Kansainvälisestä opiskelijavaihdosta on EU:n Erasmus-ohjelman myötä tullut osa suomalaisten korkeakoulujen arkipäivää. Miljoonas Erasmus-opiskelija lähtee tänä vuonna vaihtoon jossain päin Eurooppaa.
Sen kunniaksi ohjelmaa juhlitaan eurooppalaisissa korkeakouluissa tällä viikolla. Suomi on ollut mukana Erasmuksessa kymmenen vuotta, minä aikana 25 000 suomalaisopiskelijaa on saanut kansainvälistä kokemusta sen kautta. Ohjelma tukee nimenomaan tavallisen sosioekonomisen taustan omaavien opiskelijoiden kansainvälistymistä. Euroopan komissio vastaa Erasmus-ohjelmasta, mutta sitä hallinnoidaan kansallisissa toimistoissa. Suomessa ohjelman hallinnoinnista vastaa Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO.
Lapin yliopistoon tulee kuluvan syksyn aikana ennätysmäärä ulkomaisia vaihto-opiskelijoita. Erasmus-ohjelman tai yliopiston kahdenvälisten sopimusten kautta saapuu yli 80 opiskelijaa. Määrä on kaksinkertainen viime vuoden syksyyn verrattuna. Kuluvan vuoden aikana yliopistossamme on yhteensä yli 150 vaihto-opiskelijaa. Lapin yliopistossa valmistellaan myös kansainvälisten opiskelijoiden sisäänottoa koulutusohjelmiin englanninkielisten pääsykokeiden kautta. Yliopiston 2010 -strategian mukaisesti opiskelijoistamme 10 prosenttia tulisi olla kansainvälisiä vuoteen 2010 mennessä.
Suomi on EU:n aktiivisimpia Erasmus- maita
Opiskelijaväestöön suhteutettuna Suomi on EU:n huippua sekä Erasmus-vaihtoon lähtevien että Suomeen saapuvien opiskelijoiden määrässä mitaten. Suomalaiset korkeakoulut ovat myös onnistuneet erittäin hyvin integroimaan vastaanottamansa ulkomaiset vaihto-opiskelijat omaan toimintaansa ja suomalaiseen elämänmenoon yleensäkin.
"Suomea ja suomalaisia koskevat stereotypiat romuttuvat vaihto-opiskelijoiden kokemuksia mittaavien tutkimusten valossa", toteaa Juha Ketolainen CIMOsta. Erasmus-phjelman toimeenpanoa koskevan eurooppalaisen tutkimuksen (Ulrich Teichler, Kasselin yliopisto 2002) mukaan Suomessa vaihdossa olleet ulkomaiset opiskelijat kokivat päässeensä parhaiten sisään vaihtomaansa ja -yhteisönsä sosiaaliseen elämään. He olivat yleisesti ottaen tyytyväisempiä vaihtomaahansa kuin muualla olleet. Myös tarjolla olleista opiskelijapalveluista Suomi sai muita maita paremman arvosanan. Suomessa saadun opetuksen laatu on opiskelijoiden mielestä yleiseurooppalaista tasoa. Tutkimus tukee CIMOn vuonna 2001 julkaisemien Why Finland ja My Finland -selvitysten antamia saman suuntaisia tuloksia.
"Vaihto-opiskelijoiden kokema sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on tärkeä asia, etenkin jos ajattelemme kaikkia ulkomaisia opiskelijoita tulevaisuuden potentiaalisena työvoimana", korostaa Ketolainen.
Kansainvälisyys osana korkeakoulujen toiminnan laatua
"Kansainvälisyys on olennainen osa korkeakoulujen toiminnan laatua. Kansainvälinen opiskelijavaihtokaan ei ole mikään itseisarvo sinänsä", toteaa Juha Ketolainen.
"Ulkomailla hankittu kokemus, kielitaito ja kontaktit ovat asioita, joista suomalaisetkin työnantajat ovat yhä enenevässä määrin kiinnostuneita."
Kaikki korkeakouluopiskelijat eivät kuitenkaan esimerkiksi elämäntilanteensa vuoksi voi tai halua lähteä ulkomaille vaihtoon, mutta he voivat hyödyntää kansainvälistä opiskelijavaihtoa ns. kotikansainvälistymisen avulla. Suomalaisopiskelijat voivat hankkia kansainvälisiä kontakteja, kehittää kielitaitoaan sekä laajentaa sosiaalista ja monikulttuurista kompetenssiaan omassa oppilaitoksessaan, siellä opiskelevien ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden sekä vierailevien Erasmus-opettajien kautta.
Suomen suosio vaihto-opiskelumaana kasvaa yhä
Eurooppalaisten korkeakoulujen välinen Erasmus-yhteistyö perustuu kahdenvälisille sopimuksille. "Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälinen verkosto on tätä nykyä erittäin vahva ja laaja", kertoo Juha Ketolainen.
"Erasmus on todellinen menestystarina. Kymmenen vuoden aikana siihen on osallistunut jo 25 000 suomalaista korkeakouluopiskelijaa." Lukuvuonna 2000-2001 Suomesta lähti 3 286 ja Suomeen saapui 3 554 Erasmus-opiskelijaa. Lukuvuoden 2001-2002 lopulliset luvut saadaan kuluvan loppuvuoden aikana, mutta ennakkotietojen valossa näyttää Suomen suosio ulkomaisten Erasmus-opiskelijoiden keskuudessa yhä kasvavan. Ennakkotietojen mukaan Suomeen saapui viime vuonna Erasmuksen kautta noin 3 900 ulkomaista korkeakouluopiskelijaa. Suomesta Erasmus-vaihtoon lähteneiden lukumäärä taas näyttäisi pysyneen edellisen lukuvuoden tasolla.
"Suomesta vaihtoon lähteneiden määrä on edelleen EU:n huipputasoa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut juhlivat tulevaa Erasmus-viikkoa siis erittäin hyvästä syystä", toteaa Juha Ketolainen. CIMO on tuottanut korkeakoulujen käyttöön neljän Erasmus-julisteen ja -postikortin sarjat.
Kaupallisen alan ja kielten opiskelijat aktiivisimpia
Erasmus on profilioitunut erityisesti perustutkintovaiheen opiskelijoiden vaihtoväyläksi, mutta myös jatko-opiskelijat voivat osallistua siihen. "Erasmus-vaihtoon osallistuneiden opiskelijoiden ikähaitari on leveä, se ulottuu noin 20 ja 90 vuoden välille", toteaa Juha Ketolainen CIMOsta. "Erasmus-vaihdon tärkeä piirre on mm. se, että Suomessa opinnot luetaan jo melko hyvin kotimaiseen tutkintoon eli vaihto ei välttämättä ratkaisevasti pidennä valmistumisaikaa." Vaihtojakso kestää 3-12 kuukautta, keskimääräisen pituuden ollessa 6-7 kuukautta. Vaihtoon voivat osallistua kaikkien alojen opiskelijat. Aktiivisimpia ovat olleet kaupallisen alan ja kielten opiskelijat, passiivisimpia teknillisten alojen opiskelijat.
Suomessa jaossa noin 3 miljoonaa euroa EU-tukea Erasmus-vaihtoon
Erasmus-ohjelmassa liikutetaan suuria ihmismääriä suhteellisen pienellä taloudellisella tuella, se onkin yksi EU:n menestyksekkäimmistä ja tunnetuimmista ohjelmista. Erasmus on osa laajempaa, kaikki koulutustasot kattavaa Sokrates-koulutusohjelmaa.
EU:ssa Erasmuksen osuus Sokrateksen koko vuosibudjetista on noin puolet eli 130 miljoonaa euroa, josta suurin osa käytetään opiskelija-apurahoihin. Suomessa EU-tukea on vuonna 2002 ollut jaossa 2 600 000 euroa opiskelija-apurahoina ja opettajavaihtoihin 325 000 euroa. Opetusministeriö on tukenut opiskelija-apurahoja 465 000 euron summalla. Suomalaiset vaihto-opiskelijat saavat lisäksi kotimaista opintotukea myös vaihdon aikana. Opiskelijan taloudellista tilannetta helpottaa sekin, että Erasmus-opiskelijalta ei peritä lukukausimaksuja. Ohjelman liikkuvuustuet opiskelija- ja opettajavaihtoon sekä tuki vaihtojen järjestämiseen myönnetään kansallisten toimistojen kautta. Opetussuunnitelmien kehittämishankkeita, intensiivikursseja ja temaattisia verkostoja rahoitetaan suoraan komissiosta.
Lähde: CIMOn tiedote. Uutisen lisäsi LaY/Viestintä/Irma Kuukasjärvi