Suomessa on kaksi virallista aluetasoa, kunnat ja maakunnat. Näitä molempia tasoja on hyvä vahvistaa. Näiden lisäksi ei tarvita uusia hallinnon lisätasoja, joita eri laskentatavoilla on lukuisia. Hallinnon tasoja on pikemminkin karsittava, edellytti Rovaniemellä rehtori Esko Riepulan juhlaseminaarissa puhunut alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen arvioidessaan alue- ja paikallishallinnon tulevaisuutta.

Manninen katsoi, että aluehallinnon tulevaisuutta on arvioitava kehittämistehtävien, palvelutehtävien ja viranomaistehtävien näkökulmista.

– Suomi tarvitsee tulevaisuudessa vahvan, kansanvaltaisen ja reagointikykyisen aluehallinnon. Se voi perustua suurin piirtein nykyiselle maakuntajaolle. Tälle hallinnolle on paikallaan koota keskeiset kehittämistehtävät. Ne ovat tehtäviä, joita maakunnan liitot, suurelta osin TE-keskukset, tiepiirit, lääninhallitukset ja ympäristökeskukset alueensa kehittämisen eteen tekevät. Myös kehittämisen rahoituksesta on hyvä päättää alueilla, Manninen arvioi.

Hän totesi, että maakuntahallinnon kokoamista ja kehittämistä tehokkaaksi, yksinkertaiseksi ja kansanvaltaiseksi puoltavat eurooppalainen perinne ja käytäntö, alueiden ja maakuntien oman kilpailukyvyn vahvistaminen sekä kansalaisten, elinkeinoelämän ja kuntakentän yhteiset edut.

– Työnjako ministeriöiden ja alueiden kesken on saatava vielä nykyistä kirkkaammaksi. Ministeriöt vastaavat valtakunnan linjauksista ja niiden toteutuksesta ja valvovat niitä oman aluehallintonsa kautta.  Kansanvaltainen aluehallinto puolestaan vastaa alueensa kehittämisestä ja palvelujen järjestämisestä yhdessä kuntien kanssa, ministeri linjasi.

– Toinen tärkeä ryhmä tehtäviä ovat palvelutehtävät. Nämä ovat erityisesti tänä päivänä valinkauhassa kunta- ja palvelurakennehankkeessa. Kaksi ratkaistavaa kysymystä on ylitse muiden. Miten saamme aikaiseksi rahoitusperustaltaan riittävän vahvat alueet turvaamaan tulevaisuuden palvelut ja miten uudistamme palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja.

Mannisen mielestä on etsittävä ennakkoluulottomasti uusia ratkaisuja.

– Kainuun kokeilusta palvelujen järjestäjänä on ennenaikaista vetää vielä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. On ollut kuitenkin ilahduttavaa havaita, että kaikista Suomen maakunnista Kainuussa koetaan muutoksen vauhti palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa kaikkien nopeimpana. Samanaikaisesti tuon muutoksen hallinta koetaan ylivoimaisesti parhaana. Ero muihin maakuntiin on selvä.

– Kainuu on omalla alkuesimerkillään, puutteistaan huolimatta, osoittanut, että organisoimalla asiat riittävän laajalla maantieteellisellä alueella, tulosta syntyy. Menojen kasvu oli ensimmäisenä kokeiluvuonna vain 1,6 prosenttia, kun se aiemmin on ollut yli kuusi prosenttia. Myös kuntien vuosikatteet vahvistuivat parhaiten maassa. Tällä kehitysvauhdilla Kainuu nousisi lähivuosina lähes heikoimmasta kunnallistalouden maakunnasta kärkijoukkoon maassamme, arvioi Manninen.

Manninen totesikin, että palvelujen järjestämisessä on katsottava kuntia tai seutukuntia suurempia maantieteellisiä alueita, jos tulevaisuudessa aiotaan pärjätä.

– Lähipalvelut sen sijaan tulee tuottaa lähellä ja sopivan kokoisissa yksiköissä. Kunnallisesta itsehallinnosta on syytä pitää kiinni.

Kolmas aluehallinnon tehtävä ovat viranomaistehtävät. Valtio tarvitsee aluetasolla oman organisaationsa, joka valvoo lakien toteutumista, hoitaa tarkastustoimen, luvat sekä päättää yksittäisistä asioista selkeiden normien mukaisesti. Valtion perustehtävä on varmistaa kansalaistensa oikeusturva ja riittävä tasa-arvo. Näistä ei voida tinkiä missään olosuhteissa, Manninen edellytti.

– Valtion viranomaistehtävät voidaan tulevaisuudessa koota joko uudistettaviin lääninhallituksiin tai muihin valtion aluehallintoyksiköihin. Mikäli em. viranomaistehtävien kokoaminen toteutetaan, on samassa yhteydessä mietittävä myös aluehallinnon aluejakoja. Niihin en ota tässä yhteydessä kantaa muutoin kuin toteamalla, että valtion alueyksiköiden tulee noudattaa aluerajauksissaan maakuntajakoa joko suoraan tai kerrannaisina, ministeri totesi.

Juhlaseminaarin muita puheita löytyy osoitteesta www.ulapland.fi/riepulanjuhlaseminaari


LaY/Viestintä/SV