• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Uutiset 2006
8.3.2006

Hyvä informaatio-ohjaus vaikuttaa ja tuo tulosta

Lapin yliopiston professorit Jari Stenvall ja Antti Syväjärvi ovat tutkineet valtion informaatio-ohjauksen merkitystä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä opetuksessa. Valtiovarainministeriön tilaama selvitys julkistettiin 8.3.2006 Helsingissä.

Onks tietoo? Valtion informaatio-ohjaus kuntien hyvinvointitehtävissä  tutkimuksessa tarkastellaan sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön sekä Stakesin ja opetushallituksen kuntiin suuntautuvaa informaatio-ohjausta. Tutkimus perustuu keskushallinnon virkamiesten haastatteluihin, sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen johtajille suunnattuun kyselyyn sekä ns. focus-group -aineistoon.

Informaatio-ohjaus tarkoittaa sellaista tiedon jakamista ja välittämistä, jolla pyritään vaikuttamaan ohjauksen kohteena olevaan toimijaan. Tietoa välitetään esimerkiksi tutkimusten, suositusten, suunnitelmien, raporttien ja periaatekannanottojen kautta. Informaatio-ohjaukseen ei sinällään liity määräyksiä, eikä pakottavia velvoitteita tai sanktioita, vaan se on luonteeltaan ei-sitovaa.

Tutkimus osoitti, ettei informaatio-ohjauksen vaikuttavuudesta ole kovin selkeää käsitystä. Informaatio-ohjaus on tapahtunut eri muotojen, kuten arvioinnin, suositusten ja vertaisoppimisen kautta. Toteutus ei ole koordinoitua, eivätkä informaatio-ohjauksen muodot aina tue toisiaan tai muodosta keskenään riittävän ehyttä kokonaisuutta. Suhde resurssi- ja normiohjaukseen ei aina ole johdonmukainen ja looginen. Lisäksi valtion keskushallinnon organisaatioiden roolit näyttäytyvät kuntatoimijoille jossakin määrin epämääräisinä ja paikoitellen kunnat kokevat hukkuvansa tiedon tulvaan.

Keskushallinnossa ongelmana nähdään kapasiteetti- ja osaamisvaje tiedon hyödyntämisessä, kun taas kuntatoimijat nostavat esille lähinnä ajan ja taloudellisten resurssien puutteen sekä ohjauksen epäyhtenäisyyden. Kuntatasolla tuotannollis-taloudellinen suhtautumistapa informaatio-ohjaukseen on selkeämmin edustettuna kuin valtion keskushallinnossa.

Tutkijoiden mukaan informaatio-ohjaus on hyväksytty ohjausmuoto, mutta sekä ohjausta että sen vastaanottamista pitäisi vahvistaa koulutuksella. Valtion keskushallinnossa koulutukseen tulisi sisältyä esimerkiksi kuntatuntemusta, taloudellista arviointia, tiedon johtamista, viestintää sekä ohjausvälineiden käyttöä. Kuntapuolella puolestaan tarvittaisiin tiedon hyödyntämiseen liittyvää koulutusta.

Tutkijoiden mielestä erityisesti arviointitoiminta on vaikutuksiltaan melko vähäinen. Arviointien tuloksia ei hyödynnetä riittävästi kunnan arjessa eikä myöskään keskushallinnon päätöksenteossa. Kuntakentän mielestä arviointia on liikaa eikä se aina kohtaa kuntien tiedon tarvetta. Informaatio-ohjaukseen tulisi sisällyttää enemmän toiminnan kehittämistä palvelevaa tuottavuus- ja vaikuttavuustietoa, jota pitäisi myös käyttää ohjauksessa. Tutkijat ehdottavatkin, että arviointitiedon kytkentä kuntien ohjaukseen otetaan uudelleen tarkasteluun.

Henkilökohtainen vuorovaikutus näyttää esiintyessään vahvistavan informaatio-ohjauksen vaikuttavuutta. Ohjauksen tulisikin olla keskustelevampaa ja sopimuksellisempaa kuin nykyisin. Ns. focus-group -haastatteluissa ehdotettiinkin mm. säännöllisiä alueellisia, esimerkiksi seutukunnittain järjestettäviä tapahtumia, joissa käytäisiin läpi alalla oleva uusi tieto ja sen anti. Tärkeää olisi myös aikaansaada hankkeita tai yhtenäisempiä menettelytapoja, jotka tavoittaisivat paremmin kuntien kehittämistoiminnan ja poliittiset päätöksentekijät.

Lisätietoja:  

Lapin yliopiston tutkijat, professori Jari Stenvall, puh. 040-8284350 ja professori Antti Syväjärvi, puh. 0400-606244

Onks tietoo? Valtion informaatio-ohjaus kuntien hyvinvointitehtävissä löytyy valtiovarainministeriön Internet-sivulta, osoitteesta www.vm.fi/julkaisusarjat   kohdasta Tutkimukset ja selvitykset.

LaY/Viestintä/OT

 


Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK