Uutiset 2010
9.12.2010

Euroopan unionilla paljon toimivaltaa arktisella alueella

Lapin yliopiston ympäristöoikeuden tutkijaryhmä on tehnyt selvityksen Euroopan parlamentille EU:n toimivallasta arktisella alueella. Tulos yllätti jopa selvitystyötä johtaneet professorit Timo Koivurovan ja Kai Kokon.

Arktisen keskuksen Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin (PYVI) professori Timo Koivurovan mukaan yleinen käsitys on, että EU ei ole arktinen toimija, koska sillä ei ole arktista rantaviivaa. Tosiasiassa EU kuitenkin vaikuttaa arktisella alueella Suomen ja Ruotsin kautta niiden toimeenpannessa EU-säädöksiä. Lisäksi EU:lla on Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksensa kautta toimivaltaa Norjassa ja Islannissa ja myös Grönlannilla on kiinteät yhteistyösuhteet EU:n kanssa.

– Laaja selvityksemme osoitti, että monien eri politiikan sektoreiden kautta EU:lla on itse asiassa paljonkin arktiselle alueelle ulottuvaa toimivaltaa, tutkimusprofessori Timo Koivurova sanoo.

Myös Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan ympäristöoikeuden professori Kai Kokon mukaan EU:n toimivalta arktisella alueella on perussopimusten kautta yllättävän laajaa esimerkiksi ympäristö- ja energiapolitiikassa sekä merenkulun säätelyssä. Tulevaisuudessa EU:n merkitys arktisella alueella kasvaa koko ajan ilmaston muutoksen sulattaessa Jäämerta.

– EU:lla on arktisella alueella yksinomaista toimivaltaa merien luonnonvarojen suojelussa ja laajaa jäsenvaltioiden kanssa jaettua toimivaltaa esimerkiksi kalastuksessa ja merenkulussa. Ilmaston muutoksen myötä EU on nykyistä tärkeämmässä roolissa neuvoteltaessa mm. uusista kansainvälisistä kalavarantoja koskevista sopimuksista arktisilla alueilla. Islannin mahdollinen EU-jäsenyys tuo kalastukseen omat lisämausteensa, Kokko sanoo.

Selvitys pohjustaa Euroopan parlamentissa käytävää keskustelua arktisesta politiikasta ja on osaltaan vaikuttamassa Euroopan parlamentin linjauksiin EU:n roolista arktisella alueella. Koivurovan mukaan parlamentin linja arktisissa asioissa on muuttunut realistisemmaksi, kun muistetaan, että Euroopan parlamentti esitti muutama vuosi sitten, että arktiselle alueelle pitäisi saada Etelämannersopimusta muistuttava laajapohjainen kansainvälinen sopimus.

– Nyt näyttää siltä, että parlamentti suhtautuu arktisiin kysymyksiin entistä realistisemmin ja rakentavammin. Etelämannersopimuksen kaltainen järjestelmä ei olisi ollut arktisella alueella realistinen vaihtoehto, koska suurin osa arktista aluetta on suvereenien valtioiden yksin tai yhteisesti hallitsemaa. Myös EU on arktisella alueella erityinen toimija, koska sillä on toimivaltaa alueella jäsenvaltioidensa kautta, Koivurova toteaa.

Koivurovan ja Kokon johtamassa ryhmässä selvityksen pohjatyön tekivät kolme PYVI:n tutkijaa: Sébastien Duyck, Nikolas Sellheim ja Adam Stepien.

Selvitys kokonaisuudessaan:
http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//NONSGML+COMPARL+PE-452.510+02+DOC+PDF+V0//EN&language=EN 

LaY/Viestintä/OT
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK