Lapin yliopiston teollisen muotoilun opinnoissa on jo pitkään käytetty autojen muotoilua käytännön esimerkkinä, joka johdattaa ensimmäisen vuoden opiskelijoita muotoilun maailmaan.

Tänä keväänä ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat perehtyneet automallien valmistusmenetelmiin ja projektityöskentelyyn Kuljettaminen ääriolosuhteissa -kurssilla, jonka päätteeksi he ovat suunnitelleet yhdeksän konseptiautoa ja valmistaneet niiden pienoismallit. Lisäksi myöhempien vuosikurssien opiskelijat ovat syventyneet Arctic Transport -opintoprojektissaan siihen, mitä erityisvaatimuksia liittyy kuljettamiseen arktisissa olosuhteissa. Molemmissa opintoprojekteissa yhteistyökumppanina on ollut Mercedes-Benz ja sen Suomen maahantuoja Veho Group Oy Ab.

Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden Kuljettaminen ääriolosuhteissa -kurssia vetänyt teollisen muotoilun päätoiminen tuntiopettaja Hanna Viitasaari Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta kertoo, että yritysyhteistyön kautta opiskelijat saavat tuntumaa todellisesta suunnittelukentästä.

– Auto on suunnittelukohteena oivallinen: suunnittelutehtävänä se on innostava, mutta samalla haasteellinen ja opettavainen, sillä suunnittelussa on otettava huomioon hyvin monia asioita, Viitasaari toteaa.

Tänä keväänä toteutetulla kurssilla opiskelijat saivat lähtökohdakseen kuljetusajoneuvon ammattikäyttöön ja muihin vaativiin käyttökohteisiin kokoluokassa Mercedes-Benz Vito. Tuloksena syntyi konsepteja muun muassa monikäyttöisistä kuljetusajoneuvoista, lentokoneiden lastausajoneuvosta, maastopaloautosta, ambulanssista sekä lifestyle-ajoneuvosta. Opiskelijat valmistivat konsepteistaan myös näköisautot mittakaavassa 1:10. Mallinrakennusta ohjasivat teollisen muotoilun lehtorit Lauri Snellman ja Simo Hirvelä.

Arctic Transport -projektissa teollisen muotoilun opiskelijat puolestaan tutustuivat kuljettamisen prosesseihin arktisissa olosuhteissa. Kurssin aikana he muun muassa simuloivat arktisia kuljetustilanteita tuote- ja palvelumuotoilun menetelmin. Erityisesti kurssilla hyödynnettiin taiteiden tiedekunnan uutta palvelumuotoilun prototypointiympäristö Sincoa. Sincossa erilaisia prosesseja voidaan helposti ja ketterästi lavastaa, testata ja kehittää. Kurssin vetäjänä toimivat teollisen muotoilun lehtori Lauri Snellman sekä Sincon projektipäällikkö Simo Rontti.

Veho Group Oy Ab ja Lapin yliopiston teollisen muotoilun oppiaine ovat tehneet yhteistyötä syksystä 2009 lähtien. Keväällä 2010 teollisen muotoilun opiskelijat suunnittelivat ensimmäisen kerran konseptiautoja Mercedes-Benzin hengessä. Tänä vuonna muotoiluteemoja etsittiin Mercedes-Benzin 125 years of innovation! -juhlavuodesta. Tänä vuonna on kulunut 125 vuotta siitä, kun Carl Benz jätti hakemuksen Berliinin patenttitoimistoon kolmipyöräisestä, kaasumoottorikäyttöisestä ajoneuvosta eli Patent-Motorwagenista. Samana vuonna Gottlieb Daimler kehitti ensimmäisen nelipyöräisen automallin ja patentoi ensimmäisen moottoroidun ajoneuvon.

– Yhteistyö Lapin yliopiston kanssa hyvä esimerkki siitä, kuinka luovan alan opiskelijoiden työskentelyyn voidaan yhdistää innoitusta autoilun pitkästä ja monialaisesta historiasta, iloitsee tiedotuspäällikkö Karin Bäcklund Veho Groupista.

Automuotoilukurssien tuloksia esiteltiin Veho Group Oy Ab:n, Mercedes-Benzin ja tiedotusvälineiden edustajille Lapin yliopistolla tiistaina 10.5.2011. Pienoismallit tulevat näytteille myös Kuljetus 2011 -näyttelyyn Jyväskylän Paviljonkiin 18.–19. toukokuuta 2011.

Lisätietoja:
Teollisen muotoilun päätoiminen tuntiopettaja Hanna Viitasaari, p. 040 526 2384, hanna.viitasaari (at) ulapland.fi
Teollisen muotoilun lehtori Lauri Snellman, p. 040 702 8763, lauri.snellman (at) ulapland.fi
Veho Group Oy Ab:n tiedotuspäällikkö Karin Bäcklund, p. 010 569 2202 tai 050 383 4490, karin.backlund (at) veho.fi

Ohessa Lapin yliopiston kevään 2011 automuotoilun opintoprojektien ja konseptiautojen kuvaukset.
Lapin yliopiston viestinnästä on saatavilla kuvamateriaalia konseptiautojen luonnoksista (tiedottaja Sari Väyrynen, p. 040 571 1960). Valokuvia konseptiautojen pienoismalleista on saatavilla viikon 19 aikana.

------------------------

Kuljettaminen ääriolosuhteissa -konseptimuotoiluprojekti

Lapin yliopiston teollisen muotoilun 1. vuosikurssin opiskelijoiden opintokokonaisuus, jossa opiskelijat ovat kevään 2011 aikana suunnitelleet yhdeksän konseptiautoa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljetusajoneuvo ammattikäyttöön ja muihin vaativiin käyttökohteisiin kokoluokassa Mercedes-Benz Vito. Opiskelijat valmistivat konsepteistaan myös näköisautot mittakaavassa 1:10. Konseptimuotoilua ohjasi teollisen muotoilun päätoiminen tuntiopettaja Hanna Viitasaari, mallinrakennusta ohjasivat teollisen muotoilun lehtorit Lauri Snellman ja Simo Hirvelä. Alla on esitelty kurssilla suunnitellut konseptiautot.

Juho Rantakari ja Lasse Virtanen:
Mercedes-Benz Unito

– Tehokas yleishyödyllinen auto työmaalle
– Helposti muunneltavissa erilaisia tehtäviä varten
– Sopii monelle käyttäjäryhmälle, työmaatoimintaan, ratatyöntekoon tai vaikkapa metsätyöntekijöille, joiden työmatkat ovat pitkiä ja vaikeakulkuisia.
– Tärkeimpiä ominaisuuksia on modulaarinen perä, johon jokainen asiakas voi liittää haluamiaan lisäosia, kuten kuljetuslaatikon tai nosturin.
– Tavoitteena on lisätä käytännöllisyyttä ja parantaa työskentelyolosuhteita.
– Mukavuus: sisätiloissa tilaa kuudelle matkustajalle, maasto-ominaisuuksiin kiinnitetty erityistä huomiota
– Ulkomuoto ammattimainen ja viimeistelty

Helmeri Heikkilä ja Henna Marttila:
Portex


– Lentokoneiden lastausajoneuvo, jossa on yhdistetty rahtikonttien sekä matkatavaroiden lastausmekanismit. Mekanismien yhdistämisen kautta on lentokentillä mahdollista säästää jonkin verran tilaa, kun kahteen toimintoon ei tarvita omia ajoneuvojaan.
– Lastausajoneuvoon lisätyt telat helpottavat toimintaa jäisissä ja lumisissa olosuhteissa tai tilanteissa, joissa rahdin kohdemaastossa on mahdotonta liikkua autolla, kuten katastrofialueilla.
– Kuljettajan koppi on suunniteltu siten, että se tuo hänelle työskentelymukavuutta ja turvaa.
– Uudenlainen rullamekanismi helpottaa kuljetuslavan päällä tehtävää konttien tai laukkujen siirtelyä.
– Huomiota herättävä valaistus lisää turvallisuutta ja näkyvyyttä huonoissa olosuhteissa.

