Tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisella alueella kiihdyttävät nokipäästöt johtuvat suurelta osin (58 %) EU:sta. EU käyttää erityisen paljon Venäjältä tuotuja arktisia luonnonvaroja kuten öljyä ja kaasua, joiden poraaminen arktisella alueella aiheuttaa paikallisia ympäristöongelmia.

Tutkimuksessa kehitettiin eri tieteenalojen yhteistyönä malli, jolla pystytään laskemaan tietyn alueen ympäristöllisen jalanjäljen vaikutus toiselle alueelle. Tähän mennessä tietyn alueen ympäristöllistä vaikutusta toiseen alueeseen ei ole pystytty osoittamaan näin tarkasti.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten tehokkaasti EU:n nykyiset oikeudelliset ja poliittiset toimet vähentävät EU:n ympäristöllistä jalanjälkeä. Lisäksi selvitettiin, millä keinoilla EU voisi pienentää ympäristöllistä jalanjälkeään arktisella alueella. Keinoina nousivat esille mm. öljyn ja kaasun hyödyntämisen entistä tiukempi sääntely sekä EU:n alueen nokipäästöjen vähentäminen eri tavoin.

Tutkimuksessa tehtiin myös skenaarioita siitä, millainen EU:n ympäristöllinen jalanjälki voisi olla eri oletuksilla vuonna 2030 ja millä toimenpiteillä sitä voitaisiin pienentää.

– Tulevaisuuden hahmottamisen ehkä tärkein funktio on se, että näin me pystymme nostamaan esille politiikka vaihtoehtoja, jotka voidaan ottaa käyttöön tarpeen vaatiessa hyvinkin nopeasti. On muistettava, että ilmastonmuutos ei ole vähittäin kehittyvä lineaarinen prosessi, vaan ilmasto saattaa muuttua hyvinkin nopeasti eri tekijöiden yhteistuloksena, tutkimusprofessori Timo Koivurova sanoo.

Koivurovan mukaan tutkimus tullee vaikuttamaan myös siihen, miten EU asemoituu suhteessa arktiseen politiikkaan.

– EU:lla on ollut vaikeuksia päästä päättämään arktisesta politiikasta, koska alueen valtiot ja alkuperäiskansat ovat vastustaneet pysyvän tarkkailijan aseman myöntämistä EU:n komissiolle. Tutkimus osoittaa, että EU on valmis vastuulliseen toimintaan alueella. Se on valmis tutkituttamaan oman osansa arktisen alueen saastuttamisessa ja osallistumaan talkoisiin päästöjen vähentämiseksi, Koivurova pohtii.

Tutkimuksen rahoitti EU:n ympäristöosasto. PYVIstä tutkimukseen osallistuivat Koivurovan lisäksi Sébastien Duyck, Adam Stepien, Nikolas Sellheim ja Kamrul Hossain.

Tutkimusprojektin kotisivu: http://arctic-footprint.eu/  
Englanninkielinen tiedote: http://www.endseurope.com/docs/101119b.pdf  
Yhteenvetoraportti: http://www.endseurope.com/docs/101119a.pdf  

Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Timo Koivorva
Puhelin 040 551 9522

LaY/Viestintä/OT