Viimeisimmät näyttelyt
 
Burning-Glacier_550px.jpg
Galleria Kopiossa avautuvassa Protestilasi-näyttelyssä nähdään muun muassa Lauri Hakalan suunnittelema Burning Glaciers -teos. Jalustana toimiva hiilletty puu kuvaa palavaa metsää ja juomalasi sulavaa jäätikköä. Kuva: Lauri Hakala ja Willehardt Gröhn

F-talon gallerioissa koettavana tutkimusmatkoja menneeseen, hetkelliseen ja tulevaan videotaiteen, valokuvan, kuvitustaiteen, retrospektion ja lasimuotoilun keinoin

12.11.2020

Viisi uutta näyttelyä avautuu maanantai-iltana 16. marraskuuta Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan F-talon gallerioissa. Pienimuotoisia avajaisia vietetään klo 18–19.30 yleisiä kokoontumissuosituksia noudattaen. Näyttelyihin pääsee tutustumaan yliopiston aukioloaikoina aina 3. joulukuuta asti. Tervetuloa – terveenä ja asianmukaiset suojautumistoimet muistaen!

Galleria Hämärässä avautuu biotaiteen läänintaiteilija Antti Tenetzin kuratoima, tulevaisuudesta ja ekologisesta kestävyydestä ammentava pohjoisilla alueilla työskentelevien ja inspiraationsa saavien kuvataiteilijoiden teoksia esittelevä yhteisnäyttely.

Galleria Kilossa nähdään Reetta Breilinin veden heijastuksia ja sävyjä tutkivia, hetkellisyyttä ja samanaikaista pysähtyneisyyttä tarkastelevia valokuvateoksia. Galleria Lyhtyyn tulee esille Ida Sarisalmen ja Jutta Luukkosen suunnittelemat ja kuvittamat, Postin ja taiteiden tiedekunnan yhteistyössä järjestämän suunnittelukilpailun voittaneet vuoden 2020 joulupostimerkit esittelevä näyttely.

Galleria Kajossa avautuu Suomen pohjoisimman yliopiston opiskelijoiden yhteisen äänitorven Lapin ylioppilaslehden 40-vuotista taivalta esittelevä retrospektiivinen näyttelykokonaisuus. Galleria Kopiossa nähdään taiteiden tiedekunnan teollisen muotoilun koulutusohjelman opiskelijoiden ja henkilökunnan suunnittelemaa kantaaottavaa lasimuotoilua.

Lisäksi Galleria Seinässä jatkuu Mari Parpalan viime tammikuisesta lumimyräkästä inspiraationsa saanut valokuvanäyttely.



Galleria Hämärä

Tutkimusmatka mahdollisiin tulevaisuuksiin
17.11.–3.12.2020
Avajaiset maanantaina 16.11.2020 klo 18–19.30

F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.


Arttu-Niemela_web.jpg
Still-kuva Arttu Niemelän videoteoksesta Awareness.


Tulevaisuudesta ja ekologisesta kestävyydestä ammentava näyttely tuo Hämärä-galleriaan pohjoisen ulottuvuuden alueella työskentelevien ja sieltä inspiraationsa saavien kuvataiteilijoiden teoksia.

Tutkimusmatka kartoittaa taiteilijoiden uutta roolia ja kestävän kehityksen, pohjoisen resilienssin, taiteen, tieteen sekä teknologian mahdollisuuksia uusien alojen ja asiantuntijuuden rajapinnassa.

Näyttely toteutetaan yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen, Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden (NDPC), Magneetti ry:n sekä Fridaymilk -kuratointiryhmän (Murmansk) kanssa.

Näyttelyn kuratoi ja tuottaa biotaiteen läänintaiteilija Antti Tenetz yhteistyössä läänintaiteilija Malla Alatalon ja taideasiantuntija Katja Rakkolaisen kanssa. Näyttely on toteutettu Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden (Northern Dimension Partnership on Culture, NDPC) Kestävyyden luovat rajapinnat – uutta rakentavat toimintamallit ilmastonmuutoksen aikakaudella -hankkeessa osana ekologista kestävyyttä tutkivaa osakokonaisuutta.

Lisätietoja:
Antti Tenetz, antti.tenetz(at)taike.fi
Malla Alatalo, malla.alatalo(at)taike.fi
Katja Rakkolainen, katja.rakkolainen(at)gmail.com



Galleria Kilo

Reetta Breilin:
Sävyjä – näkyjä
17.11.–3.12.2020
Avajaiset maanantaina 16.11.2020 klo 18–19.30

F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.


Teoskuva-Breilin_web.jpg
Reetta Breilin: Heijastus. 2020. Mustesuihkutulostettu värifilmikuva, 26 x 26 cm.


Reetta Breilinin Sävyjä – näkyjä -näyttely on tutkielma heijastumista ja sävyistä veden äärellä. Näyttelyssä on esillä elo-syyskuussa 2020 kuvattuja mustesuihkutulostettuja värifilmikuvia.

Kuvissa kaksi paikkaa sulautuvat yhdeksi epätodelliselta vaikuttavaksi ulottuvuudeksi, jossa vesi on vihreää. Toisessa todellisuudessa sinileväkukinnot eli syanobakteeri on vallannut järven rantaveden. Toisessa todellisuudessa vesi pulppuaa lähteestä puhtaana ja kirkkaana. Vihreys tulee pohjaa peittävästä ja auringonvalossa hehkuvasta sammalesta.

Taiteilijaa kiehtoivat veden äärellä olevien näkymien hetkellisyys ja samanaikainen pysähtyneisyys.

– Kahden vesiympäristön ristiriita ja erilaisuus sekä toisaalta niitä yhdistävä vihreä sävy innostivat minut toteuttamaan tämä teossarjan. Valokuvaus on minulle tapa nähdä lähelle, ihmetellä ja kokeilla. Lisäksi se on tapa keskittyä ja ajatella, rajata ja tallentaa visuaalisia havaintoja sekä tuoda näkyväksi kokemuksiani luonnossa, Breilin kertoo.

Reetta Breilin on piakkoin valmistuva kuvataidekasvatuksen opiskelija. Sävyjä – näkyjä on hänen toinen valokuvanäyttelynsä Lapin yliopistossa. Näyttelyn kuvat ovat jatkumoa Hetken pinta -sarjalle, joka oli osana taiteilijan ensimmäistä Liikuttava voima -valokuvanäyttelyä Galleria Hämärässä syksyllä 2019.

Lisätietoja:
Reetta Breilin
rbreilin(at)ulapland.fi
+358 40 734 9131



Galleria Lyhty

Ida Sarisalmi ja Jutta Luukkonen:
Joulutervehdyksiä
17.11.–3.12.2020
Avajaiset maanantaina 16.11.2020 klo 18–19.30

F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.


kylatonttu_merkki_web.jpg
Kylätonttu-merkin on suunnitellut sisustus- ja tekstiilimuotoilua opiskeleva Ida Sarisalmi.


Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan ja Postin yhteistyönä järjestetyn kilpailun tuotoksena syntyi valtava määrä upeita ehdotuksia vuoden 2020 joulupostimerkeiksi. Ehdotusten joukosta jaetulle ensimmäiselle sijalle valittiin Jutta Luukkosen Joulutupa sekä Ida Sarisalmen Kylätonttu.

Luukkonen opiskelee graafista suunnittelua, Sarisalmi sisustus- ja tekstiilimuotoilua. Molemmat ovat saaneet merkkeihin inspiraatiota lapsuuden joulun tunnelmasta ja siihen liittyvästä taianomaisuudesta. Merkit sopivatkin hämmästyttävällä tavalla yhteen, vaikka tekijät eivät luomishetkellä tienneet toistensa tuotoksista.


joulutupa_merkki_web.jpg
Joulutupa-merkki on graafista suunnittelua opiskelevan Jutta Luukkosen käsialaa.


Merkkien kunniaksi järjestetty Joulutervehdyksiä-näyttely tuo valmiit postimerkkiarkit yleisön nähtäville ja viestii samalla suomalaisesta joulutervehdysperinteestä. Joulukortti juontaa juurensa 1850 luvulle ja ensimmäinen joulupostimerkki julkaistiin vuonna 1973. Edelleen vuonna 2020 suomalaiset lähettävät joulutervehdyksiä miljoonittain – perinne siis elää yhä!

Lisätietoja:
Ida Sarisalmi, isarisal(at)ulapland.fi
Jutta Luukkonen, jutluukk(at)ulapland.fi



Galleria Kajo

Lapin ylioppilaslehti – Neljän vuosikymmenen retrospektiivi
17.11.–3.12.2020
Avajaiset maanantaina 16.11.2020 klo 18–19.30

F-talo, 4. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.


lyy_nayttelyjuliste-A3_web.jpg
Näyttelyjuliste: Helmi Hakuri, 2020


Lapin ylioppilaslehti on jo toiminut reilut neljä vuosikymmentä opiskelijoiden äänitorvena Suomen pohjoisimmassa yliopistossa. Ensimmäinen Lapin ylioppilaslehti julkaistiin vuonna 1979 ennen kuin Lapin korkeakoulun ylioppilaskuntaa oli edes vielä perustettu. Lehti rahoitettiin silloisen Lapin korkeakoulun kasvatustieteiden osaston (nykyinen Lapikas ry) opiskelijoiden toimesta. Vuonna 1980 julkaistiin ensimmäinen Lapin yliopiston ylioppilaskunnan (silloinen Lapin korkeakoulun ylioppilaskunta LAKY) kustantama lehti.

Lapin yliopistossa ja ylioppilaskunnassa on tapahtunut paljon sen jälkeen, kun ensimmäinen Lapin ylioppilaslehti julkaistiin. Lapin ylioppilaslehti on seurannut tiiviisti ympärillä tapahtuvia asioita sekä ilmiöitä ja raportoinut niistä, unohtamatta opiskelijaelämää ja pientä pilkettä silmäkulmassa. Myös itse lehti on elänyt ajassa sekä sisällöltään että ulkoasultaan. Nyt onkin aika kääntää katse hetkeksi taaksepäin ja juhlistaa lehden pitkää taivalta sekä merkityksellistä roolia yliopistoyhteisön ylläpitäjänä.

Lapin ylioppilaslehti on Lapin yliopiston ylioppilaskunnan (LYY) kustantama jäsenlehti, jota tuottavat lehden päätoimittaja ja graafikko sekä avustajina toimivat kirjoittajat, kuvittajat ja kuvaajat. Ylioppilaslehti palvelee opiskelijoiden tarpeita informoimalla ajankohtaisista asioista sekä tekemällä näkyväksi ylioppilaskunnan toimintaa. Lehti nostaa esille myös yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä syventää ymmärrystä niiden takana. Julkaisulla on lisäksi myös sisällöllistä ja ulkonäöllistä viihdearvoa. Lehti tarjoaa monelle kirjoittajalle, kuvittajalle ja kuvaajalle hienon tilaisuuden kokeilla ja kehittää osaamistaan journalismin ja julkaisutoiminnan maailmassa.

Sähköisen median vallatessa tilaa monet ylioppilaslehdet ovat epävakaassa taloudellisessa tilanteessa ja osa lehdistä on muutettu kokonaan sähköisiksi tai päätetty lakkauttaa. Lapin ylioppilaslehti ilmestyy edelleen painettuna aikakauslehtityylisenä julkaisuna neljästi vuodessa, minkä lisäksi kaikki artikkelit ovat luettavissa sähköisinä.

Tähän pyritään myös tulevaisuudessa, vaikka printtimedia ei ole itsestäänselvyys nykypäivänä. Toiveena on, että yhä useampi opiskelija ymmärtäisi painetun lehden merkityksen laaja-alaisen vuorovaikutuksen välineenä ylioppilaskunnalle ja sen jäsenille, ja osallistuisi myös jatkossa aktiivisesti keskusteluun lehden esille nostamista aiheista sekä itse lehdestä.

Lisätietoja:
graafikko(at)lyy.fi
www.lapinylioppilaslehti.fi
Instagram: lapin_ylioppilaslehti
Facebook: Lapin ylioppilaslehti



Galleria Kopio

Protestilasi
17.11.–3.12.2020
Avajaiset maanantaina 16.11.2020 klo 18–19.30

F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.


Siipi_kuva-Katri-Konttinen_web.jpg
Erika Turusen Siipi-teos on kannanotto pölyttäjien puolesta. Kuva: Katri Konttinen


Lasi nähdään tällä hetkellä erittäin kiinnostavana materiaalina Lapin yliopiston muotoiluopiskelijoiden keskuudessa. Mutta voiko lasi toimia myös mielenilmauksen välineenä? Protestilasi-näyttely esittelee muotoilun keinoin toteutettuja kantaaottavia lasituotteita, jotka voivat olla niin käyttölasia kuin uniikkeja teoksiakin.

Näyttelyn teokset on toteutettu Lapin yliopiston teollisen muotoilun koulutusohjelman järjestämällä Lasimuotoilu-kurssilla yhteistyössä Nuutajärvellä toimivan Ammattiopisto Tavastian lasialan koulutuksen kanssa. Opintokokonaisuuteen osallistui kahdeksan teollisen muotoilun koulutusohjelman opiskelijaa ja henkilökuntaan kuuluvaa muotoilijaa. Opiskelijat valittiin kurssille motivaatiokirjeiden perusteella. Motivaatiokirjeessä heitä pyydettiin kuvailemaan millaisen protestilasin he suunnittelisivat sekä mihin asiaan heidän suunnitelemansa lasituote ottaisi kantaa.

Kurssin aikana tutkittiin, kuinka lasi mahdollistaisi passiivista vastarintaa 1900-luvun alun protestilasin tapaan, jolloin käyttöesineisiin, kuten juomalaseihin ja lautasiin prässättiin vastalauseita silloista hallitusvaltaa vastaan.

Kurssille osallistuivat teollisen muotoilun opiskelijoista ja henkilökunnasta Willehardt Gröhn, Lauri Hakala, Kuisma Hurtig, Milla Johansson, Topi Juusola, Katri Konttinen, Kirsti Ruotoistenmäki ja Erika Turunen. Kurssin ohjaavana opettajana toimi teollisen muotoilun yliopisto-opettaja Milla Johansson. Ammattiopisto Tavastialta mukana olivat lasinpuhalluksen opettajat Sara Hulkkonen ja Marika Kinnunen sekä opiskelijat Penna Tornberg, Toivo Molin, Nooa Hietaniemi, Mia Merikanto, Kaisa Reponen, Teemu Kylvö, Juha Juselius ja Samuli Parkkinen. Lasialan asiantuntijana opintojaksolla toimi lasinpuhaltaja Henni Eliala.

Erika Turusen Siipi-teos on kannanotto pölyttäjien puolesta. Pölyttäjien elintila vähenee, torjunta-aineita käytetään liikaa ja huolimattomasti, sekä väistämättä ilmastonmuutoksellakin on osansa pölyttäjien katoamiseen. Ekosysteemistämme häviää kaikille elintärkeitä pölyttäjiä kuten eri mehiläislajeja. Siipi-teoksen muotokielen inspiraationa toimivat lähikuvat mehiläisen siivestä ja siiven pinnasta.

Lauri Hakalan Burning Glaciers -teoksen jalustana toimiva hiilletty puu kuvaa palavaa metsää ja juomalasi sulavaa jäätikköä. Teoksella halutaan herättää keskustelua päivittäisessä ilmastokeskustelussa taka-alalle jäävistä vakavista ilmasto-ongelmista ja niiden keskinäisistä vaikutuksista toisiinsa.

Maailman merissä on valtavasti muovijätettä, ja sen vaikutukset yltävät merenelävien terveydestä turismiin, työpaikkoihin ja talouteen. Willehardt Gröhnin teoksessa Muovimeri on tuotu esiin neljä erityyppistä jätettä, joita esiintyy merissä. Teos muistuttaa pinnan alla ja horisontin takana piilossa olevasta ongelmasta, joka on aiheutunut mantereella tehdystä toiminnasta.

Luuppi on esine, jonka läpi tarkastellaan esimerkiksi filmille tallentuneita valokuvia. Katri Konttisen Luuppi-teoksessa tarkastellaan vastaavasti maailmaa muotoilijan silmin. Katsomme nyt maailmaa hyvin erilaisesta luupista kuin aikana ennen koronavirusta. Mitkä ovat muotoilijan mahdollisuudet ja velvollisuudet toimia ja vaikuttaa uhkaavan tilanteen koittaessa? Jos voisimme valita, mitä näkisimme luupeissamme? Teos toimii myös maljakkona.


Luuppi_kuva-Katri-Konttinen-2020_web.jpg
Katri Konttisen Luuppi-teos pohtii millaista maailmaa katsomme luuppiemme läpi. Kuva: Katri Konttinen


Kuisma Hurtigin Hello Hammer -teoksen ensisijainen tarkoitus on provosoida katsojaa ja muistuttaa lapsityövoiman olemassaolosta. Ajatus työlle syntyi kuvasta, jossa nuori lapsi vasaroi kiviä kaivoksella. Hurtig asettui ignorantin muotoilijan kenkiin muotoilemalla lapsen mielenmaisemaan sopivan “söpön lekan” herkästi särkyvästä lasista.

