Suomen virallinen fontti on Finlandica. Fontin suunnittelusta vastaa Helsinki Type Studio jonka yksi jäsen on rovaniemeläinen Lapin yliopiston maisteriopiskelija Juho Hiilivirta.
Hiilivirta aloitti opinnot taideteollisessa korkeakoulussa vuonna 2008. Kandidaatiksi valmistumisen jälkeen tie vei pääkaupunkiseudulta takaisin Rovaniemelle.
— Lähdin opiskelemaan graafista suunnittelua Helsinkiin ja siellä tuli katsottua Rovaniemeä eri näkökulmasta. Valmistuttuani kandidaatiksi päätin, että haluan muuttaa takaisin Rovaniemelle. Aloitin samoihin aikoihin työskentelyn freelance-graafikkona. Hain Lapin yliopiston Arctic Art and Design -maisteriohjelmaan ja opinnot aloitin tänä vuonna, Hiilivirta kertoo.
Helsingissä asuessaan Hiilivirta muodosti yhdessä neljän muun opiskelijan kanssa Helsinki Type Studion vuonna 2010.
— Aloimme tehdä fontteja yhteisen nimen alla. Hasan & Partners mainostoimisto otti yhteyttä, kun Suomelle oltiin tekemässä uutta ilmettä. He halusivat meidät mukaan typografian osalta. Näin syntyi lopulta Finlandica-fontti vuoden 2015 joulukuussa, Hiilivirta toteaa.
Fontista pyydettiin toteutettavaksi kaksi versiota; lihava (bold) ja normaali (regular). Hiilivirran mukaan ajatuksena oli että fontin pitää kuitenkin toimia myös otsikoissa ja leipätekstissä.
— Fontti on kuin suomenhevonen – sopii niin ratsastukseen kuin työntekoonkin. Fontissa on pieniä yksityiskohtia, jotka on veistetty tylpällä kirveellä, suomalaisella sisulla tietenkin, Hiilivirta toteaa.
Suomelle suunnitellun fontin voi ladata koneelleen sivulta
toolbox.finland.fi.
Lapin ylioppilaslehteä kehittämässä
Juho Hiilivirta aloitti keväällä 2015 opintojen ohella työt Lapin yliopiston ylioppilaskunnan graafikkona. Helsingissä opiskellessaan hän oli mukana kehittämässä Aalto yliopiston lehteä. Hiilivirta on ollut mukana myös uudistamassa Lapin ylioppilaslehteä.
— Taitoin kaksi lehteä sanomalehti-versiota ennen kuin Lapin ylioppilaslehden päätoimittajan Matias Partasen kanssa aloimme pohtia pitäisikö lehteä kehittää enemmän aikakausilehti muotoon. Samalla päätettiin uudistaa kokonaan myös lehden graafinen ilme, johon muotoilin myös fontit. Näin lehti puhuu kirjaimellisesti opiskelijoiden äänellä, Hiilivirta kertoo.
Hiilivirran mukaan ulkoasullisesti lehti ei kalpene muihin aikakauslehtiin verrattaessa ja Lapin ylioppilaslehti on saanut ulkoasun osalta hyvää palautetta.
— Keväällä toteutettiin pienimuotoinen kysely ja muutokseen oltiin tyytyväisiä. Palautteessa toivottiin että lehti näkyisi enemmän yliopistossa. Opiskelijat eivät välttämättä tiedosta, että kyseessä on meidän oma lehti, Hiilivirta kertoo.
Painetun lehden lakkauttamisesta on puhuttu vuosien saatossa paljon. Lehden ulkoasun uudistuessa myös verkkoversiota on kehitetty. Hiilivirran mukaan painetusta lehdestä luopuminen ja verkkoon siirtyminen ei kuitenkaan tuo säästöjä.
— Monesti on puhuttu siitä että kustannussyistä paperilehti pitäisi lakkauttaa ja siirtää kokonaan digitaaliseksi. Nettilehteen siirtyminen ei tuo säästöjä vaan nettiinkin pitää päivittää sisältöä. Osa-aikaisilla tekijöillä ja olemassa olevilla resursseilla on vaarana että lehti jää muiden jalkoihin. Koen että nykyisellä menolla saavutetaan parhaiten opiskelijat, Hiilivirta toteaa.
LaY/Viestintä/J-EK