Viimeisimmät näyttelyt
 
poster-print-aanitaide_550px.jpg
Lapin yliopiston yli 40-vuotisen historian ensimmäinen äänitaidenäyttely on kuultavissa huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla Galleria Kellarissa. Yksityiskohta Ilari Kallisen suunnittelemasta näyttelyjulisteesta.

Huhtikuun näyttelytarjontaa taiteiden tiedekunnan F-talon gallerioissa

8.4.2022

Huhtikuussa taiteiden tiedekunnan F-talon gallerioissa nähdään seitsemän uutta näyttelyä. Tervetuloa avajaisiin maanantaina 11. huhtikuuta klo 18–19.30!

Galleria Seinässä avautuvan Emmi Kaireniuksen näyttelyn teoksissa tarkastellaan puiden talvista olemusta neulanreikätekniikkaan perustuvan solarigrafiavalokuvauksen keinoin. Galleria Hämärässä nähtävät Taina Kontion ja Satu Miettisen valokuva- ja videoteokset tarkastelevat naisen roolia osana historiallista jatkumoa sekä etsivät uusia tapoja ja merkityksiä naisen roolin ja ruumiin kuvittamiselle.

Galleria Kiloon tulee esille Erika Kaarlaakson akryylimaalauksia, jotka käsittelevät taiteilijan suhdetta muistiongelmiin kuvaamalla symbolisesti turvan ja epävarmuuden välistä tasapainottelua, lapsuutta ja aikuisuutta. Galleria Lyhdyssä nähtävät Niko Seppälän syanotypiateokset tarkastelevat ihmisten sisällä piileviä mielentiloja, jotka voivat ilmetä erilaisilla tavoilla ajatusmaailmoissamme tai käytöstavoissamme ajasta ja paikasta riippumatta.

Galleria Kopiossa avautuva Teollisuusmatkailun konsepteja Meri-Lappiin -näyttely tarjoaa esimerkkejä Meri-Lapin teollisuuteen ja elinkeinoihin liittyvän kulttuuriperinnön tarinallistamisesta muun muassa valokuvien, liikkuvan kuvan ja sanojen kautta. Galleria Kajoon tulee esille Laura Saaren pro gradu -tutkielman taiteellisena osiona toteutettua ympäristötaidetyöpajaa dokumentoiva videoteos sekä valokuvia taidetyöpajasta.

Lisäksi Galleria Kellarissa kuullaan Lapin yliopiston yli 40-vuotisen historian ensimmäinen äänitaidenäyttely, josta vastaavat taiteiden tiedekunnassa toteutetun Äänitaide-opintojakson opiskelijat.

Näyttelyt ovat esillä 28. huhtikuuta asti.




Galleria Seinä

Emmi Kairenius:
Pimeäntuntijat: pohjoiset puut värikuvina
12.4.–28.4.2022
Avajaiset maanantaina 11.4.2022 klo 18–19.30

F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.


Kuva_1_Kairenius-2022_web.jpg
Emmi Kairenius: Metsätammi, Quercus robur. 2022. Solarigrafiavalokuva.


Jos pihlaja, lehtikuusi tai koivu ottaisivat valokuvan itsestään vuoden pimeimpään aikaan, mitä kuviin tallentuisi? Valokuvauksen sivuaineopiskelija Emmi Kaireniuksen näyttelyn keskiössä on puiden talvisen olemuksen tarkastelu.

Kairenius on valinnut puun, kiinnittänyt kameran puun oksalle ja jättänyt sen siihen viikoksi, kuukaudeksi tai kahdeksi. Paperille valottuva kuva syntyy puun itsensä ohjailemana, kameran katse kohti puun latvaa. Kuvaamiseen Kairenius käyttää itse rakennettuja, neulanreikätekniikkaan perustuvia kokeellisia solarigrafiakameroita. Tekniikasta on muodostunut kuvaajalle tärkeä menetelmä: sen hitaudessa ja askeettisuudessa on jotain loputtoman kiehtovaa. Vähäistä valoa on kerättävä kauan. Niin kauan, että yksittäiset hetket menettävät merkityksensä. Paperille valottunut kuva tuo esille jotain ihmisen aistimaailman ulkopuolelta ja samalla yhteys kuvattavaan syvenee.


Kuva_2_Kairenius-2022_web.jpg
Emmi Kairenius: Terijoensalava, Salix fragilis Bullata. 2022. Solarigrafiavalokuva.


Valokuvien taustalla on ajatus ympäristön muutoksesta. Talven pimeä kausi on perinteisesti hidastamisen, pysähtymisen ja säilömisen aikaa, ja sama pätee myös puiden maailmassa. Eri puulajit valmistautuvat talven tuloon mittaamalla ympäristönsä fyysisiä muutoksia, kuten valoa, pimeyttä tai lämpötilaa. Kasvu hidastuu, ravinteet talletetaan, olemus muuttuu: kun kohina hiljenee, on aikaa katsoa ja tuntea.

Pohjoiset puut tunnistavat erityisesti pitenevän pimeän ja varautuvat talven tuloon aiemmin kuin eteläiset. Alkaa pitkä lepokausi, joka purkautuu kevään valon koittaessa. Siirtymä on sijaintiinsa sopeutuneelle herkkä ja vahinkoja sattuu silloin, kun ilmasto toimii poikkeuksellisella tavalla. Rajut muutokset ympäröivissä olosuhteissa merkitsevät muutoksia myös lajien kestävyydessä. Kylmyys, kuivuus ja pimeys koettelevat talven eläjiä, mutta samalla muodostavat niille elintärkeän suojan.

Näyttely on valokuvauksen sivuaineopintojen taiteellinen produktio.

Lisätietoja
Emmi Kairenius, ekaireni@ulapland.fi



Galleria Hämärä

Satu Miettinen ja Taina Kontio:
Naisten tiloja
12.4.–28.4.2022
Avajaiset maanantaina 11.4.2022 klo 18–19.30

F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.


backyard2_web.jpg
Taina Kontio: Backyard explorers 2


Taina Kontion ja Satu Miettisen valokuvat ja videot ovat osa Euroopan Unionin rahoittamaa Acting on the Margins: Arts as Social Sculpture (AMASS) -hanketta ja sen tuottamaa eurooppalaista taiteellisten kokeiluja testialustaa. Yksi hankkeen teemoista on pohtia minkälaisia muotoja taide sosiaalisena veistoksena voi ottaa. Molemmat kokeilut testaavat naisen roolia ja sen kuvaamista osana historiallista jatkumoa sekä etsivät uusia tapoja ja merkityksiä naisen roolin ja ruumiin kuvittamiselle. Kuvissa esiintyvä taiteilija- ja tutkijakollektiivi työskentelee yhdessä kestävän kehityksen, luonnon, biotaiteen ja taideaktivismin kysymysten äärellä.

Taina Kontio on kuvannut teoksiaan takapihoilla isän ja isoisän seikkailujen jalanjäljissä. Kuvissa naiset ovat pukeutuneina Tainan suvun miesten vanhoihin talviasuihin ja pitävät tarvittavia varusteita, kuten vanhoja työpuukkoja sekä ajovöitä. Kuvissa esiintyvät Taina itse, Satu Miettinen ja Melanie Sarantou. Taina Kontio pohtii ristiriitaa oman, pienen tytön tilan ja isien tilojen välillä. Isä ja isoisä liikkuivat koko Lapin alueella, Norjan puolella, joilla ja rajajoilla. Suvun perimässä elää Varangin vuono ja metsäsaamelaisuus. Tainan henkilökohtainen historia, Korvan suvun tarina, muutto Kuusamosta Kiiminkiin 1700-luvulla sekä vastarinta suomalaisten maanomistusta vastaan kuuluvat kuvien taustalla. Tainan työskentely uudelleen kuvittaa, aukaisee ja venyttää omia litistettyjä rajoja ja synnyttää uusia tiloja. Kuvastoa syntyy myös arktisen löytöretkeilyn uudelleen kuvittamisessa. Naiset laajentavat roolejaan ja uudelleen näyttelevät historian tapahtumia.


documenting_sauna_stories2_web.jpg
Satu Miettinen: Documenting Sauna Stories 2


Satu Miettinen on kuvannut teoksiinsa naisten performanssia lämmitetyssä saunassa Pyhätunturin Keropirtillä. Saunasta muodostuu naisten tila, jossa rituaalit korostuvat: syntyminen, parantaminen, hoivaaminen, puhdistautuminen, lepääminen ja unelmointi. Kuvissa esiintyvät Melanie Sarantou, Heidi Pietarinen, Mari Mäkiranta ja Satu Miettinen yllään Sarantoun Water Waisted -kokoelman vaatteet. Naisten performanssi syntyy intuitiivisesti improvisoiden. Performatiivinen muotikuvaus synnyttää uudenlaista saunakuvastoa. Pääroolissa on esiintyjän asettuminen uuteen rooliin – kuvattavaksi, esiintyjän roolista huolehtiminen ja kuvaajan asettuminen dokumentoivaan rooliin. Muotikuvaus saa feministisiä ulottuvuuksia, jossa vaatteet antavat suojaa ja eroottisuus suodattuu hoivan läpi.

Lisätietoja näyttelystä:
Taina Kontio, 044 464 6203, kontiotaina(at)gmail.com
Satu Miettinen, 040 484 4367, satu.miettinen(at)ulapland.fi

Lisätietoja AMASS-hankkeesta:
Narrative platform



Galleria Kilo

Erika Kaarlaakso:
Lakritsin tuoksuinen pihamaa
12.4.–28.4.2022
Avajaiset maanantaina 11.4.2022 klo 18–19.30

F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.


lakritsintuoksuinenpihamaa-Kaarlaakso_web.jpg
Erika Kaarlaakso: yksityiskohta teoksesta Lakritsin tuoksuinen pihamaa. 2022. Akryylimaali, 70 x 90 cm.


Lakritsin tuoksuinen pihamaa on Erika Kaarlaakson ensimmäinen yksityisnäyttely. Näyttelyssä on esillä neljän akryylimaalauksen kokonaisuus, joka käsittelee taiteilijan suhdetta muistiongelmiin.

– Masennuksen syödessä muistiani olen miettinyt paljon asioita, jotka muistan vaikka kahdenkymmenen vuoden takaa ilman yhteyttä. Yksittäisiä esineitä ja asioita, jotka eivät välttämättä ole silloin tuntuneet tärkeiltä, mutta jotka ovat kuitenkin ajan kuluessa saaneet uusia merkityksiä ja tuntuvat nyt olennaisilta osilta lapsuutta ja identiteettiä, Kaarlaakso kertoo.


kotona-Kaarlaakso_web.jpg
Erika Kaarlaakso: yksityiskohta teoksesta Kotona?. 2021. Akryylimaali, 120 x 70 cm.


Voimakkailla väreillä maalatut teokset kuvastavat turvan ja epävarmuuden välistä tasapainottelua, lapsuutta ja aikuisuutta, ja sisältävät paljon symboliikkaa.

Taiteilijalle maalaaminen on prosessi, jossa luonnokset kivoista kuvista kehittyvät taiteilijalle hyvinkin merkityksellisiksi teoksiksi. Vuoden kestäneen luomisprosessin päättyminen ei tarkoita teosten merkitysten kehittymisen päättymistä. Tavallaan prosessi jatkuu aina teoksia tarkastellessa.

Lisätietoa:
Erika Kaarlaakso, ekaarlaa(at)ulapland.fi



Galleria Lyhty

Niko Seppälä:
ME
12.4.–28.4.2022
Avajaiset maanantaina 11.4.2022 klo 18–19.30

F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.


NikoSeppala_kuva1_web.jpg
Niko Seppälä: Katse. 2021. Sekatekniikka, syanotypiavedos.


Niko Seppälän ensimmäinen yksityisnäyttely ME käsittelee ihmisten sisällä piileviä erilaisia tunteita ja osapuolia uniikkien syanotyyppien kautta. Jokaisella meistä on erilaisia mielentiloja, jotka voivat ilmetä hyvin groteskeina, tuttuina, voimakkaina tai hiljaisina manifestaatioina joko omissa ajatusmaailmoissamme tai käytöstavoissamme ajasta ja paikasta riippumatta. Ääretöntä rumuutta, haurasta kauneutta, räjähtävää väkivaltaa, euforista rauhaa tai kenties surrealistista seksuaalisuutta? Nämä voivat olla mitä tahansa henkilöstä riippuen. Taiteilija toivoo teosten keskustelevan katsojan kanssa antaen mahdollisimman vapaat kädet jokaisen henkilökohtaiselle tulkinnalle ja kokemukselle.

