Leena Raappana-Luiro: Nature Morte. 2024. Skanografia, 24 x 50 cm.

Missä kulkee raja niin sanotun kaunotaiteen (engl. fine arts) ja käyttötaiteen välillä? Taide- ja käyttökuvien vertailuun liittyvää keskustelua on perinteisesti käyty taidekuvan tutkimuksen puolella. Muuan muassa semioottisten taideteorioiden piirissä on pohdittu vivahteikkaasti sitä, millä tavalla taideteokset merkkeinä eli taidemerkkeinä eroavat esimerkeiksi viihdemerkeistä tai viestivistä merkeistä. Taide- ja käyttökuvan välinen vastakkainasettelu on myös jäänyt elämään taidekeskustelua pitkään hallinneen modernistisen taidekäsityksen perintönä.

Taidekuvaan on liitetty vahvasti tekijän henkilökohtainen ja vapaa itseilmaisu. Vastaavasti esimerkiksi taideinstituutioiden ja niiden piiriin kuulumisen on esitetty määrittävän taidekuvan piirteitä. Käyttökuva on puolestaan mielletty jollain tapaa populaariksi ja jotain tiettyä käyttötarkoitusta varten tehdyksi. Käyttökuvalla on yleensä tilaaja, minkä takia myös kaupallisuus voidaan usein mieltää yhdeksi sen keskeiseksi ominaisuudeksi. Tarkemmin tarkasteltuna raja taide- ja käyttökuvien välillä on kuitenkin häilyvä, keinotekoinen ja pitkälti mielipidesidonnainen.

Niin visuaalisen viestinnän tutkijat, kriitikot kuin graafikotkin ovat vuosien saatossa kirjoittaneet ja puhuneet graafisen suunnittelijan itseilmaisusta osana luovaa prosessia. Varsinaiset teoriat aiheesta kehittyivät 1990-luvun alussa ja sittemmin aihepiirin ympärillä on käyty kriittistä keskustelua, joka on samalla auttanut suunnittelijoita ymmärtämään paremmin työnkuvansa monipuolisia mahdollisuuksia. Tämän päivän graafiset suunnittelijat löytävätkin itsensä yllättävän usein kuva- ja käyttötaiteen rajamailta. Rajamailla-yhteisnäyttelyssä kahdeksan graafikkoa esittelee itsensä luovina ongelmanratkaisijoina tuoden samalla teoksensa osaksi tätä kuva- ja käyttötaiteen välillä edelleen jatkuvaa keskustelua.



Laura Haapamäki: Pinkki puu. 2015. Digitaalinen maalaus, Photoshop, 80 x 44 cm.


Laura Haapamäen teokset kutsuvat seikkailemaan kuvissa olevien ihmisten mukana. Haapamäki on Rovaniemellä asuva kuvittaja ja graafinen suunnittelija. Hän rakastaa kuvitella asioita ja ihmisiä, joita ei ole olemassa sekä kuvittaa mielessään historiallisia tapahtumia. Laura Haapamäki on graafisen suunnittelun koulutusohjelman alumni, joka työskentelee nykyisin yrittäjänä.





Jukka Kiviniemi: Globalistien Kristalli-Lappi ja sen graafinen merkki. 2023. Vektorigrafiikka, Illustrator, 50 x 50 cm.


Jukka Kiviniemen neljän graafisen merkin muodostama teossarja on osa vuonna 2023 julkaistua väitöstutkimusta. Teossarjan graafiset merkit pohjautuvat tulevaisuudentutkimuksen menetelmin luotuun neljään erilaiseen Lapin matkailun skenaarioon. Teokset osaltaan visioivat graafisina merkkeinä käsitystä Lapin todellisuudesta vuonna 2040. Jukka Kiviniemi on graafinen suunnittelija ja tutkija, joka toimii graafisen suunnittelun yliopistonlehtorina. Kiviniemi on kiinnostunut erityisesti mielikuvien, merkitysten ja graafisen abstrahoinnin keskenään muodostamista haasteista visuaalisessa viestinnässä. Näitä haasteita hän pyrkii ratkaisemaan tavoilla, joissa viestin esteettisyys ja sisällön merkityksellisyys ovat tasapainossa.




Pinja Metsäkoivu: Flower 1, teos kolmiosaisesta teossarjasta. 2024. Tussi paperille, Giclèe art print, 40 x 40 cm.


Pinja Metsäkoivun kukka-aiheisen teossarjan keskeisenä elementtinä on viiva. Itsessään se ei juurikaan kerro paljoa, mutta yhdessä toisten kanssa se luo erilaisia syvyyksiä ja muotoja. Metsäkoivu antoi mielikuvituksen ja piirtämisen hetken rakentaa lopullista kokonaisuutta intuitiivisesti. Pinja Metsäkoivu on monipuolinen muotoilija ja taiteilija, joka on erikoistunut kuvituksen ja taiteen käyttöön tilassa. Hän toimii graafisen suunnittelun yliopisto-opettajana ja on myös aktiivinen muotoilija ja sisustusarkkitehti, jonka työt osuvat usein muotoilun ja taiteen välimaastoon. Metsäkoivu toteuttaa teoksensa usein sekatekniikalla. Hän hahmottelee kokonaisuuden, piirtää ja maalaa käsin, joka usein vasta valmiina kuvana siirretään tietokoneelle ja edelleen painettavaksi tai kudottavaksi tuotokseksi.




Silja Nikula: Ilmestyykö jalostunut ydin?. 2024. Linografiikka, 27 x 19 cm.


