Elina Härkönen: Älä mene vielä. 2020. Värjätty villalanka.

Maisema tarkoittaa Härkösen teoksissa eri asioita: vierasta ja ohikiitävää maisemaa sekä tutkielmia kotiseudusta, johon kietoutuu oman elämän ja sukupolvien kulttuurihistoria ja luonnon monimuotoisuus. Maiseman tarkastelun materiaalina toimii villalanka ja lankojen värit linkittyvät tavalla tai toisella koettuun maisemaan.

Näyttelyn teokset ovat syntyneet osana Härkösen väitöskirjatutkimuksen taiteellista prosessia. Tutkimus käsittelee kulttuurisen kestävyyden ja kulttuuriperinnön ulottuvuuksia taidekasvatuksen toiminnoissa pohjoisessa, jossa Härkönen on toiminut taidekasvatuksen lehtorina kansainvälisten opiskelijoiden kanssa erilaisissa yhteisöissä. Käsillä tekeminen, luonnon materiaalit ja paikkojen tarinat ovat toimineet ikään kuin tutkimusmenetelminä ja keinoina tarkastella pohjoisen monikerroksisia, tuttuja ja vieraita kulttuuriperintöjä.

Älä mene vielä -teos vuodelta 2020 tarkastelee taiteilijan lapsuuden keskilappilaista metsämaisemaa. Teoksen alkuperäinen tarkoitus on ollut lanka kerrallaan tarkastella tähän henkilökohtaiseen maisemaan liittyviä kuulumisen kulttuurisia ja ekologisia merkityksiä. Tarkasteltaessa maiseman tulevaisuutta ekologisen kriisin näkökulmasta tuntuu kuin tutun maiseman olisi jo osin menettänyt. Uuden menettämisen näkökulman ja sen myötä kiinnipitämisen halun teos sai, kun kutomisen aikana tärkeä ihminen, pitkän elämänsä tässä maisemassa elänyt sairastui ja menehtyi. Maisema alkoi näyttäytyä tulevan, nykyisen ja menneen elämän, esiäitien oppien ja käsillä tekemisen kudokselta.

– Haluan säilyttää sen tiedon mitä hän on minulle jakanut ja kuljettaa sitä osaltani eteenpäin. Teosta tehdessä mielessä ovat pyörineet hänen maiseman lukemisen taitonsa ja häneltä saatu käsillä tekemisen perintö. Langat teoksessa olen värjännyt keskilapin alueelta kerätyillä niittykasveilla, sienillä ja viljelyskasveilla. Langanvärjäys on tuonut kotiseutuun uudenlaiseen vastavuoroisen suhteen, kysyvän, ei omistettavissa olevan, yhtä aikaa ajallisen ja ajattoman, Härkönen kuvailee.

Luonnon värioppi -teos on muokkautunut muutaman vuoden aikana langanvärjäyksen ja kasvien tuntemisen taidon karttuessa. Jokaisessa näyttelyssä on esillä aina jotakin uutta. Alkunsa teos sai 2017 ja tuolloin syttynyt kipinä värjäämiseen jatkuu yhä.

– Värjäysprosessini tavoitteena on ollut perehtyä perinteiseen langanvärjäyksen käsityötaitoon ja nähdä mitä värejä Lapin kasvillisuus tarjoaa. Värjääminen on ollut väriaineiden ja prosessien tutkimusta täynnä yllätyksiä. Olen värjännyt yksin ja yhdessä useiden henkilöiden kanssa, teoksen muoto on syntynyt yhdessä Maria Huhmarniemen kanssa, Härkönen kertoo.

Villaisia Maisemia -teos vuodelta 2016 on matkapäiväkirja Islantiin tehdystä taidekasvatuksen työpajamatkasta. Matkalla nähdyt toinen toistaan uskomattomammat vuoristomaisemat olivat taiteilijalle vieraita ja majesteettisia ja niitä oli vaikea ymmärtää. Matkan edetessä, paikallisten kauppojen hyllyiltä alkoi löytyä täysin samoja maisemien värejä lankakerissä. Nähdyt maisemat alkoivat muotoutua värikerroksina lapasiksi ja siten niitä oli helpompi ymmärtää. Sormia paleli hyisissä Islannin tuulissa, siksi lapasia.


Taiteiden tiedekunnan maaliskuun taiteilija Galleria Lovisassa
Elina Härkönen: Maisemakerroksia
1.–31.3.2021
Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma–pe 7.30–20, la 8–15
Epidemiatilanteen mahdollisista vaikutuksista
yliopiston aukioloaikoihin tiedotetaan erikseen.
 
Lisätietoja:
Elina Härkönen
elina.harkonen(at)ulapland.fi

Lisätietoja Galleria Lovisasta:
Näyttelytoiminnan yliopisto-opettaja Leila Lipiäinen
leila.lipiainen(at)ulapland.fi

Lapin yliopiston Galleria Lovisassa esitellään taiteiden tiedekunnan alumnien, henkilökunnan ja opiskelijoiden joukosta valittujen kuukauden taiteilijoiden teoksia sekä satunnaisia yhteisnäyttelyitä. Näyttelytila sijaitsee kahvila Meidän Lovisan yhteydessä.


LY / TTK / LP