• Weboodi
  • Owa
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Uutiset 2003
22.1.2003

Erot, vastarinta ja uuden politiikan vaatimus Lapissa

Lapin yliopiston yhteiskuntatutkimuksen laitoksen uudessa julkaisussa Sellainen seutu ja sellainen maa käsitellään lappilaisen elämänmenon moninaisuutta yhdeksän kirjoittajan voimin.

Sellainen seutu ja sellainen maa -julkaisu käsittelee lappilaisen elämänmenon moninaisuutta: saamelaisuutta, korpikommunismia, lestadiolaisuutta, luonnonkäytön politiikkaa sekä Lapin tulevaisuutta kansallisvaltio Suomessa ja globaalissa maailmassa. Julkaisussa pohditaan lappilaista todellisuutta kahdeksassa artikkelissa eri tieteenalojen näkökulmasta.

Lappi on monien kamppailujen ja ristiriitojen aluetta. Maakunta jakaantuu etnisesti ja kulttuurisesti erilaisiin alueisiin ja ryhmiin. Myös alueen elinkeino- ja aluepolitiikka on ristiriitaista. Kulttuuri ja pohjoinen identiteetti sekä etnisyyden määrittely ovat viime vuosikymmeninä politisoituneet. Lisäksi lappilaista todellisuutta ovat kautta historian värittäneet kysymykset ihmisten taloudellisesta turvattomuudesta, kirjoittavat julkaisun toimittaneet Aini Linjakumpu ja Leena Suopajärvi.

Saamelaiskysymys

Tutkija Tanja Tirronen tarkastelee artikkelissaan alkuperäiskansa-teemaa ja erityisesti Suomen saamelaisia ILO-sopimuksen valossa. Hän problematisoi saamelaisten maa- ja vesioikeuskysymyksiä kansainvälisen oikeuden näkökulmasta.

Yhteiskuntatieteiden tohtori, tutkija Seija Tuulentie pohtii millaisen vähemmistön saamelaiset Suomessa muodostavat. Miksi saamelaisuutta pidetään niin merkittävänä, että koko Lappi ja lappilainen identiteetti monissa yhteyksissään määritellään saamelaisuuden kautta? Lisäksi artikkelissa tarkastellaan kansallisvaltion roolia vähemmistön määrittelyssä ja sitä, miten sen rooli on mahdollisesti muuttumassa.

Yhteiskuntatieteiden maisteri, tutkija Erkki Pääkkönen tarkastelee saamelaisten ja uuslappalaisten kohtaamista Lapissa vuoden 1990 saamelaislakiehdotuksen jälkeen. Lakiehdotuksen yhteydessä käytiin keskusteluja valtionmaiden palauttamisesta saamelaisille.

Vastarinnan näkökulma

Yhteiskuntatieteiden tohtori, johtaja Aini Linjakumpu käsittelee artikkelissaan lestadiolaisuuden ja erityisesti vanhoillislestadiolaisuuden poliittisia ulottuvuuksia. Lestadiolaisuus oli syntyessään vastavoima valtiolliselle kirkolle ja lestadiolaiset löysivät paikkansa pohjoissuomalaisina vaikuttajina myös puoluepoliittisessa kentässä, kirjoittaa Linjakumpu.

Lapin yliopiston valtio-opin lehtori Petri Koikkalainen valaisee korpikommunismia, joka oli sodanjälkeisen Suomen syrjäseutujen - erityisesti Lapin ja Itä-Suomen - poliittinen "vastarintaliike". Artikkeli käsittelee korpikommunismia nimenomaan 1950- ja 1960-luvuilla vallinneen valtio-opin ja poliittisen sosiologian alueellisen tutkimusohjelman kautta.

Uuden politiikan vaatimus

Yhteiskuntatieteiden tohtori, projektipäällikkö Leena Suopajärvi käsittelee artikkelissaan muiden muassa valtion roolia Lapin elinkeinoelämän kehittämisessä sotavuosien jälkeen, Lapin modernisoitumista sekä rakennemuutosta, joka purkautui suurena muuttoaaltona 1960-1970 -lukujen taitteessa.

Kansainvälisten suhteiden tutkija Jari Koivumaa tarkastelee kansainvälistymisen vaikutuksia lappilaisen politiikan tekotapaan, esimerkiksi sitä kuinka Euroopan unionin myötä myös Lapissa siirryttiin uudenlaiseen ohjelma- ja projektitalouteen.

Hallintotieteen professori Arto Haveri ja sosiologian professori Asko Suikkanen tarkastelevat valtion kehitysaluepolitiikan vaiheita 1960-luvun puolivälistä lähtien. Tuolloinhan valtio kannusti myös kuntia hyvinvointipalveluiden rakentamiseen ja sitä kautta työllistämiseen. Aluepolitiikan taitekohdaksi muodostui 1980-luvun loppupuoli, jolloin syrjäseutuja tukenut kehitysaluepolitiikka sai väistyä uuden aluepolitiikan tieltä. Muutos ja 1990-luvun talouslama johtivat Lapin uuteen syöksykierteeseen, jolloin joka neljäs työpaikka katosi Lapista kolmen vuoden aikana, kirjoittavat Haveri ja Suikkanen.

Lisätietoja:

Leena Suopajärvi, puh. (016) 341 2638, sähköposti Leena.Suopajarvi@ulapland.fi
Aini Linjakumpu, puh. (016) 341 3235, sähköposti Aini.Linjakumpu@ulapland.fi

Julkaisua voi tilata osoitteesta: Puh. (016) 341 3217, sähköposti julkaisu@ulapland.fi   

LaY/Viestintä/ot


Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK