Rehtori Mauri Ylä-Kotolan korosti puheessaan että virolaisilla tutkijoilla ja kulttuurin edustajilla oli tärkeä rooli Lapin yliopiston Arktisen keskuksen synnyssä ja myöhemmässä kehityksessä. Toinen avajaisjuhlan teema liittyi Lapin korkeakulttuuriin.

— Tämän päivän avausjuhlassa toinen teema liittyy Lapin korkeakulttuuriin. Lappi on tunnettu safarien, hiljaisuuden ja talviurheilun maakuntana, mutta Lapin kamariorkesteri samoin kuin korkeatasoinen kuvataide-elämä uusine gallerioineen ovat edistäneet myös perinteisen korkeakulttuurin missiota, Ylä-kotola totesi.

Rehtori Ylä-Kotola nosti avajaispuheessa esiin myös Lapin yliopiston tekemät investoinnit. Vuonna 2017 käynnistynyt yliopiston harjoittelukoulun laajentaminen yhtenäiskouluksi. Lisäksi yliopiston arktinen tutkimus vahvistui kansallisesti että kansainvälisesti Arktisen keskuksen ja tiedekuntien yhteistyönä osana Suomen puheenjohtajakautta Arktisessa neuvostossa 2017–2019. Lisäksi matkailututkimuksen saralla Lapin yliopisto tavoittelee valtakunnallista tehtävää.

— Kasvatustieteiden tiedekunnan arktisen opettajankoulutuksen temaattinen verkosto hyväksyttiin Suomen arktisen neuvoston puheenjohtajakauden kestävän kehityksen työryhmän projektiksi ja Suomen ensimmäiseksi UNESCOn UNITWIN-verkostoksi, Ylä-kotola totesi.

Ylä-Kotola nosti puheessaan esille myös miten demokraattisesti valitut koulutuspolitiikan maksiimit ja laadun kriteerit vaihtuvat hyvinkin nopeasti. Yliopiston huolena on tukeeko koulutuspolitiikka kokonaisuudessaan ylipäätään niitä tavoitteita, jotka ovat tärkeitä akateemisen ajattelun vapauden ja vastuun kannalta.

—Selkeän erikoistumisen ja uusien ajatusten kautta Lapin yliopistolla ja korkeakoulukonsernilla on tärkeä tehtävä kouluttajana, tutkijana ja kehittäjänä tulevaisuudessa, Ylä-Kotola totesi.

Viron instituutin hallituksen jäsen ja filologi Mart Meri pohti puheessaan vapauden ja muistin merkitystä. Meri käsitteli puheessaan Suomen ja Viron satavuotista yhteistyötä.

Taiteen tohtori, taiteilija Kärt Summatavet puhui avajaisissa karuun ilmastoon kotiutuneista Euroopan vanhimmista kansoista ja asioista jotka yhdistävät Suomea ja Viroa.

— Ei ole itsestäänselvyys, että olemme vapaita ja kunnioitamme naapureitamme. Tuntuu, että olemmekin maailmassa kaiken läheisimmät kansat toisillemme, Summatavet pohti

Tuntemalla paremmin omaa perintöä ja jakamalla sitä muiden kanssa syntyy inhimilliseen kokemukseen liittyvää yhteisymmärrystä sekä kunnioitusta. Summatavetin mukaan tuntemalla omat juuret ja arvot opitaan kunnioittamaan oman kulttuurin kautta muita kulttuureja ja ihmisiä.

Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova korosti puheessaan että arktiseen alueeseen on monenlaisia näkökulmia, joista useimmat on luotu alueen ulkopuolelta. Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden keskiössä on arktinen alue ihmisten kotiseutuna.

—Suurin osa Suomen puheenjohtajuuden kokouksista sijoittuu Lappiin, kuten myös puheenjohtajuuden päättävä ulkoministerikokous toukokuussa 2019 täällä Rovaniemellä tai nyt lokakuussa pidettävä Arktisen neuvoston virkamieskomitean kokous täällä yliopistolla, Koivurova totesi.

Koivurovan puheessa korostui tutkimuksen tärkeys, sekä yliopistojen tehtävä vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. Luottamus tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välillä korostuu erityisesti tänä päivänä, kun populistiset poliittiset liikkeet, jotka nojaavat yksinkertaistaviin analyyseihin, valtaavat asemia yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa.

— On äärimmäisen keskeistä tutkia ja käytännössä testata, miten tiede voisi tänä päivänä vielä paremmin informoida yhteiskunnallista päätöksentekoa.

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Anni-Sofia Sihvo pohti puheessaan opiskelijat ovat halunneet olla muutoksen airueina läpi Suomen historian.

—Opiskelijaliike on uskaltanut ennakkoluulottomasti katsoa tulevaan, mikä on rohkaissut muuta yhteiskuntaa mukaan kehitykseen. Pidän koulutusta sosiaalisen ja yhteiskunnallisen muutoksen alustana ja mahdollistajana. Koulutus reflektoi vahvasti olemassa olevan yhteiskuntamme nykytilaa ja on perusta aina vain paremmalle tulevaisuudelle, Sihvo totesi.

Sihvo pohti miten opiskelijat ovat yhä enemmän jatkuvan muutoksen kohteena, ja yleensä nämä muutokset ovat sellaisia, joihin opiskelijat eivät itse ole voineet vaikuttaa. Esimerkiksi opintotuki on viimeisen parin vuoden aikana kokenut vahvoja muutoksia. Muutoksen johtamisessa avoin ja rehellinen keskustelu korostuvat.

—Olemme opiskelijoina saaneet osallistua Lapin korkeakoulukentän fyysisten ja sosiaalisten rakenteiden muutokseen, ja olemme saaneet olla vahvasti mukana korkeakoulukonsernin kehittämisessä, Sihvo totesi.

Avajaisjuhlan musiikillisesta annista vastaa Lapin kamariorkesterin puhallinkvintetti, sekä Lapin kamariorkesterin taiteellinen johtaja ja viulisti John Storgårds.

Avajaisten puheet löytyvät täältä: www.ulapland.fi/avajaiset

LY/Viestintä/J-EK