Uutiset 2003
17.1.2003

Kansalaisten valvonta lisääntyy huomaamatta ja nopeasti

Oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Rauno Korhosen väitöstutkimuksen mukaan informaatioyhteiskunnan kehitys uhkaa kansalaisten yksityisyyttä ja tiedollista itsemääräämisoikeutta.

Rauno Korhosen tutkimuskohteina ovat yhteiskunnan perusrekisterit, joita ovat henkilötietojärjestelmä, kiinteistötieto-järjestelmä, rakennustietojärjestelmä sekä yritys-, yhteisö- ja säätiötietojärjestelmät. Tietojärjestelmät jakautuvat lukuisiin alarekistereihin ja ovat useiden eri viranomaisten ylläpitovastuulla.  
Rauno Korhosen väitöskirjan yhtenä pääväittämänä on, että kansalaisiin kohdistuva viranomaisvalvonta lisääntyy huomaamatta ja nopeasti eri yhteiskuntasektoreilla. Kehitys näkyy erityisesti poliisin ja muiden viranomaisten jatkuvasti kasvavissa valtaoikeuksissa muiden muassa lentokenttien kulunvalvonnassa, tieliikenteen valvonnassa, matkapuhelimien paikantamisessa ja televalvonnassa sekä sähköpostien tarkkailussa.

Kansalaisiin kohdistuvan valvonnan lisääntymiseen vaikuttavat Korhosen mukaan useat tekijät. Ensinnäkin tietoteknologia on kehittynyt ja tullut kustannuksiltaan alhaiseksi, mikä on helpottanut suuresti henkilötietojen rekisteröintiä ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Tietojen yhdisteleminen eri rekistereistä on entistä helpompaa ja viranomaisten tiedonsaantioikeuksia on myös asteittain lisätty. Yksi uusimmista vähän huomiolle jääneistä uudistuksista liittyy Kansaneläkelaitoksen lokakuussa 2002 saamiin laajoihin tiedonsaanti- ja luovutusoikeuksiin.

- Selkeänä tavoitteena yhteiskunnassamme näyttääkin olevan keskeisten perusrekistereiden ja perustietojärjestelmien linkittäminen yhteen sekä niitä koskevan tietohuollon ja tietopalveluiden yhtenäistäminen. Tulevaisuudessa saadaan ehkä kansalaisesta kaikki tarvittava tieto vain yhtä nappia painamalla, Korhonen ennakoi.

Sähköisen henkilökortin hyödyt ovat marginaaliset

Sähköinen asiointi tulee olemaan lähitulevaisuudessa nopeasti kehittyvä ala. Eduskunnassa on vireillä lainsäädäntöuudistus, jossa tavoitellaan yhtä keskitettyä kansalaisen sähköistä henkilökorttia. Korhonen arvioi, että sähköinen henkilökortti halutaan pakkosyöttää kansalaisille henkilökorttiuudistuksen myötä, vaikka kortin hyödyt ovat toistaiseksi marginaaliset.

- Laajasti käyttöön otettavaa sähköistä henkilökorttia mainostetaan sen tietoturvaa lisäävillä varmenneominaisuuksilla. Sähköinen henkilökortti voi kuitenkin olla myös oiva valvontakeino, kun kansalaisten kaikki henkilötiedot ja asioinnit viranomaisissa talletetaan yhdelle sirulle, Korhonen huomauttaa.

Henkilötiedot ovat entistä enemmän kauppatavaraa

Rauno Korhosen väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan myös julkisen sektorin tiedon omistamista, markkinointia ja hinnoittelua. Tutkimuksen mukaan henkilötiedot ovat entistä enemmän kauppatavaraa ja myös perusrekistereiden sisältämillä kansalaisten henkilötiedoilla tehdään rahaa. Esimerkiksi yritykset voivat hyödyntää väestötietojärjestelmän osoitetietoja asiakasrekistereitä päivittäessään.

- Nyt tarvittaisiinkin arvokeskustelua siitä, kuka viranomaisrekistereiden tiedot omistaa ja kuka niiden myymisestä hyötyy? Kansalaisillahan on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa muuttuneet osoitetietonsa väestötietojärjestelmään, jota hyödynnetään laajasti valtionhallinnossa ja yksityisellä sektorilla, Korhonen sanoo.

Liian monet erityislait rapauttavat tietosuojan ja yksityisyyden tasoa

Yksityisyyden ja kansalaisten henkilötietojen puolesta käytävää taistelua Rauno Korhonen kuvaa väitöskirjassaan lainsäädännön kehityksen kautta. Informaatio-oikeudellisten yleislakien eli julkisuuslain ja henkilötietolain lisäksi Eduskunnasta tuotetaan lisääntyvällä vauhdilla uutta tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyvää erityislainsäädäntöä.

- EU:n direktiivit ja kilpajuoksu teknologian kanssa pakottavat jatkuvaan säädöstulvaan. Uusiakin lakeja muutetaan jo parin vuoden kuluttua niiden voimaan tulosta. Kiireellä valmistellut lait saattavat kuitenkin hämärtää käsitystä lainsäädännöstä ja pahimmillaan rapauttaa tietosuojan ja yksityisyyden tasoa. Jopa asiantuntijoilla ja käytännön juristeilla on vaikeuksia hahmottaa jatkuvasti muuttuvaa ja lisääntyvää lainsäädäntöä. Keskivertokansalainen puolestaan voi menettää kunnioituksensa koko oikeusjärjestelmään, Korhonen arvioi.

OTL, VT Rauno Korhonen väittelee Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perusrekistereiden henkilötietojen suojasta. Julkisoikeuden assistenttina työskentelevän Rauno Korhosen tutkimus Perusrekisterit ja henkilötietojen suoja - Informaatio-oikeudellinen tutkimus yksityisyyden suojasta yhteiskunnan perusrekisteritietojen käsittelyssä tarkastetaan Lapin yliopistossa 18.1.2003, klo 12, luentosalissa 2, Yliopistonkatu 8. Vastaväittäjinä toimivat dosentti, oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti valtiovarainministeriöstä ja filosofian tohtori Timo Kuronen Geologian tutkimuskeskuksesta. Kustoksena toimii professori Ahti Saarenpää.

Taustatietoja väittelijästä:

Rauno Korhonen on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Lapin yliopistosta vuonna 1994. Oikeustieteen lisensiaatiksi hän valmistui vuonna 1999. Korhonen on toiminut oikeusinformatiikan assistenttina, Suomen Akatemian tutkijana sekä julkisoikeuden assistenttina Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa vuodesta 1995 lähtien.

Lisätietoja:

Rauno Korhonen Puh. (016) 341 2512 / 050-567 3429,

Sähköposti Rauno.Korhonen@ulapland.fi

LaY/Viestintä/ot


Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK