Yhdeksättä kertaa järjestettävässä seminaarissa pohditaan muun muassa sitä, mitä osallistuva tutkimus tarkoittaa eri tutkijoille ja miten sitä voi käytännössä toteuttaa.

– Ajankohtaiset tutkimuskysymykset arktisilla alueilla ovat monimutkaisia. Uuden tiedon tuottamiseen tarvitaan usein paitsi tieteiden välistä, myös tieteiden ja yhteiskunnan eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Enää tutkimusta ei tehdä niinkään yhteisöistä vaan yhteisöjen kanssa ja yhteisöjä varten, kertoo erikoistutkija Päivi Soppela, Arktis-tohtoriohjelman koordinaattori.

Seminaarissa esiintyy arktisen tutkimuksen asiantuntijoita monista eri maista. Arktisen keskuksen erikoistutkija Elina Helander-Renvall on yksi seminaarin pääpuhujista ja -järjestäjistä. Hän pohtii osallistuvan tutkimuksen merkitystä alkuperäiskansojen ja erityisesti saamelaisten tutkimuksessa.

– Eettisten tutkimussääntöjen merkitys kasvaa lähivuosina alkuperäiskansoihin kohdistuvassa tutkimuksessa. Se haastaa varsinkin ulkopuolelta tulevia tutkijoita kehittämään tutkimusmenetelmiä enemmän vuorovaikutuksellisiksi ja etsimään yhteistä viitekehystä tutkijayhteisön ja paikallisen yhteisön välille, Helander-Renvall sanoo.

Norjalainen erikoistutkija Iulie Aslaksen luennoi seminaarissa kestävästä kehityksestä arktisilla alueilla.

– Osallistuvia lähestymistapoja tarvitaan, jotta pystymme huomioimaan moninaiset taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja eettiset arvot arvioidessamme paikallisten arktisten yhteisöjen kestävyyttä, Aslaksen toteaa esityksensä tiivistelmässä.

Muita pääpuhujia ovat professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta, professori Hannu Rintamäki Oulun yliopistosta ja erikoistutkija Jan Åge Risethin Pohjoisen tutkimuksen instituutista Tromssasta. Myös Arktis-tohtoriohjelman koulutettavat esittelevät seminaarissa omia tutkimuksiaan paikallisen tiedon ja osallistuvan tutkimuksen näkökulmasta.

Arktisen keskuksen tutkija Ilona Mettiäinen tutkii tekeillä olevassa väitöstyössään tiedon käyttöä alueelliseen kehittämiseen ja ympäristöön liittyvissä suunnitteluprosesseissa. Hän tekee parhaillaan tapaustutkimusta Lapin alueellisesta ilmastonmuutosstrategiasta.

– Pääasiallinen tietolähde ilmastonmuutoksen vaikutuksista on luonnontiede, mutta tarvitsemme lisäksi tietoa siitä, mitä muutokset tarkoittavat arktisten alueiden yhteisöille, Mettiäinen sanoo.

Puheenvuorossaan Mettiäinen tarkastelee ilmastonmuutosta ja siihen liittyvää suunnittelua toimijaverkkoteoriaa hyödyntäen. Näin toimijoiksi voidaan määritellä muitakin kuin ihmisiä.

– Toimijaverkkoteorian näkökulmasta ilmastonmuutos on toimija, jolla on valtaa muuttaa nykyisiä käytäntöjä, Mettiäinen kuvailee.

Arktis-tohtoriohjelma
Arktis on monitieteinen verkostotohtoriohjelma, jota koordinoidaan Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa. Tohtoriohjelmassa tutkitaan modernisaation ja globaalimuutoksen ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia arktisilla alueilla. Arktis kuuluu opetusministeriön rahoittamiin valtakunnallisiin tohtoriohjelmiin. Se aloitti toimintansa vuonna 2003. Tohtoriohjelmassa opiskelee tällä hetkellä 19 jatko-opiskelijaa, jotka tekevät väitöksiään Lapin, Oulun ja Helsingin yliopistoihin. Väitelleitä on kymmenen.

Lisätietoja:
Erikoistutkija Päivi Soppela, p. 0400 138 805
Erikoistutkija Elina Helander-Renvall, p. 0400 138 878
Tutkija Ilona Mettiäinen, p. 040 484 4273
etunimi.sukunimi (at) ulapland.fi

Seminaarin ohjelma
Arktis-tutkijakoulu

LaY/AK/ML