Kun Mirva Salminen muutti Rovaniemelle noin puolitoista vuotta sitten, hänen elämänaikaisten asuinpaikkojensa määrä nousi kahteenkymmeneen. Säännölliseen muuttamiseen tottuneelle Salmiselle Lappi oli uusi ja vieras asuinympäristö, joka ei ollut aiemmin herättänyt kiinnostusta muuten kuin vaellus- ja hiihtoreissukohteena.

Tutkijalle tyypilliseen tapaan Salmisen kiinnostus tiettyä kohdetta, sen ilmiöitä ja ominaispiirteitä kohtaan syntyy useimmiten oman tutkimuksen kautta.

– Lappi ei aiemmin lukeutunut tutkimusprioriteetteihini. Arktisten alueiden kysymykset ovat tulleet tutummiksi ja tärkeämmiksi Rovaniemelle muuton ja Arktisen keskuksen tutkimusprojektin myötä. Kaupungin kansainvälisyys on myös yllättänyt positiivisesti.

Arktisessa keskuksessa toimii kaikkiaan viisi tutkimusryhmää. Salminen on mukana Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöinstituutin kolmivuotisessa tutkimusprojektissa, jossa käsitellään Euroopan pohjoisten alueiden digitaalisuutta ja kyberturvallisuutta erityisesti yksilön ja yhteisön näkökulmasta. Neljän organisaation yhteistyöhanketta ovat luotsaamassa lisäksi Norjan arktinen yliopisto UiT, Swansean yliopisto Iso-Britanniasta sekä Turvallisuus- ja kehityspolitiikan instituutti Ruotsista. Salmisen rooli projektissa liittyy kyberturvallisuuteen, jonka parissa hän on työskennellyt pitkään niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

– Arktiselle keskukselle tarvittiin kyberturvallisuuden tuntevaa ihmistä ja sen myötä päädyin tänne. Saman projektin yhteydessä valmistuu väitöskirja.

Alkuvuodesta 2017 käynnistynyt ja vuoden 2019 loppuun asti jatkuva tutkimusprojekti on ainutkertainen laatuaan. Projektissa arktisten alueiden digitaalisuutta ja kyberturvallisuutta tutkitaan rinta rinnan sen sijaan, että ne käsitettäisiin kahtena toisistaan erillisenä konseptina. Jälkimmäinen tutkimustapa on Salmisen mukaan vallalla oleva ja osin ongelmallinen. Erillisyys tekee keskustelusta sirpaleista.

– Digitaalisuus nostattaa usein esiin positiivisia ajatuksia, kun taas kyberturvallisuuden osalta keskustelu kääntyy helposti negatiiviseen suuntaan. Tutkimuksessamme mahdollisuudet ja haasteet tuodaan yhteen ja niitä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja jokaisen olisi hyvä ymmärtää kyberturvallisuuden merkitys omassa arjessaan.

Mirva Salminen räppäsi kyberturvallisuudesta Science Slamissa, joka järjestettiin Tieteen päivien yhteydessä viime syksynä. Kuva: Marko Junttila

Kolmivuotinen urakka on nyt puolivälissä ja Salmisen mukaan hyvin aikataulussa. Siitä kunnia kuuluu Arktisen keskuksen ammattitaitoiselle sekä kansainväliselle yksikölle ja yhteistyöorganisaatioiden tutkijoille, joilla on yhteinen visio ja kiinnostus arktisia alueita kohtaan. Salmisella itsellään on nyt takana puolentoista vuoden työjakso Rovaniemellä. Työ on pitänyt sisällään sekä yksinäisiä tunteja Arktikumin toimistotilojen kolmannessa kerroksessa että kosolti kansainvälistä yhteistyötä.

– Puolentoista vuoden ajan olen kirjoittanut, lukenut ja käynyt puhumassa eli tehnyt tutkijan perushommaa, Salminen naurahtaa.

Projektin tiimoilta kootaan lopuksi kirja, jossa tutkimustyön parhaat palat ovat akateemisten artikkeleiden muodossa kaikkien saatavilla. Sitä odotellessa tutkijat käyvät muun muassa puhumassa erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa. Seuraava on luvassa jo toukokuun lopulla, kun kaikille avoin Human Security and a Cyber Multi-disciplinary Framework in the European High North -konferenssi starttaa Arktisessa keskuksessa 24.5.

Mirva Salminen

• Tutkija, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti
• Yhteiskuntatieteiden maisteri
• Tutkimusaiheet: kyberturvallisuus, turvallisuuden kaupallistuminen, Euroopan pohjoisten alueiden digitalisaatio
• Motto: ”Uteliaisuus tekee maailmasta mielenkiintoisen”

Lisätietoja:
• Mirva Salmisen profiili Lacris-tutkimustietojärjestelmässä
• Mirva Salmisen profiili Arktisen keskuksen verkkosivuilla
• Human Security and a Cyber Multi-disciplinary Framework in the European High North -konferenssi 24.-25.5.2018

Teksti ja kuva: Maria Paldanius