Esimiesten kyvyt ja mahdollisuudet johtaa alaisiaan jokapäiväisessä työssä ovat ratkaisevia kuntaliitoksen onnistumiselle. Liitoksissa pitää huomioida henkilöstön asema suunnitteluvaiheessa ja tehdä henkilöstöä koskevat ratkaisut mahdollisimman aikaisin.
Tulokset käyvät ilmi Kuntaliiton ja Lapin yliopiston tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuuden kuntaliitoksen onnistumista henkilöstön kokemana.
Tutkimuksessa mukana olleissa kunnissa henkilöstön sopeutuminen kuntaliitokseen oli käynyt melko nopeasti. Henkilöstön näkemykset liitoksen onnistumisesta jakautuivat. Tosin suurempi osa työntekijöistä piti tutkimuskunnissa kuntaliitoksen toteutusta onnistuneena kuin epäonnistuneena ja vaikutuksia ennemmin myönteisinä kuin kielteisinä. Eniten kuntaliitoksesta johtuvia muutoksia kohdistui talouden ja hallinnon henkilöstöön.
Liitoksissa henkilöstö on huomioitu, mutta käytännön johtamisessa saattaa olla puutteita. Tutkimuksen mukaan kovan henkilöstöjohtamisen rinnalle pitäisikin nostaa ns. pehmeä johtaminen. Strategioiden, tavoitteiden ja yhteisten ongelmien ratkomisen pitäisi kulkea käsi kädessä osallisuuden, tiedonkulun, vuorovaikutuksen ja luottamuksen edistämisen kanssa. Pehmeän, ihmisläheisen johtamisen todettiin tutkimuksessa vähentävän epävarmuutta muutostilanteessa.
Lähimpien esimiesten toiminta vaikuttaa keskeisesti siihen, miten henkilöstö kokee kuntaliitoksen ja miten hyvin henkilöstö sopeutuu muutokseen. Esimiehiltä odotetaan läsnäoloa ja arkipäivän ongelmien kohtaamista. Esimiestyö toteutuu kuitenkin vaihtelevasti esimiehen persoonaan ja johtamiskykyyn pohjautuen. Toisaalta esimiehille ei aina ole annettu mahdollisuuksia onnistua, esimerkiksi kuntaliitoksen liian kiireellisen tahdin tai kuntaliitosta koskevan tiedon puutteiden vuoksi.
Ilman esimiesten arkipäivän johtamista ja ongelmien ratkaisua saattaa toiminnallinen muutos kuntaliitoksessa jäädä saavuttamatta. Tällöin liitoksen hyötyä ei saavuteta, koska muutos jää hallinnolliseksi.
Kuntaliitoksen tuoman muutoksen onnistumiseen voidaan ratkaisevasti vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa. Tutkimuksen mukaan henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja henkilöstöä koskevat ratkaisut tulisi tehdä heti toteutuksen alkaessa. Henkilöstölle suunnitelmallisuuden kokeminen jo muutoksen alkuvaiheessa luo luottamusta johtamiseen.
Kuntaliitosten onnistumisen kannalta oleellista on myös, että tasapaino muutoksen ja muuttumattomuuden kesken säilyy. Muutos edellyttää kokonaisuuden huomioimista, joustavuutta ja luopumista, joka tarkoittaa esimerkiksi eri toimijaryhmien kykyä sopeutua rakentavasti uusiin olosuhteisiin.
Kuntaliitoksen onnistuminen perustuu toimivaan ja kattavaan johtamisen kokonaisuuteen. Onnistunut liitosprosessi perustuu tutkimuksen mukaan hyvälle muutosjohtamiselle, henkilöstöjohtamiselle, esimiestoiminnalle ja yksilölliselle johtamiselle.
Kolme vuotta kestäneessä tutkimuksessa selvitettiin henkilöstövoimavarojen johtamista kuudessa kuntaliitoksen toteuttaneessa kunnassa. Tutkimuskuntia olivat Kangasala, Parikkala, Rovaniemi, Seinäjoki, Ulvila ja Äänekoski. Tutkimuksen rahoittivat Työsuojelurahasto, tutkimuskunnat ja Kuntaliitto.
Tutkimuksen loppuraportti Kun romppeet ovat paikoillaan on saatavilla osoitteessa www.kunnat.net/kirjakauppa.
Tutkimuksen ensimmäinen osa Mees romppeines siihen – Henkilöstövoimavarojen hallinta ja muutoksen johtaminen kuntafuusioissa julkistettiin maaliskuussa 2007.
Lisätietoja:
Professori Jari Stenvall, Lapin yliopisto, p. 040 828 4350
Kehitysjohtaja Kaija Majoinen, Suomen Kuntaliitto, p. (09) 771 2512, 0500 811 239
Professori Antti Syväjärvi, Lapin yliopisto, p. 0400 606 244
Tutkija Hanna Vakkala, Lapin yliopisto, p. 040 553 8326
Tutkimuspäällikkö Margareta Heiskanen, Kunnallinen työmarkkinalaitos, p. (09) 771 2132, 050 66 194
Lisätietoja kunnista:
Henkilöstöpäällikkö Riitta Turtonen, Kangasala, p. (03) 377 7237
Kunnanjohtaja Alpo Kosunen, Parikkala, p. 044 781 1250
Kehittämispäällikkö Eva Repo, Rovaniemi, p. 0400 533 459
Lähde: Kuntaliitto