Robin Francett ja Mirjami Mikkonen:
Edge


– Palopäällikön ketterä ja nopea maastopaloauto
– Inspiraation lähteenä ovat olleet konsoli- ja tietokonepelien ajoneuvot, 80-luvun laatikkoautot, vanhojen amerikanrautojen takasiivekkeet sekä miehiset riisutut maastoautot, kuten armeijajeeppi. Peliautojen rohkeaa ja kokeilevaa futuristista muotoilu on pyritty tuomaan konseptiautoon.
– Tilaa kahdelle hengelle
– Isot renkaat mahdollistavat kulkemisen karuimmissa olosuhteissa.
– Lasinen ohjaamo takaa optimaalisen näkyvyyden joka suuntaan, mikä on tärkeä ominaisuus maastossa.
– Välttämättömimmille sammutusvarusteille paikka auton lavalla
– Hälytysvilkut integroitu ajovaloihin ja katolla olevaan palkkiin
– Muoto kuvastaa auton voimaa ja kestävyyttä.
– Särmikäs muotoilu poikkeaa nykypäivän autoille tyypillisistä pyöreistä ja sliipatuista muodoista.
– Vanteiden kolme puolaa yhdistyvät keskellä ja muodostavat Mersun tähden. Auton muotoilua on pyritty jatkamaan vanteissa. Lisäksi konseptissa on Mersulle tyypillisiä pokkauksia, joita on tarkoituksella ylikorostettu, sekä jykevä mersumainen etusäleikkö.

Titta Jylkäs ja Elvis Muhonen:
Gravo

– Konseptin nimi tulee italian sanasta ’gravare’ (suomeksi ’kuormata’).
– Monikäyttöinen ääriolosuhteiden ajoneuvo
– Kokoluokaltaan paketti- ja kuorma-auton välissä
– Resursseja säästävä universaali standardisoitu vaihtolava-alusta, johon on mahdollista liittää monenlaisia eri valmistajien tuottamia toimintoja, kuten tavarankuljetuskontti, kaivopora ja vesisäiliö tai sammutusyksikkö.
– Ideaalinen käytettäväksi katastrofialueilla pelastus- ja kehitystyön tehostamiseksi
– Maastokelpoisuutensa ansiosta soveltuu myös alueille, joissa infrastruktuurin taso on heikko, kuten aavikolle, tuhoutuneille alueille, erämaahan tai kehitysmaihin.
– Standardisoidun vaihtolavasysteemin ansiosta mahdollisia ovat myös vaihtoehtoiset käyttötarkoitukset, kuten retkeily äärimmäisessä maastossa tai tutkimustyö.

Emma Tirroniemi:
Solaro

– Taloudellinen, tyylikäs ja ympäristöystävällinen auto liikkuvalle, aktiiviselle, ympäristötietoiselle ja tyylitietoiselle henkilölle
– Autolla pääsee paikkaan kuin paikkaan harrastamaan.
– Yhtä ympäristöystävällinen kuin hybridi tai pikkuauto: isokin auto voi olla ekologinen ja monikäyttöinen.
– Auto ottaa osan energiastaan aurinkoenergiasta. Aurinkopaneelit ovat huomaamattomat ja sulautuvat auton muotoihin.
– Off-roader, turvallista ja nautinnollista ajoa jokaisena vuodenaikana. Harrastusvälineitä varten suuret säilytystilat, mm. suksiboksi, joka sijaitsee takaistuinten alla.

Tero Huutola ja Marika Ylisirniö:
Mercedes-Benz Aptacus

– Kahden istuttava ambulanssi, jossa taka-osa on tilava potilaan kuljetusta ja hoitamista varten.
– Pääsee joka paikkaan olosuhteista riippumatta.
– Neljä valoa edessä ja takana mahdollistavat hyvän valaistuksen ja näkyvyyden.
– Kokoisekseen hyvin virtaviivainen ja nopea.
– Linjakkuus: pokkaukset ja viisteet ovat ns. päättymättömiä.
– Ulkonäkö kielii nopeasta ja estottomasta kulkemisesta ja liikkeentunnusta.
– Rikkoo stereotypian normaalista ambulanssista
– Pohja ei ole tylsän tasainen vaan kovera.
– Mersulle tyypillinen maski, valot ja yleinen linjakkuus

