Galleria Seinässä nähdään keväällä taiteiden tiedekunnassa järjestetyn taidegrafiikan työpajan monipuolista satoa esittelevä Jälkikuvitelmia-yhteisnäyttely. Galleria Hämärässä avautuvassa TechFashion-tutkimusprojektin loppunäyttelyssä on esillä erilaisia vuorovaikutteisen päällepuettavan teknologian konsepteja ja prototyyppejä. Vastaavasti Galleria Kilossa nähtävässä Arctic Action! -näyttelyssä esitellään Creative Technologies -sivuaineen opintojaksolla tuotettuja integroitavaa teknologiaa hyödyntäviä vuorovaikutteisia teoksia.

Galleria Lyhtyyn tulee esille Jukka Kuittisen suunnittelema Avaruus I -videopeli, jota on mahdollista myös pelata näyttelyssä videopeliä varten suunnitellulla peliohjaimella. Galleria Kopiossa avautuu Anni Hurmeen ja Milla Jarkon video- ja performanssitaiteesta koostuva Välitila-yhteistyönäyttely osana performanssitaiteilija Jarkon monivuotista Tiikeri-sirkustaideprojektia. Galleria Kajossa nähdään Veera Aaltosen, Sandra Bencomon, Jenni Kauppisen ja Liila Kemppisen muodostaman taiteilijaryhmän Maailmamme-yhteisnäyttely, jossa taiteilijat tutkailevat oman maailmansa yksityiskohtia ajatukset yhteen kiteyttävissä teoksissa.

Lisäksi Galleria Kellarissa on kuunneltavissa petsamolainen kotitalousapulaisen ja saksalaisen sotilaan traagisen rakkaustarinan kertova Liisa ja Siegfried -kuunnelmateos, jonka äärellä on mahdollista tutustua kuunnelmaa täydentävään Lapin maakuntamuseon aineisto- ja valokuvakokoelmaan sekä osaan Arktikumissa vuonna 2015 esillä olleen Wir waren Freunde -erikoisnäyttelyn aineistoista, jotka kertovat Lapin saksalaisajasta vuosilta 1940–1944. Liisa ja Siegfried -kuunnelman toteutuksesta vastaavat Timo Metsäjoki ja Katri Kykyri.

Näyttelyt ovat esillä 19. toukokuuta asti. Tervetuloa!



Galleria Seinä

Grafiikan työpaja:
Jälkikuvitelmia
3.5.–19.5.2022
Avajaiset maanantaina 2.5.2022 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Minna Aurala: Kädetön. 2022. Monotypia.

Toukokuussa galleria Seinässä on esillä keväällä taiteiden tiedekunnassa järjestetyn taidegrafiikan työpajan helmiä. Kurssin aikana painoprässien ahkera veivaus on kaikunut yliopistolla useasti aamusta pitkälle iltaan kolmen kuukauden ajan. Näyttelyssä pääsee kurkistamaan taiteilijoiden persoonallisiin aiheisiin, jotka muodostavat mielenkiintoisen ja kirjavan kokonaisuuden.

Näyttely on päätös grafiikan työpajakurssille, joka on osa kuvataiteen sivuaineen opintokokonaisuutta. Kurssilla on tutustuttu eri painografiikan menetelmiin: carborundumiin, monotypiaan, linokaiverrukseen, collagrafiaan ja kuivaneulaan. Jokaisella tekniikalla on omat ominaisuutensa ja jokainen taiteilija on löytänyt menetelmistä varmasti niin suosikkinsa kuin inhokkinsa.



Elina Heikkinen: Syvänne. 2022. Carborundum ja monotypia.



Oona Herranen: Vaipua. 2022. Linokaiverrus.

Näyttelyn nimi Jälkikuvitelmia koostuu kahdesta näyttelyn rakentamista ohjanneesta sanasta, jälki ja kuvitelma. Taidegrafiikka on täynnä jälkiä. Tietynlaisia jälkiä tavoitellaan, osa muodostuu sattumalta ja joitain jälkiä pyritään välttämään. Muissa grafiikan tekniikoissa on mahdollisuus teosten toistamiseen, mutta monotypialla saadaan aina täysin uniikki teos. Kuvitelma on ohjannut teosten aiheita. Työpajatyöskentely on toiminut pakopaikkana muilta opinnoilta sekä maailmantilanteelta. Taiteilijat ovat inspiroituneet kuvittamaan omia muistojaan ja uniaan. Teosten äärellä pohditaan unen ja todellisuuden rajoja.

Teoksissa nousee esille myös arkisemmat teemat kuten koti, ihminen ja luonto. Muun maailman kiireiden keskellä on haluttu tutkia omaa ympäristöään ja nostaa esille positiivisia tunteita ja turvaa. Luonnosta on etsitty elementtejä, kuten vettä ja tulta. Aihe tarjoaa myös mielenkiintoisia orgaanisia muotoja ja rytmejä.



