Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK
Uutiset 2005
20.1.2005

Arktisen alueen inhimillisen kehityksen tila

Reykjavikissa marraskuussa 2004 julkistetun Arktisen alueen inhimillisen kehityksen raportin mukaan alueen menestystarina perustuu kulttuuriseen yhtenäisyyteen, teknologiseen kehittyneisyyteen sekä poliittiseen ja oikeudelliseen innovatiivisuuteen.

Raportti nimeää ja analysoi maapallon arktisten alueiden, joihin Suomesta kuuluu Lappi, inhimillisen kehityksen olennaiset teemat, ongelmat ja menestystarinat. Raportti sisältää runsaasti uutta tietoa ja uudenlaisia poliittisesti suuntautuneita johtopäätöksiä arktisesta alueesta.

- Raportti on ensimmäinen kokonaisvaltainen tieteellinen arviointi maapallon arktisen alueen inhimillisen kehityksen ja hyvinvoinnin tilasta. Se on painava puheenvuoro pohdittaessa kestävän kehityksen edellytyksiä ja toteuttamista pohjoisilla alueilla ja kehitettäessä Arktisen neuvoston kestävän kehityksen työtä, sanoo Arktisen keskuksen erikoistutkija, dosentti Lassi Heininen, joka on yksi raportin kirjoittajista.

Heinisen mukaan arktisen alueen kansainvälisille suhteille ja geopolitiikalle on luonteenomaista alkuperäiskansojen, maakuntien sekä muiden valtiota pienempien hallintoalueiden välinen laajentunut yhteistyö. Toisaalta alueelle on luonteenomaista hallitusten aloitteellisuuteen perustuva alueen rakentaminen, luonnonvarojen hyödyntäminen sekä Euroopan unionin ja Kanadan pohjoisen ulottuvuuden politiikat.

Raportin ensimmäinen osa tarkastelee arktisen alueen ja sen ihmisyhteisöjen perustoimintoja. Alueen väkimäärä oli vuonna 2003 hieman yli neljä miljoonaa, eli alue on äärimmäisen harvaan asutettu (0,32 ihmistä/km2). Väestöstä lähes puolet asuu Venäjän pohjoisilla alueilla. Lapissa asuu 188.000 ihmistä. Suuri osa ihmisistä elää toisaalta suurkaupungeissa, kuten Anchorage Alaskassa, Reykjavik Islannissa ja Murmansk Venäjällä, ja toisaalta pienissä yhteisöissä.

- Kahdeksaan eri valtioon kuuluvan alueen poliittisissa järjestelmissä on suuriakin eroja, mutta yhteinen piirre on alkuperäiskansojen lisääntynyt osallistuminen poliittisiin prosesseihin. Vallitsevina piirteinä näissä prosesseissa ovat kansakunnan rakentaminen ja alueellisen autonomian lisääntyminen sekä toisaalta alkuperäiskansa-kysymysten liittyminen paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin hallintojärjestelyihin ja sitä kautta tapahtuva etnisten ja kulttuuristen identiteettien muuttuminen poliittisiksi identiteeteiksi, Heininen sanoo.

Arktisen alueen yhteenlaskettu bruttotuotanto oli vuonna 2001 noin 230 miljardia dollaria vuodessa. Tämä vastaa suurenpiirtein Belgian tai Venäjän koko taloutta ja on neljännes Kanadan koko taloudesta. Tuotantokapasiteetillä on merkitystä koko maailmantaloudelle, sillä aluetta käytetään ennen kaikkea luonnonvararesurssina täyttämään kehittyneiden valtioiden kasvavia energiatarpeita. Luonnonvaroista saatavat tulot ovat paljon suuremmat kuin alueen julkisiin palveluihin keskushallinnoilta suuntaamat rahasiirrot.

Raportin toinen osa
käsittelee mm luonnonvarojen hyödyntämisen hallintaa, jonka taustalla vaikuttavat globalisoituvan maailmantalouden ja pohjoisien talouksien välinen suhde. Prosessin hallintajärjestelmään vaikuttavat olennaisesti omistamisoikeuden tunnustamisen kasvava merkitys, perinteisen ja paikallisen ympäristötiedon sekä tieteellisen tiedon yhdistäminen, poliittisen vallan hajautus askeleena tehokkaampaan varantojen hallintaan sekä paikallisten ihmisten laajempi päätösvalta.

- Pienetkään pohjoiset yhteisöt eivät enää ole eristäytyneitä muusta maailmasta. Pohjoisilla yhteisöillä on kuitenkin erityisiä vahvuuksia selviytyä. Luonnonvaroja hyödynnettäessä pohjoisten yhteisöjen selviytymisen keinoina ovat esimerkiksi kumppanuus alueen ulkopuolelta tulevien toimijoiden kanssa. Vallitseva suunta alueen terveyden ja hyvinvoinnin alalla on henkisen terveyden heikentyminen ja väkivallan kasvu sekä uusien keinojen löytäminen korkeiden itsemurhalukujen vähentämiseksi, Heininen sanoo.

Arktisen alueen inhimillisen kehityksen raportti julkistettiin Arktisen neuvoston ministerikokouksen yhteydessä Reykjavikissa marraskuussa 2004. Raportti on tärkeä käsikirja arktisen alueen poliittisille päättäjille, kansalaisyhteiskunnan aktiiveille sekä tutkijoille. Raportti käännetään jatkossa alueen eri kielille, kuten esimerkiksi venäjäksi ja saameksi. Raportin pohjalta tultaneen järjestämään yleisiä kuulemisia alueellisesti ja paikallisesti mm. toukokuussa Inarissa.

Lisätietoja:

Lassi Heininen
Puhelin, 040 - 7347 417
Sähköposti, etunimi.sukunimi@ulapland.fi 

Raportti kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: www.svs.is/AHDR 


Aiheeseen liittyvä keskustelutilaisuus järjestetään Lapin yliopistolla kevään kuluessa.

Tiedote/Lapin yliopisto/Viestintä/Olli Tiuraniemi