Silja Nikulan teokset kuvaavat luovan työn alkuvaihetta, ideoiden syntyä ja niiden kehkeytymistä. Luovuus graafisen suunnittelijan työssä on suurelta osin ongelmanratkaisua. Nikulan Ilmestyykö jalostunut ydin? -teos visualisoi, miten parhaat ideat tulevat monesti juuri ennen nukahtamista. Ajatukset, jotka väistävät sanallista otetta, sulavat unessa mielekkääksi kokonaisuudeksi. Assosiaatioverkosto-teos tarkastelee mielikuvien syntymistä. Aluksi mielikuvat ovat rujoja ja haparoivia, värikkäitä ja oudosti soljuvia. Sitten ne kesyyntyvät, tarraavat aiempiin kuvastoihin ja järjestäytyvät ymmärrettävään muotoon. Silja Nikula on graafisen suunnittelun professori emerita, joka on kiinnostunut artefaktien kehkeytymisestä ja niihin liitetyistä merkityksistä.




Lasse Paldanius: Slow Burning Anger. 2024. Mike Allenin Slow Burn -kirjan kansikuvitus, Mythic Delirium Books. Digitaalinen maalaus, Photoshop, 50 x 70 cm.


Lasse Paldaniuksen tuli-aiheiset teokset ovat alkujaan digitaalisesti maalattuja kuvituksia yhdysvaltalaisiin kauhufantasiakirjoihin. Teosten ideointivaiheessa kuvittajan ja kirjailijan visiot kohtaavat toisensa kuvien ja sanojen välisenä vuoropuheluna. Kuvittajan vapaalle taiteelliselle ilmaisulle on tilaa, kunhan lopputulos visualisoi dramaattisella ja oivaltavalla tavalla jotain olennaista kansien väliin mahtuvasta kirjailijan luomasta maailmasta. Lasse Paldanius toimii graafisen suunnittelun yliopisto-opettajana, ja tekee opetustyönsä ohessa satunnaisia kuvitustöitä asiakkaille. Hän on työskennellyt freelancerina erilaisissa visuaalisen viestinnän asiantuntijatehtävissä sekä taiteiden tiedekunnan näyttelytiedottajana vuodesta 2016 lähtien.




Leena Raappana-Luiro: Tilhi, teos Kuolleiden lintujen ensyklopedia -sarjasta. 2024. Skanografia, 50 x 50 cm.


Leena Raappana-Luiro jatkaa teoksissaan sarjaa Kuolleiden lintujen ensyklopedia (Encyclopedia of Dead Birds). Skanografiatekniikalla toteutetut teokset ovat osa taiteellista tutkimusta, jossa Raappana-Luiro tutkii historiallisen luontokuvaston tyylin suodattumista uuteen kontekstiin. Perinteisesti lintumaalareiden mallit tapettiin tätä tarkoitusta varten. Raappana-Luiron kuvien linnut ovat ikkunoihin lentäneitä, ja myös teosten tulkinnat saattavat käydä dialogia historiallisten edeltäjien kanssa. Itsenäinen teos Nature Morte jatkaa samaa aihepiiriä. Raappana-Luiro toimii graafisen suunnittelun professorina ja tutkii tällä hetkellä erityisesti nostalgian ja historian kulttuurista merkitystä visuaalisissa esityksissä.




Jutta Rinne-Kanto: Sormustinkukat. 2020. Kuvitus Meritta Koiviston jännäriin Pikkuveli, Me Naiset. Digitaalinen kuvitus, Photoshop, 50 x 70 cm.


Jutta Rinne-Kannon työskentelyä inspiroi vahvasti värikäs luonto sekä sen kasvit ja eläimet. Esillä nähtävissä teoksissa yhdistyvät sekä taiteelliset vapaudet että graafikolle tarkkaan annettu työtehtävä. Jutta Rinne-Kanto on kymenlaaksolaislähtöinen, nykyisin Rovaniemellä asuva graafinen suunnittelija. Hän on graafisen suunnittelun koulutusohjelman alumni ja työskentelee tällä hetkellä Lapin yliopistolla Lappi-brändi 2.0 -hankkeessa.




Niina Walter: Raita. 2024. Sekatekniikka, 50 x 60 cm.


Niina Walterin teoksissa yhdistyy akryylimaalaus ja kollaasityöskentely. Elintarvikepakkausten kiiltävää pakkausmateriaalia ja typografisia merkintöjä on työstetty osaksi maalauksia. Materiaali käy vuoropuhelua menneisiin aikoihin sijoittuvien teosaiheiden kanssa ja tuo kerroksellisuutta tulkintaan. Niina Walter on rovaniemeläinen graafinen suunnittelija ja kokemuksen muotoilun yliopistonlehtori. Intohimoista käsityöntekijää kiinnostaa taiteessa vaikutelmien luominen erilaisia tekniikoita ja materiaaleja yhdistelemällä.


Rajamailla
– Graafiset suunnittelijat
kauno- ja käyttötaiteen välimaastossa
8.–30.1.2025
Avajaiset ke 8.1. klo 18–19.30

Galleria Lovisa
Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Ma–pe 7.30–20.00, la–su ja arkipyhinä suljettu.


Lisätietoja näyttelystä:
Graafisen suunnittelun yliopisto-opettaja Lasse Paldanius
lasse.paldanius(at)ulapland.fi

Lisätietoja Galleria Lovisasta:
Näyttelytoiminnan yliopisto-opettaja Leila Lipiäinen
leila.lipiainen(at)ulapland.fi

Lapin yliopiston Galleria Lovisassa esitellään taiteiden tiedekunnan alumnien, henkilökunnan ja opiskelijoiden joukosta valittujen kuukauden taiteilijoiden teoksia sekä satunnaisia yhteisnäyttelyitä. Näyttelytila sijaitsee D- ja E-siiven välissä, entisen kahvila Meidän Lovisan tiloissa.


LY / TTK / LP