Kirsti Ruotoistenmäen Ei sovi muottiin -teoksen muotokieli herättelee ajatusta siitä, miten hallitsemattomasti ja vapaasti voimme rikkoa niitä muotteja joihin meidän tulisi sopeutua. Teoksen perustana on säntillinen ja säännöllinen muoto, joka kuitenkin antaa periksi jokaisesta kulmasta.

Milla Johanssonin teos Karkkilakko on kannanotto monipuolisemman naiskuvan puolesta. Monenmoiset ihmedietit ja laihdutusvinkit muistuttavat nykynaiseuteen liittyvistä esteettisistä ihanteista. Valtamedian välittämät keho- ja ulkonäkönormit tuntuvat maalaavan kuvaa tietynlaisesta ulkomuodosta. Kapea-alainen ja stereotyyppistä ulkomuotoa idealisoiva aineisto voi vaikuttaa negatiivisesti minäkuvaan. Karkkilakko-teos on saanut inspiraationsa salmiakista. Teosta voidaan käyttää kyljellään vaasina, mutta se soveltuu myös valaisinkäyttöön pöydällä tai ripustettuna.


Karkkilakko_kuva-Milla-Johansson_web.jpg
Milla Johanssonin teos Karkkilakko on kannanotto monipuolisemman naiskuvan puolesta. Kuva: Milla Johansson


Käsityötaidot ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle suullisena tietona, minkä seurauksena on muodostunut tietty tapa tehdä kyseisiä askareita. Topi Juusolan Väre-teos puhuu perinteisen pitsinnypläystaidon puolesta, mutta samalla ajan mittaan sen muuntautumisesta. Käsityötaidon säilymisessä tärkeintä on tekniikan itsensä säilyminen ja eläminen nykypäivässä, uudelleensyntyneenä ja muuntuneena. Muotoilijan on hyvä tuntea perusmateriaalit ja niihin liittyvät ominaisuudet, jotta pystyy soveltamaan tietojaan ja valitsemaan oikean vaihtoehdon aina tapauskohtaisesti.

Lisätietoja:
Milla Johansson
milla.johansson(at)ulapland.fi



Galleria Seinä

Mari Parpala:
Blizzard
27.10.–3.12.2020

F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la klo 9–16, sunnuntaisin ja arkipyhinä suljettu.


MariParpala_Blizzard_web.jpg
Mari Parpala: Distant Flyby. Mustesuihkutuloste digivalokuvasta, 70 x 100 cm.


– Viime tammikuussa lähdin ulos hirveään lumimyräkkään ja pysähdyin tarkkailemaan lumihiutaleiden liikettä otsalampun valossa. Kun lumisadetta valaisi, näki hiutaleiden liikkuvan nopeasti ensin tuonne, sitten tänne ja välillä ihan vastakkaisiin suuntiin, kertoo Mari Parpala Blizzard-näyttelynsä lähtökohdista.

Kovassakin tuiskussa oli suvantovaiheita, jolloin hiutaleet taas leijailivat hiljalleen maahan. Samalla otsalampun kapea valokeila vain huononsi näkyvyyttä ja tuntui, kuin olisi kadonnut omassa kotipihassa lumisateen keskelle.

– Näky oli sama, kuin sankka lumisade liikkuvasta autosta katsottuna: hiutaleet näyttävät kovassa vauhdissa kasvavan pitkiksi viiruiksi ja tuntuu, kuin matkustaisi valonnopeudella. Yhtäkkiä auto muuttuu avaruusalukseksi, lumihiutaleet tähdiksi ja pimeys loputtomaksi avaruudeksi.

Mari Parpala on Rovaniemellä asuva valokuvaaja ja pian valmistuva kuvataidekasvatuksen sekä valokuvauksen ja kulttuurihistorian sivuaineopiskelija. Parpala on kotoisin Simosta, jonka miljööstä hän saa paljon vaikutteita valokuviinsa. Luonto, maaseutu ja maatilan arki ovat yleisimpiä aiheita hänen valokuvissaan. Dokumentaariselle tyylille hän hakee välillä vastapainoksi hieman abstraktimpaa ja kokeilevampaa otetta. Blizzard on hänen toinen yksityisnäyttelynsä.

Lisätietoja:
Mari Parpala
mari_parpala(at)hotmail.com



LY / TTK / LP