Bea-Sofia Limnell: Tasalämpöinen. 2022. Carborundum.



Jonna Tantarimäki: Käsissäsi. 2022. Carborundum.


Vaikka aiheita teoksilla on lähes yhtä monta kuin on taiteilijaa, yhdistää ryhmää kurssin aikana muodostunut toisia kannustava ja rohkea kokeilunhaluinen asenne. Oivalluksia ja uusia ideoita on jaettu vapaasti. Painoprässien äärellä on koettu yhdessä monia ihastuneita huokauksia, kun suojapaperien alta on paljastunut onnistunut vedos. Yhdessä työskennellessä on ollut tärkeää, että epäonnistumisen tunteista päästään nopeasti toisten kannustuksella eteenpäin. Grafiikka on kuitenkin luonteeltaan yllätyksiä täynnä, eikä lopputulosta voi etukäteen ennustaa täysin. Joskus painettua kuvaa on tarkasteltava muista näkökulmista kuin mistä se on alkujaan tarkoitettu. Näin voidaan havaita muotojen uudet merkitykset ja muodostaa uusia kuvitelmia, jälkikuvitelmia.

Näyttelyyn osallistujat teoksillaan Minna Aurala, Roosa Haapanen, Julia Havsvind, Elina Heikkinen, Oona Herranen, Bea-Sofia Limnell, Olavi Jussi, Adele Koivukangas, Heidi Söderlund ja Jonna Tantarimäki. Grafiikan työpajakurssin ohjaajana on toiminut näyttelytoiminnan yliopisto-opettaja Leila Lipiäinen.

Lisätietoja:
Näyttelytoiminnan yliopisto-opettaja Leila Lipiäinen, leila.lipiainen(at)ulapland.fi



Galleria Hämärä

TechFashion
– Vuorovaikutteista päällepuettavaa teknologiaa
3.5.–19.5.2022
Avajaiset maanantaina 2.5.2022 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.





TechFashion-näyttely esittelee vuorovaikutteista päällepuettavaa teknologiaa, jossa sensoreita, näyttöjä ja muuta elektroniikkaa yhdistellään vaatteisiin ja asusteisiin. Erilaisia tulevaisuuden konsepteja ja prototyyppejä esittelevä näyttely sijoittuu muotoilun, muodin ja teknologian rajapintaan, ja korostaa sosiaalisen sekä käyttäjänäkökulman tärkeyttä suunnittelussa. Näyttely on TechFashion-tutkimusprojektin loppunäyttely, ja se kokoaa yhteen lukuisten henkilöiden tekemää päällepuettavan teknologian tutkimusta ja muotoilua usean vuoden ajalta.

Tutkimusprojektia johtaa teollisen muotoilun professori Jonna Häkkilä, ja sen on rahoittanut Suomen Akatemia.





Lisätietoja:
Apulaisprofessori Ashley Colley, ashley.colley(at)ulapland.fi



Galleria Kilo

Arctic Action!
– Vuorovaikutteisia prototyyppejä
3.5.–19.5.2022
Avajaiset maanantaina 2.5.2022 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Arctic Action! -näyttelyssä pääsee kokeilemaan vuorovaikutteisia tuotteita.


Arctic Action! -näyttelyssä esitellään Creative Technologies -sivuaineen Vuorovaikutteisten tuotteiden muotoilu -opintojaksolla tuotettuja vuorovaikutteisia, toimivia prototyyppejä. Monialainen, muotoiluopiskelijoista koostuva ryhmä on pohtinut arctic action -teemaa teoksissa eri näkökulmista.

Näyttelyn teoksiin saa koskea ja niitä lähestymällä teokset voivat yllättää kävijän positiivisesti. Prototyypeissä on hyödynnetty monipuolisesti materiaaleja sekä niihin integroitavaa teknologiaa. Teokset toimivat erilaisten sensoreiden avulla, jotka on pyritty häivyttämään teoksiin niin, että ne toimisivat mahdollisimman intuitiivisesti.

Näyttelyssä esillä olevista teoksista vastaavat opiskelijat Aki Aikioniemi, Tanja Heape, Axel Niemimäki, Anton Senko, Vilma Sillanpää, Santeri Valkama ja Laura Viirtelä. Opintojakson ohjaavina opettajina toimivat Milla Johansson ja Caglar Genc.

Lisätietoja:
Milla Johansson, milla.johansson(at)ulapland.fi
Instagram: @tangiblearctic



Galleria Lyhty

Jukka Kuittinen:
Avaruus I
3.5.–19.5.2022
Avajaiset maanantaina 2.5.2022 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Jukka Kuittinen: Avaruus I, 2021.


Galleria lyhdyssä on esillä Jukka Kuittisen valinnaisissa peliopinnoissa suunnittelema videopeli ja peliohjain. Avaruus I on arcade-tyyppinen peli, mikä on tarkoitettu pelattavaksi sitä varten tehdyssä pelikoneessa.

