiden kesken.

Freya: Meillä oli tullut kuulijoilta kysymyksiä Instagramin kautta. Tämmönen kysymys tullut, että viekö ainejärjestötoiminta paljon aikaa?

Cevor: Hyvä kysymys. Kuten puhuttiin aiemmin, niin olen sitä mieltä, että ainejärjestötoiminta vie just sen verran aikaa kuin sä haluat siihen laittaa aikaa. Totta kai, jos mennään organisaatiossa semmoselle esimerkiksi hallituspestitasolle, joka on sitten yhdistyksen valitsema luottamuspesti, niin siinä on tiettyjä pakollisia juttuja mitä pitää hoitaa, mitkä vie sitten oman aikansa. Mutta sanoisin, että lähtökohtaisesti ainejärjestötoiminta on harrastustoimintaa, jolloin se aika paljolti määräytyy sen mukaan, paljon sä olet valmis laittamaan aikaa siihen.

Freya: Mut mä ainakin koen, että se ainakin tasapainottaa mun arkea. Niinkun sä sanoit, et se on siis harrastustoimintaa ja harrastusten kuuluu tuoda iloa ja tuoda lisää, eikä viedä.

Cevor: Kyllä.

Freya: Koetko sä, että onko se niinkun rankkaa, onko se tasapainottavaa? Millasta se on arjessa?

Cevor: Jos katsotaan puheenjohtajan näkökulmasta, niin se vaihtelee, mutta se on mun mielestä ihan täysin ymmärrettävää. Lähtökohtasesti mä koen, että ainejärjestötoiminta kyllä ehdottomasti on se kiva juttu mun arjessa. Sen takiahan mä olen tämän valinnut. Se on puuha, josta mä tykkään. Mutta se on täysin ymmärrettävää myös että jos on iso yhdistys vastuulla, niin se myös ajoittain vaatii myös kiireisempiä päiviä ja kiireisempiä viikkoja ja mun mielestä se on... Se on ymmärrettävää, mutta kiteytyksenä, niin ainejärjestötoiminta ottaa, mutta se antaa paljon enemmän.

Freya: Jep. Mikä on sun mielestä parasta ainejärjestötoiminnassa? Tähän on ehkä hyvä lopettaa myös.

Cevor: Parasta ehdottomasti, epäilemättä: ihmiset. Rakastan ihmisiä ja mun mielestä, kuten ehkä aasinsiltana tohon että ylipäätään opiskelijoita Lappiin muuttaa ympäri Suomen, niin se on ihana aina syksyisin kun tutustuu uusiin ihmisiin jutella, kuunnella tarinoita. Mä rakastan tarinoita mitä ihmisillä on kertoa, mistä ne tulee ja mitä ne on ennen yliopistoa puuhannut.

Freya: Jep ja sitten nimenomaan ihmisten takiahan me tätä tehdään.

Cevor: Kyllä.

Freya: Se on kyl best. Hei Cevor, kiitos tosi paljon että tulit juttelee mun kaa tähän podcastiin. Kiitos, että kuuntelit. Kiitos kaikille. Voitte heittää Instagramissa lisää kysymyksiä, jos tulee. Kiitos ja mukavaa päivän jatkoa teille kaikille.

Cevor: Kiitos.