Esillä olevat valokuvavedokset ovat sekatekniikalla toteutettuja syanotyyppeja joissa yhdistyvät analogisen ja digitaalisen maailman eksklusiiviset ilmaisutekniikat. Osa syanotyypeistä on sävytetty erilaisilla aineilla.


NikoSeppälä_kuva2_web.jpg
Niko Seppälä: Hetki. 2021. Sekatekniikka, syanotypiavedos.


Niko Seppälä on taiteiden tiedekunnan audiovisuaalisen mediakulttuurin maisteriopiskelija, joka toimii opintojen ulkopuolella pääaikaisesti freelancer-kuvittajana. Tekniikasta ja ilmaisutavasta riippumatta hänen taiteellinen pääperiaatteensa on rikkoa konservatiivisia muotteja ja luoda jotain erilaista. Hänelle taiteellinen prosessi on yhtä tärkeä, ellei jopa tärkeämpi kuin sen lopputulos.

Seppälä haluaa toivottaa syvimmät kiitokset Rio Takalolle, joka suostui olemaan valokuvamallina alkuperäisille kuville, ja Michael Jacobsille, jonka ansiosta koko projekti tuli todeksi.

Lisätietoja:
Niko Seppälä, niseppala(at)gmail.com



Galleria Kopio

Teollisuusmatkailun konsepteja Meri-Lappiin
12.4.–28.4.2022
Avajaiset maanantaina 11.4.2022 klo 18–19.30

F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.


myllyniemi-Meri-Lappi_web.jpg
Myllyniemi, Kemi. Uiton sortteerialue. Uitto yleistyi 1890-luvulla ja jatkui Kemijoessa aina vuoteen 1991. Sata vuotta tukkipuut kulkivat virran mukana metsistä jokea pitkin metsäteollisuuden käyttöön. Myllyniemen sortteerialue Kemijoen suussa oli Euroopan suurimpia tukkien erottelutyömaita ja Kemijoen uittohistorian merkittävin alue. Alueella on jäljellä runsaasti erotteluun liittyvää rakennuskantaa; voimala, ruokala, korjaamo, laiturit, ja muun muassa tämä autioitunut miehistörakennus. Kuka näissä sinisissä huoneissa onkaan kortteeriaan pitänyt? Kuva: Marja Ylioinas


Teollisuusmatkailun konsepteja Meri-Lappiin -näyttelyssä on esillä esimerkkejä Meri-Lapin teollisuuteen ja elinkeinoihin liittyvän kulttuuriperinnön tarinallistamisesta muun muassa valokuvien, liikkuvan kuvan ja sanojen kautta. Näiden audiovisuaalisten konseptien on tarkoitus toimia inspiraationa Meri-Lapin matkailutoimijoille omien teollisuusmatkailutuotteiden kehittämiseen. Samalla ne ovat esimerkkejä siitä, millaista audiovisuaalista materiaalia Meri-Lapin teollisuus- ja elinkeinohistoriasta voi löytää ja mistä sitä voi lähteä etsimään.

Näyttelyssä voi perehtyä esimerkiksi Tornionlaakson kaupankäynnin vaikuttavaan historiaan, vierailla Kemijoen ympäröimässä Vallitunsaaressa, jolla on vaiheikas menneisyys lohenkalastuksen tukikohtana, sotavankileirinä ja voimalaitosyhdyskuntana, sekä tutustua muutamaan keskeisimpään Meri-Lapin rakennettuun kulttuuriympäristöön. Vaikkapa uiton entiseen sortteerialueeseen Kemin Myllyniemessä.

Teollisuusmatkailun konseptointi -hankkeen tavoitteena on edistää Meri-Lapin pk-yritysten liiketoiminnan kehittämistä sekä uusien, innovatiivisten matkailupalveluiden syntymistä Meri-Lapin alueelle. Hankkeella edistetään etenkin alueen teollisiin ominaispiirteisiin, kansainvälisesti tunnustettuihin kärkiosaamisalueisiin, ja kulttuuriperintöön pohjautuvien uusien ja laadukkaiden teollisuusmatkailupalveluiden syntymistä eri matkailusesongeille. Ajalla 1.8.2019–31.7.2022 toteutettavaa, Lapin liiton EAKR-rahoitteista hanketta hallinnoi Lapin ammattikorkeakoulu ja sen osatoteuttajana toimii Lapin yliopisto. Yhteistyössä on mukana Meri-Lapin yrittäjiä, kehittäjiä ja kolmannen sektorin toimijoita.