Marika Hautala ja Marjo Kujala:
Mercedes-Benz Prismatic

– Lifestyle-ajoneuvo vaativiin olosuhteisiin (off-road, kylmät ja kuumat olosuhteet)
– Suunniteltu pääsääntöisesti extreme-urheilijoiden ammattilaiskäyttöön, kuten lumilautailijoille ja surffaajille, sekä kuvaajille, reporttereille ja valokuvaajille (esim. safareille)
– Päämateriaalina lasi (n. 70 %). Lasin käyttö kulkuneuvoissa kasvaa koko ajan. Lisäarvoa tuovat lasin lämpökuormitusta vähentävät auringonsuojaominaisuudet sekä jäätymisen ja huurtumisen esto.
– Henkii käyttäjänsä elämäntapaa. Lasimateriaali mahdollistaa personoinnin: varusteet, kuten lumi- tai surffilauta, kuultavat tyylikkäästi läpi lasisesta takaosasta.
– Lasinen takaosa aukeaa siipien lailla mahdollistaen esim. safarilla valokuvauksen (kuvaaja voi nousta seisomaan siipien väliin turvallisesti). Lasi mahdollistaa myös turvallisen kuvaamisen auton sisäpuolelta, esimerkiksi rauhattomissa olosuhteissa (uutisreportterit).
– Muotoilun innoittajana on toiminut läpikuultavuus, lasimateriaali ja sen mahdollisuudet

Iida Kalliokoski Silvestre ja Tuukka Pussinen:
Mercedes-Benz Sasori

– Kuljetusauto aavikko-olosuhteisiin
– Soveltuu myös muuhun maastoon ja arkikäyttöön
– Korkea maavara ja isot renkaat mahdollistavat liikkumisen vaativimmissakin olosuhteissa.
– Kahden istuttava ohjaamo ja tilava konttiosa
– Takaluukussa on aukaistavat ovet. Oven saa myös laskettua alas rampiksi lastaamisen helpottamiseksi.
– Soveltuu niin ihmisten kuin tavaroidenkin kuljetukseen
– Inspiraation lähteinä ovat toimineet aavikon eläimet, erityisesti skorpioni ja sarvikyy
– Muoto näkyy terävässä kattolinjassa, kyljissä sekä lokasuojista keulaan jatkuvassa muodossa.
– Auton väritys noudattaa aavikkoteemaa.
– Leikkaukset tekevät autosta vauhdikkaan- ja voimakkaannäköisen.

Eero Ervast ja Mikko Ylikörkkö:
Mercedes-Benz Titan

– Viranomaiskäyttöön suunniteltu, arvovaltaisuutta huokuva ajoneuvo
– Ideaalikäyttötilanteet vaarallisissa takaa-ajoissa ja tärkeiden henkilöiden kuljettamisessa
– Tehty kestämään törmäyksien ja räjähdysten aiheuttamia vaikutuksia
– Muodossa yhdistyvät massa ja dynaamisuus sekä aggressiivisuus ja turvallisuus voimakkaaseen ja pysäyttävään kokonaisuuteen.

-----------------

Smart Elytron Concept

Teollisen muotoilun opiskelija Ville Wuorinen on suunnitellut omana projektinaan ja osana kandidaatintyötään Daimler AG:n Smart-merkille kolmipyöräisen, pienikokoisen, kevyiden tavaroiden kuljettamiseen soveltuvan kaupunkikulkuneuvon. Auton ja skootterin elementtejä yhdistelevän ajoneuvon muotoilussa on pyritty tavoittamaan Smart-merkin muotokieli ja mukaan on tuotu myös innovatiivisia ja skandinaavisia elementtejä.

-------------------

Arctic Transport -projekti

Projektissa teollisen muotoilun opiskelijat tutustuivat kuljettamisen prosesseihin arktisissa olosuhteissa. Kurssin aikana he muun muassa simuloivat arktisia kuljetustilanteita tuote- ja palvelumuotoilun menetelmin. Erityisesti kurssilla hyödynnettiin Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan uutta palvelumuotoilun prototypointiympäristö Sincoa. Sincossa erilaisia prosesseja voidaan helposti ja ketterästi lavastaa, testata ja kehittää (www.ulapland.fi/sinco). Kurssin vetäjinä toimivat teollisen muotoilun lehtori Lauri Snellman sekä Sincon projektipäällikkö Simo Rontti.