Amanda Hekkala: Hejssan kaikille ja tervetuloa kuuntelemaan Lapin yliopiston podcastia. Mun nimi on Amanda Hekkala. Mä opiskelen toista vuotta politiikkatieteitä ja sosiologiaa yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Nyt lähestytään kovaa vauhtia kevättä. Se tarkoittaa myös pääsykokeita. Tänään käydäänkin pikkusen läpi, et miten niihin pääsykokeisiin kannattaisi lähteä valmistautumaan. Mä uskon, että monelle kuulijalle esimerkiks ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen on tuttua ja pääsykokeisiin vois lähteä valmistautumaan ehkä vähän samalla tavalla, mutta paljon lyhyemmässä ajassa. Ensimmäisenä vinkkinä on päivämäärien ottaminen haltuun. Ota selvää tärkeistä päivämääristä, eli millon sun hakemuksen täytyy olla valmis ja millon hakemuksen täytyy olla lähetetty. Tärkeät päivämäärät löytyy esimerkiks Opintopolusta ja yliopistojen nettisivuilta. No, sit tietenkin täytyy ottaa selville, että milloin itse pääsykoepäivä on ja täytyykö pääsykokeeseen ilmoittautua erikseen ja missä se järjestetään. Ota myös selvää, et millon tulokset tulee ja sit tietenkin tärkeimpänä, et jos sulle tulee se opiskelupaikka, milloin se täytyy ottaa viimeistään vastaan. Pääsykoepäivänä kannattaa varata aikaa sit sille saapumiselle itse sinne fyysiselle paikalle ja olla hyvissä ajoin liikkeellä, sillä useimmiten kokeisiin ei hyväksytä kokelaita, jotka saapuu myöhässä.

Sitten kun päivämäärät on hallussa, niin voi alkaa suunnitella jo vähän tarkemmin lukemista. Lähde liikkeeksi ensin siitä, että mikä on sulle paras aika opiskella vuorokaudesta, eli oisko sulle paras aika opiskella iltaisin vai aamuisin. Kannattaa varata sille opiskelulle kuitenkin monta tuntia päivästä, sillä luku-urakka saattaa olla yllättävänkin iso. Moni vannoo aamulla opiskelun nimiin, mutta ainakin itse henkilökohtaisesti mun täytyy sanoa, että mä keskityn kaikista parhaiten illalla. Eli ei oo mitään hätää jos susta tuntuu, että kaikki muut opiskelee aamuisin ja sä ite keskityt parhaiten iltaisin. Mut tärkeintä on siis laatia tarkka lukusuunnitelma, johon sä voit kirjottaa itselle ylös, että milloin sä opiskelet mitkäkin asiat. Muista myös jättää aikaa kertaamiselle. Lukusuunnitelmaan kannattaa myös jättää hieman väljyyttä, koska joidenkin asioiden opiskelu saattaa viedä vähän enemmän aikaa, mitä sä alunperin olit suunnitellut. Lukusuunnitelmaan on siis hyvä kirjoittaa tarkasti kaikki opiskeltavat asiat ja jättää aikaa myös sille kertaamiselle, mut älä tee siitä kuitenkaan liian tiukkaa, että sä jaksat sitten viedä sen aikataulun loppuun saakka. Lukusuunnitelmaan on hyvä aikatauluttaa myös säännöllisiä lepohetkiä, jolloin sä voit mennä hengailemaan kavereiden kanssa, harrastaa liikuntaa tai vaikka maalata, mikä ikinä tuokaan vastapainoa sille opiskelulle, ettei koko aika mene pelkästään siihen opiskeluun. Koska jos pelkästään lukee, niin sillon ei kyllä päähänkään jää mitään, joten lepohetket on myös tärkeitä ja niistä pitää myös pitää kiinni.

Kolmas vinkki on opiskelulokaation miettiminen etukäteen. Oisko sulle paras paikka opiskella oma koti, kirjasto vai vaikka kahvila? Mä itse sanoisin, että helpoin paikka mulle on opiskella kirjasto, koska kotona mä keksin aina helposti jotain muuta tekemistä, kuten siivoamista tai pyykin pesemistä. Ja sit taas mulle itselle kahvilassa saattaa olla joskus liian äänekästä, enkä mä jaksa silloin keskittyä. Siks mä tykkään mennä lukemaan kirjastoon. Ihan koulun kirjastoon tai sitten kaupunginkirjastoon. Kirjastossa on myös muita ihmisiä opiskelemassa, joten mä itse ainakin saan siitä lisämotivaatiota lukemiseen ja tekstien kirjottamiseen.

Mä vinkkaan myös, että jos sulla olis joku kaveri samassa tilanteessa opiskelujen kanssa, niin voisiks sä tehdä sen kaa opiskelutreffit? Mua itseä ainakin motivoi tosi usein, jos mä oon sopinut etukäteen että hei, nähdään vaikkapa kello 12 kirjastossa. Silloin mulla yleensä myös tulee mentyä sinne kirjastoon oikeesti kello 12, eikä vaikka kello kaks iltapäivältä. Kavereilta voi myös saada apua siihen opiskeluun, eli jos joku asia tuntuu tosi vaikeelta, on helppo kysyä siltä kaverilta, että osaisko se auttaa.

Neljäntenä pointtina on opiskelutekniikka. Mieti, että mikä ois sulle paras tapa opiskella ja jos et sä oo vielä löytänyt sitä parasta tapaa, niin ei mitään hätää. Sä voit harjoitella erilaisia tekniikoita eri päivinä. Älä kuitenkaan harjoittele montaa eri opiskelutekniikkaa saman päivän aikana, koska silloin se fokus saattaa siirtyä siitä itse opiskeltavasta aiheesta siihen opiskelutekniikkaan. Mulle itselle toimii kaikista parhaiten, jos opiskelupäivän päätteeksi mä koitan selittää sitä aihetta esimerkiksi äidille, kaverille tai sitten mun mielessä jollekin kuvitteelliselle yleisölle. Yks opiskelutekniikka, josta mä myös tykkään erityisesti, on nimeltään Feynmanin opiskelutekniikka. Siinä ihan ensimmäisenä kirjoitetaan paperille opiskeltavan asian nimi ja sen jälkeen siihen alle ruvetaan kirjottamaan, että mitä tää asia oikeastaan on ja mitä se pitää sisällään. Samaan syssyyn kirjotetaan myös kaikki käsitteet, jotka liittyy tähän opiskeltavaan asiaan ja aihealueeseen. Tän kirjotusprosessin jälkeen käydään läpi, että osaahan varmasti selittää kaikki käsitteet auki ja mahdollisimman yksinkertaisesti. Sen jälkeen käy läpi kohdat, joissa emmit taitojasi tai et oikein osannut selittää käsitettä auki. Kertaa asiat, joiden kanssa oli vaikeuksia muistaa. Viimeisenä käy vielä läpi sun vastaus, jotta huomaat missä kohdassa käytät vaikeaselkoista kieltä. Tällä tekniikalla erottaa kaikista helpoiten, mitkä asiat on jo hallussa ja mihin täytyy käyttää vielä enemmän opiskeltavaa aikaa. Tärkeintä siis on, että oot selittänyt tän asian mahdollisimman yksinkertaisesti. Mitä vaikeaselkoisempaa kieltä käytät, sitä vähemmän sä muistat siitä asiasta, joten yksinkertaisuus on tässä opiskelutekniikassa se valttikortti.

Myös muistikorttien tekeminen auttaa mua opiskelemaan. Se tarkoittaa sitä, että otetaan kortteja, ja toiselle puolelle kirjoitetaan käsite ja toiselle puolelle selitetään auki, et mitä se käsite oikeastaan tarkoittaa. Mä oon käyttänyt tätä muistikorttitekniikkaa myös, jos mun on täytynyt opiskella jotain henkilöitä tai heidän kuuluisia teorioitaan. Silloin mä kirjoitan kortin toiselle puolelle henkilön nimen ja toiselle puolelle sen teorian tai muun tärkeän infon siitä henkilöstä.

Muistiinpanot ja mindmapit on myös tärkeä osa opiskelua. Muista, että niiden ei tarvitse olla mitään taideteoksia, koska ne on vaan sua ja sun oppimista varten. Mä tykkään myös itse aina keksiä myös muistisääntöjä. Ne auttaa mua muistamaan lisää asioita ja niissä on aina jotain syy-seuraussuhteita – ehkä säkin voisit kokeilla sitä. Nää opiskelutekniikat tuo laatua siihen sun opiskeluun ja lukutunteja suurempi merkitys on sillä opiskelun laadulla. On parempi lukea vähän ja sisäistää asiat, kuin se että sä olisit lukenut kymmeniä tai jopa satoja tunteja ja lopulta huomata, että voi ei, mä en muistakaan näistä jutuista mitään. Tätä opintojen laadukkuutta sä voit seurata esimerkiksi tekemällä itsellesi välikokeita ja asettamalla välitavoitteita. Välitavoitteita asettamalla sä voit seurata helposti, miten sä edistyt siinä sun opiskelussa. Mun mielestä kannattaa myös aina antaa joku palkinto itselleen kun on suorittanut yhden välitavoitteen, eli esimerkiksi lukenut jonkun kirjan tai opiskellut yhden asian tosi hyvin, niin että on sisäistänyt opiskeltavan asian. Palkinto voi olla esimerkiksi vaikka leffailta kavereiden kanssa tai ihan kokonainen välipäivä siitä lukemisesta.

Viidentenä vinkkinä on tutustua vanhoihin pääsykoetehtäviin. Vanhoista pääsykokeista sä voit saada suuntaviivoja, millaisia tehtäviä kokeissa voisi olla ja millaisesta tiedosta tulee olemaan hyötyä itse siinä koetilanteessa. Sä voit myös ottaa yhteyttä alaa opiskeleviin ja kysellä heiltä vinkkejä vanhoista pääsykoetehtävistä.

Sitten kerrataan vielä nää mun vinkit, koska niinkun mä aiemmin jo sanoin, kertaaminen on se kaikista tärkein vaihe. Ihan eka vinkki oli tärkeiden päivämäärien haltuun ottaminen. Tärkeitä päivämääriä oli se hakemuksen lähettäminen, pääsykoepäivä, pääsykokeen ilmoittautuminen ja sitten milloin se mahdollinen koulupaikka täytyy ottaa vastaan. Toinen vinkki oli lukusuunnitelman laatiminen. Lukusuunnitelmassa sä päätät, milloin ja missä opiskelet mitkäkin asiat. Tee lukusuunnitelmasta tarkka, mutta muista jättää sinne aikaa kertaamiselle. Muista aikatauluttaa lukusuunnitelmaan myös lepohetkiä ja ehkä jopa kokonaisia välipäiviä luku-urakasta. Kolmas vinkki oli miettiä etukäteen opiskelulokaatio – missä sä opit parhaiten? Neljäs vinkki oli opiskelutekniikkojen haltuun ottaminen. Tässä kohdassa Google on sun paras kaveri, sillä sieltä sä löydät kymmeniä erilaisia tekniikoita, mitä sä voit kokeilla ja hyödyntää opiskelussa. Muista keskittyä laadukkaaseen opiskeluun ajan sijaan. On tärkeää, että sä sisäistät opiskeltavat asiat. Viimeinen vinkki oli tutustua vanhoihin pääsykoetehtäviin. Voit myös miettiä, jos sä tuntisit jonkun alaa opiskelevan, jos sieltä sais jotain spesifeitä vinkkejä pääsykokeita varten. Mä toivotan hurjasti tsemppiä kaikille tulevaan luku-urakkaan. Toivottavasti nähdään ens vuonna koululla!