Tutkimustulokset osoittavat selvästi, että on syytä välttää yleistyksiä hyvinkoulutetun väestönosan tavoitteista, valinnoista ja mielipiteistä, korostavat tutkimuksen johtaja dosentti, erikoistutkija Seppo Aho sekä tutkija Heli Ilola Lapin yliopiston taloustieteiden ja matkailun laitokselta. Jopa samantasoisesti koulutettu ikäluokka jakautuu toisistaan selvästi erottuviin ryhmiin miltei kaikissa keskeisissä valinnoissaan. Näiden tyyppien tuntemus on avain sekä muuttoliikkeen että alueellisen kehityksen mahdollisuuksien ymmärtämiseen.

Nuoret hyvinkoulutetut jakautuvat kolmeen tyyppiin kiinnittymisessään asuinalueeseensa. Alueeseensa monipuolisesti sitoutuneet viihtyjät on yleisin tyyppi. Sen vastakohtana ovat muualle tähyäjät, jotka ovat asuinalueeseensa heikosti kiinnittyneitä. Tosin merkittävä osa kohtuullisen hyvinkin viihtyvistä tähyilee mahdollisuuksia muualla. Varsinkin kasvukeskuksissa on merkittävä määrä vain työn kautta asuinalueeseensa sitoutuneita; tätä tyyppiä ei hiljattain valmistuneilla Lapissa tai Itä-Suomessa esiinny. Viimemainittu tyyppi sisältää suuren paluumuuttajapotentiaalin, mikäli työllisyystilanne entisellä kotiseudulla kohenee.

Mieleltään kosmopoliitteja on äskettäin valmistuneista noin kuudennes - eniten pääkaupunkiseudulla, mutta heitä esiintyy myös muilla alueilla, Lapissakin. Heidän tavoitteensa ja toiveensa ovat sellaiset, ettei heitä juuri kannata houkutella jäämään reuna-alueille.

Merkittävän potentiaalin myös reuna-alueille sitä vastoin tarjoavat mieleltään joustavat ja avarakatseiset, joita nuorissa osaajissa on viidennes. He tarttuvat ennakkoluulottomasti tilaisuuksiin, tulipa niitä mistä päin maata tahansa. Heitä on myös varsin tasaisesti eri puolilla Suomea.

Suurin osa hyvinkoulutettua osaajaväestöä arvostaa aluetta, mistä on kotoisin tai millä on jo asunut pitkään. Nämä taustastaan ammentajat ovat erinomainen lähtökohta myös tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle. Muutkin tutkimustulokset osoittavat aluetaustan suuren merkityksen hyvinkoulutettujen toiveissa ja valinnoissa. Vain murto-osa reuna-alueiden nuorista osaajista haluaisi ehdoin tahdoin täysin päinvastaiseen asuinympäristöön.

Työnsaannin mahdollisuus hallitsee kuitenkin useimmilla alueellista suuntautumista. Arjen realiteetit jättävät yleensä varjoonsa muut tärkeinä pidetyt arvot, jos työpaikkaa ei löydy. Äskettäin valmistuneista kuudennes sinnittelee kuitenkin viimeiseen asti vastaan, heille poismuutto on niin vastenmielinen asia, että työ ja ammattiura eivät nouse kovin hallitseviksi heidän elämänarvoissaan. Varttuneissa osaajissa tämä osuus on jonkin verran pienempi.

Lapin julkisuuskuvaa hallitsee kapeasisältöinen Loma-Lappi

Maassamme on toteutunut uusi alueellinen järjestys. Oulun seutu on muodostunut koko Pohjois-Suomen vahvaksi ‘koheesiokeskukseksi’ jonne pohjoisen ihmiset mielellään muuttavat, kun taas pääkaupunkiseudulle eivät. Eteläisemmät suomalaiset eivät ole kovin kiinnostuneita tulosta asumaan pohjoiseen; pääkaupunkiseutukaan ei houkuttele heitä yleisesti, lukuunottamatta siellä pitkään asuneita.

Kokeneiden ammattiosaajien rooli alueiden kehityksessä tulee olemaan tulevaisuudessa tähänastista ratkaisevampi. Siksi heidän saatavuutensa toteaminen on alueille erittäin tärkeää. Tutkimuksen mukaan Lapilla on kaksi mittavaa osaajien potentiaalia oman alueensa ulkopuolella: työn perässä poismuuttaneet ja Lappiin tuloon muista syistä valmiit. Viimemainittu joukko on osuutena pieni, mutta lukumäärältään suuri suhteessa Lapin väestöön.

Nykyinen, alueellisesti varsin tasapuolinen korkeimman koulutuksen verkko ei tutkimustulosten valossa turvaa tasapainoista aluekehitystä, sillä yleinen vahvakaan halu pysyä kotiseudulla tai opiskelupaikkakunnalla ei riitä pidättämään hyvin koulutettuja, jos kohtuullisia työmahdollisuuksia ei tule esiin. Alueiden kohtalonkysymys onkin juuri tässä.

Tutkimuksessa tuli esiin myös opiskeluajan perheellistymisen aluekehitystä vakauttava vaikutus. Liikkuvimpia ovat hyvinkoulutetut yksinäiset, kun taas lapsiperheet kiinnittyvät varmimmin asuinpaikkakuntaansa. Myös muuttopäätösten riippuvuus molempien vanhempien työtilanteesta tuli selvästi esiin.

Tämän päivän Lappi tarjoaa todellisia ‘näytön paikkoja’ monien alojen hyville osaajille. Näiden haasteiden vastaanottoa voidaan helpottaa luomalla Lappiin omaperäisiä järjestelyitä hyvien osaajien tulon turvaamiseksi ja viipymisen edistämiseksi. Niistäkin tutkimustulokset antavat viitteitä: kun kahden paikkakunnan asuminen on monille ammattiosaajille normaalia mutta hankalaa, siihen voitaisiin kehittää nykyistä toimivampia ratkaisuja.

Tutkimuskohteina ovat olleet vuosina 2000-2001 eri puolilla maata ammattikorkeakouluista valmistuneet sekä jo usean vuoden työkokemuksen omaavat kokeneet ammattiosaajat. Edellisiä on aineistossa 1190, jälkimmäisiä yhteensä 621. Mukana on sekä perinteisten että modernien ammattialojen edustajia.

ilmestyy Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan julkaisusarjassa lähiaikoina. Raporttia voi tilata Lapin yliopiston julkaisujen myynnistä, puh. 016 - 341 3217, sähköitse: julkaisu@ulapland.fi