Lisätietoja hankkeesta:
Mirva Tapaninen, Mirva.Tapaninen(at)lapinamk.fi

Lisätietoja näyttelystä:
Marja Ylioinas, Marja.Ylioinas(at)ulapland.fi



Galleria Kajo

Laura Saari:
Paju taipui meritaimeneksi – ympäristötaidetta Äkäslompoloon
12.4.–28.4.2022
Avajaiset maanantaina 11.4.2022 klo 18–19.30

F-talo, 4. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.


Laura-Saari_paja_web1.jpg
Kuva: Laura Saari, 2021. Digitaalinen valokuva, printti, 20 x 30 cm.


Näyttely on Laura Saaren pro gradu -tutkielman taiteellinen osa. Saari tutkii pro gradu -tutkielmassaan, miten ympäristötaidetyöpajan keinoin voidaan käsitellä Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristökonfliktia. Työpajan teemaksi nousi uhanalainen meritaimen, kueri, ja suunnitellun kaivoksen vesistövaikutukset.

Näyttelyssä on esillä videoteos, sekä valokuvia. Työpajasta koostamassaan videoteoksessa Saari on keskittynyt kuvaamaan veistoksen rakentumista erityisesti ryhmätyöskentelyn ja yhteisöllisen tekemisen näkökulmasta.


Laura-Saari_paja_web2.jpg
Kuva: Laura Saari, 2021. Digitaalinen valokuva, printti, 20 x 30 cm.


Työpajassa opiskelijat toteuttivat Äkäslompolon keskustaan meritaimenta esittävän pajuveistoksen. Työpajaan osallistui Lapin yliopiston soveltavan taiteen opiskelijoita, Arctic Art and Design -maisteriohjelman opiskelijoita sekä Kuvataidekasvatuksen yhteisöprojekti -kurssin tiimoilta kuvataidekasvatuksen opiskelijoita. Kurssin opettajina toimivat Antti Stöckell, Maria Huhmarniemi ja Timo Jokela.

Laura Saari on kuudennen vuoden kuvataidekasvatuksen opiskelija.

Lisätietoja:
Laura Saari, lasaari(at)ulapland.fi



Galleria Kellari

ARS – AUDIO I
– Äänitaidetta Galleria Kellarissa
12.4.–28.4.2022

F-talo, K-kerros, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.

Aaniitaide_web.jpg
Näyttelyjuliste: Ilari Kallinen, 2022.


Lapin yliopiston jo yli 40-vuotisen historian ensimmäinen äänitaidenäyttely on kuultavissa
huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla taiteiden tiedekunnan Galleria Kellarissa.

Äänitaidetta on tuotettu Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelman Äänitaide-opintojaksolla. Opintojaksolla on haettu vastauksia moniin ääneen liittyviin ilmiöihin ja kysymyksiin, kuten voiko musiikki olla äänitaidetta? Tai voiko äänitaide olla musiikkia? Milloin ääni muuttuu taiteeksi? Miten vaikkapa rakennustyömaan tai tehtaan äänet eroavat äänitaiteesta?

Äänitaiteen dilemmaa opiskelijat ovat lähestyneet työstämällä ja muokkaamalla ääntä itse, tavoitteena löytää ainakin joitakin ratkaisuja äänitaiteen salaisuuksiin.

Näyttelyssä kuullaan opintojakson aikana syntynyttä äänitaidetta opiskelijoilta Ilari Kallinen, Matti-Pekka Karikko, Hanna-Kaisa Metsävainio, Alexander Pentinpuro, Roope Rämö, Henrik-Kristian Telkki, Toni Tiainen, Patrik Törhönen ja Kaisa Vuolo. Äänitaide-kurssin vastaava opettaja on lehtori Max Juntunen ja opintojakson pääasiallisena vetäjänä toimi taiteen ylioppilas (TaK, restonomi) Timo Metsäjoki osana opettajan pedagogisten opintojen harjoitteluaan.

Lisätietoja:
Max Juntunen, max.juntunen(at)ulapland.fi
Timo Metsäjoki, tmetsajo(at)ulapland.fi


LY / TTK / LP