Akateemista nuorallatanssia
27.9.2011
Tutkimuksesta vastaava vararehtori, professori Suvi Ronkainen käsittelee Laajakulma-blogissaan tiedepoliittisen kentän murrostilaa, joka on heijastunut ja tulee heijastumaan myös yliopistolaitokseen ja tutkimukseen.
Ronkaisen mukaan yliopistolaitoksen uusi asema ja tutkimusrahoituksen muuttuminen osaksi innovaatiopolitiikan toteuttamista merkitsee sitä, että tutkijankin on – tiedollisen uteliaisuuden sijasta tai ohella – pohdittava mitä intressiryhmää hänen tutkimuksensa palvelee, millaista osaamispääomaa hän itse ja se organisaatio, jossa tutkimus tehdään, kerää.
– Vaikka yliopistot voivat itse asettaa tutkimusprofiilinsa ja suuntautua, näiden valintojen onnistuneisuuden määräävät markkinat. Konkreettisimmillaan kyse on tutkimusrahoitusmarkkinoilla pärjäämisestä, jossa uskottavuuspääoma muodostuu kulloisenkin tiedepolitiikan odottamasta osaamisesta ja sen osoittamisesta sekä tämän osaamisen kertaantumisesta oikeanlaisilla kansainvälisillä kumppaneilla, Ronkainen kirjoittaa.
Ronkaisen mukaan kyse on hankalasta tasapainottelusta: Hyvää tutkimusta ei synny ilman yksittäisten tutkijoiden aitoa kiinnostusta ja toisaalta osaamisen kasautumisen osoittaminen on yliopistoille tärkeää uskottavuuspääomaa, jolla lunastetaan toimintatilaa ja kasvatetaan toiminnan edellytyksiä.
Ronkaisen mukaan Lapin yliopiston ratkaisu profiloitumiselle onkin itse asiassa radikaalimpi kuin mitä painoalueiden muotoilut ehkä ensisilmäyksellä viestivät.
– Kukin näistä valituista alueista on monitieteinen. Siksi näiden osaamisalueiden muuntuminen uskottavaksi yliopiston profiiliksi edellyttää tiedekunta- ja oppiainerajojen ylittämistä ja uteliaisuuden laventamista. Moni- ja poikkitieteellisessä yhteistyössä pitäisi liikuttua tiedollisen vakuuttumisen kyyneliin vierasta alaa lukiessa, hän kirjoittaa.
Suvi Ronkaisen blogi kokonaisuudessaan osoitteessa: www.ulapland.fi/laajakulma