Ympäristö
 
JeffKerby_NationalGeographicSociety_RUS8809-www.jpg

Jos maapallo lämpenee 2 astetta, Arktis lämpenee 7

4.12.2019

Arktinen alue on lämmennyt tällä vuosikymmenellä 0,75 celsiusastetta, kun maailmanlaajuisesti lämpenemistä on tapahtunut 0,8 celsiusastetta yhteensä 137 vuoden aikana. Tulokset julkaistiin 4.12.2020 Science Advances -tiedejulkaisussa.

Vuonna 2019 ilmasto on lämmennyt ennätysvauhdilla. Kansainvälisen verkoston tutkimus osoittaa, kuinka nopeasti arktinen alue lämpenee ja millaisia globaaleja seurauksia lämpeneminen aiheuttaa napa-alueille ja muulle maailmalle.

Kansainväliseen monitieteiseen tutkimukseen osallistui 15 tutkijaa neljästätoista tutkimusorganisaatiosta. Suomesta mukana oli Lapin yliopiston Arktinen keskus.

– Useat viimeisen vuosikymmenen muutoksista ovat niin dramaattisia, että se saa miettimään, mitä seuraava vuosikymmen tuo tullessaan, sanoo professori Eric Post Kalifornian yliopistosta.

Miten 2 asteen globaali lämpeneminen vaikuttaa polaarialueisiin?

Tutkimus havainnollistaa, että 2 asteen nousu maapallon keskilämpötilassa voisi tarkoittaa 7 asteen nousua Arktiksella ja 3 asteen nousua Antarktiksella joidenkin kuukausien aikana vuodesta.

– Yleisen skenaarion mukaan maapallon ilmasto voi lämmetä keskimäärin kaksi astetta 40 vuodessa. Mutta arktisella alueella kahden asteen nousu on jo todellisuutta muutaman kuukauden vuodessa ja alueen keskiarvo voi saavuttaa 2 astetta jo 25 vuotta ennen muuta maailmaa, sanoo Post.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa laajasti Arktiksen ja Antarktiksen luontoon, perinteisiin elinkeinoihin, tundran kasvillisuuteen ja metaanipäästöihin sekä sulattaa merijäätä ja mannerten jääpeitteitä.

– Muutos näkyy jo arktisella alueella. Esimerkiksi äärimmäiset vaihtelut talvisäässä ovat aiheuttaneet valtavia porokuolemia Venäjällä, kun jäätynyt lumipeite on estänyt poroilta ravinnon saannin. Porojen joukkokuolemia on aiheuttanut lisäksi ikiroudasta vapautunut pernarutto, lisää tutkimusprofessori Bruce Forbes Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.

Jotta lämpötilan nousua polaarialueilla – etenkin Arktiksella – voitaisiin hidastaa, tutkijat esittävät hiilipäästöjen vähentämistä aktiivisilla ja pikaisilla toimenpiteillä.

UutiskuvaRomaSerotetto_reindeer_jamal_550.jpg
Kuva Roma Serotetto: Vuonna 2013-2014 äärimmäiset sääilmiöt aiheuttivat porolaumojen nääntymisen nälkään Jamalin nenetsien autonomisessa piirikunnassa Länsi-Siperiassa.

Miten polaarialueiden lämpeneminen vaikuttaa muuhun maailmaan?

Tutkijat painottavat, että jos hiilipäästöjä ei hillitä, ilmaston lämpeneminen vaikuttaa erityisen paljon elämään polaarialueiden ulkopuolella. Ilmaston lämpenemisen seurauksena mannerten jääpeitteiden sulaminen Arktiksella ja Antarktiksella nostattaa meriveden pintaa, minkä lisäksi erityisesti pohjoisella pallonpuoliskolla äärimmäisiin sääilmiöihin liittyvät riskit, kuten tappavat lämpöaallot ja metsäpalot, lisääntyvät.

– Se, mikä tapahtuu Arktiksella, vaikuttaa myös muuhun maailmaan. Arktiksen voimakas lämpeneminen ja jään sulaminen vaikuttavat ilmakehän suihkuvirtauksiin tavoilla, jotka aiheuttavat pitkäkestoisempia ja vahingollisempia sään ääri-ilmiöitä, sanoo professori Michael Mann Pennsylvanian osavaltionyliopistosta.

Tutkimusta johti Kalifornian yliopiston Davisin yksikkö ja siihen osallistuivat lisäksi Lapin yliopisto, Pennsylvanian osavaltionyliopisto, Aarhusin yliopisto, Oxfordin yliopisto, Coloradon yliopisto, Chicagon Botanic Garden, Dartmouth College, Washingtonin yliopisto, Uumajan yliopisto, University College London, Yhdysvaltain arktinen tutkimuskomissio, Harvardin yliopisto ja Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA.

Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia ja JPI Climate, U.S. National Science Foundation, National Geographic Society, Natural Environment Research Council, Swedish Research Council, U.S. National Aeronautics and Space Administration ja NOAA.

Arktikkeli The Polar Regions in a 2oC warmer world on julkaistu osoitteessa http://advances.sciencemag.org/. Suora linkki artikkeliin.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Bruce Forbes, Lapin yliopiston Arktinen keskus, bruce.forbes(at)ulapland.fi, +358 40 847 9202


Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK