Kansainvälinen tutkijayhteisö on käynnistänyt suuren napa- eli polaarialueiden tutkimusoperaation, ns. Kansainvälisen polaarivuoden valmistelun. Se toteutetaan vuosina 2007–2008. Tuolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta historiallisesta Geofysiikan vuodesta, jonka tutkimuskohteena olivat myös napa-alueiden ilmiöt ja jonka seurauksena saatiin aikaan sekä tieteellisiä että poliittisia läpimurtoja. Tutkimuksen käyttöön otettiin uusia tekniikoita, kuten tutkat, raketit, kehittynyt elektroniikka ja mm. ensimmäiset satelliitit sekä saatiin aikaan Etelämannersopimus.

Suunnitteilla olevan Kansainvälisen polaarivuoden tarkoituksena on yhdistää arktisen ja Etelämantereen tieteen maailmanlaajuiset voimavarat ja siinä korostuvat luonnon- ja yhteiskuntatieteitä yhdistävä monitieteinen tutkimus, ilmastonmuutoskysymykset sekä arktisen alueen nopea muutos. Hankkeessa on mukana kymmeniä maita ja kansainvälisiä tiedejärjestöjä.

Kansainvälisen polaarivuoden merkitystä erityisesti Arktisille valtioille kuvaa esimerkiksi se että 21. syyskuuta Kanadan hallitus antoi julkilausuman jossa se ilmoitti osoittavansa 150 miljoonaa dollaria Kanadan Kansainväliseen polaarivuoteen osallistumista varten. Myös Norja aikonee julkistaa rahoituksensa ennen tämän vuoden loppua.

Suomi ei ainakaan vielä ole osoittanut rahoitusta tutkimusta varten, mutta usean ministeriön yhteisesti rahoittamana kansallista koordinaatiota varten Suomeen on perustettu elokuun alussa polaarivuoden sihteeristö, joka toimii yhteisesti Oulun yliopiston Thule-instituutissa ja Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa. Sihteeristö on julkistanut kansalliset polaarivuoden verkkosivut 30.9.05 osoitteessa www.ipy-finland.fi, josta hanketta ja sen kansallista ja kansainvälistä valmistelua voi seurata.

Lisätietoja:
Kari Laine, Thule-instituutti. Oulun yliopisto (thule.oulu.fi)
p. 08 553 3550

Paula Kankaanpää,  Arktinen Keskus, Lapin Yliopisto (www.arcticcentre.org)
p. 040-777 7825

LaY/Viestintä/OT