2D-avaruusräiskintäpeli on tehty avoimen lähdekoodin Godot Engine -pelimoottorilla. Pelissä liikutaan avaruudessa ja taistellaan erilaisia vihollisia vastaan. Pelaaja kehittää alustaan löytämillään lisäosilla. Mitä kauemmin avaruutta pelaaja kulkee, sitä enemmän pisteitä hän saa. Näyttelyssä vierailija voi pelata peliä.

Lisätietoja:
Jukka Kuittinen, jkuittin(at)ulapland.fi



Galleria Kopio

Anni Hurme ja Milla Jarkko:
Välitila
3.5.–19.5.2022
Avajaiset maanantaina 2.5.2022 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Anni Hurme ja Milla Jarko: Tiikeri-Tiiseri. 2021. Videoteos.


Välitila on Anni Hurmeen ja Milla Jarkon yhteistyönäyttely, joka koostuu video- ja performanssitaiteesta. Näyttely liittyy osaksi Tiikeri-hanketta, joka on taiteilija Jarkon nykysirkuksellinen teossarja. Tiikeri on toistaiseksi jatkuva, monivuotinen ja -osainen projekti, joka koostuu esityksellisistä tapahtumista; väliesityksistä, osa- ja residenssiteoksista, rinnakkaisteoksista sosiaalisessa mediassa sekä lopulta edellisiä pureksivasta näyttämöteoksesta. Projekti etsii aktiivisesti uusia paikkoja ja tapoja kokeilla esityksiä.

Teoksessa käsitellään todellisuuden ja keksityn, fyysisen ympäristön ja sosiaalisen median sekä minuuden ja toiseuden välissä olemista. Meistä on tullut aktiivisia esittäjiä, ja rakennamme sujuvasti itsestämme ja muista kertomuksia sosiaaliseen mediaan. Representoimme eli esitämme itseämme. Onko enää olemassa fyysistä ilman digitaalista? Välitila on temaattinen tutkielma nykyihmisen välitilasta. Näyttelyn teokset antavat vapauden olla kesken ja välissä – mikään teos ei ole lopullisen valmis. Vai onko? Välitila on Hurmeen ensimmäinen taiteellinen ulostulo ja teoksissa puretaan taitelijaksi tulemista.

Välitilan videoteokset on koostettu Jarkon Tiikeri-hankkeeseen kuvaamasta videomateriaalista, jotka Hurme on leikannut uudelleen teoksia varten. Milla Jarkon performanssiteos nähdään näyttelyn avajaisissa sekä mahdollisesti myöhemmin avajaisviikolla.

Lisätietoja:
Anni Hurme, annimaria.hurme(at)gmail.com



Galleria Kajo

Veera Aaltonen, Sandra Bencomo,
Jenni Kauppinen ja Liila Kemppinen:
Maailmamme
3.5.–19.5.2022
Avajaiset maanantaina 2.5.2022 klo 18–19.30
F-talo, 4. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Veera Aaltonen: Nyx. 2022. Keramiikka.


Maailmamme rakentuu ympärillämme ihmisistä, eläimistä, ympäristöstä ja ilmiöistä, jotka antavat meille inspiraatiota ja niin henkisiä kuin fyysisiä resursseja mielenkiintoiseen elämään. Näyttelyssä kukin taideopiskelija tutkailee oman maailmansa yksityiskohtia ajatukset yhteen kiteyttävissä teoksissa. Näyttelyssä on esillä niin keramiikkaa, maalauksia kuin tekstiilitaidettakin.

Veera Aaltosen teokset ovat pienoisveistoksia jumalattarista, joihin hänellä itsellään on henkilökohtainen suhde. Saviteokset saivat muotonsa intuitiivisesti. Teokset saivat värikerroksensa suihkepullomaaleista ja kuluneen ulkomuodon drybrush-tekniikalla. Koko prosessi oli Aaltoselle meditatiivinen ja intiimi hetki jokaisen jumalattaren kanssa.



Sandra Bencomo: yksityiskohta teoksesta Lukion eka. 2022. Sekatekniikka.


Sandra Bencomo sanoo näyttelyssä hyvästit yhdelle vaiheelle elämässään. Bencomo on toteuttanut teoksia, joiden ideat ovat syntyneet jo kauan aikaa sitten. Ne ovat teoksia, joiden kipeitä tunteita oli siinä hetkessä liian vaikeaa tiivistää taiteeksi. Teosten materiaalit ovat niitä, joita monen taideopiskelijan tapaan hänkin on hamstrannut sille varalle, että niille löytyy joskus käyttöä – halpoja maaleja, hiuksiin laitettavaa väriliitua, suklaasuukkojen kääreitä. Teokset on toteutettu opiskelija-asunnon edullisiin huonekaluihin, jotka jäävät tänne Rovaniemelle kirpputoreille ja roskalavoihin.



Jenni Kauppinen: Sienet I. 2022. Öljypastellipiirros.


Jenni Kauppinen tutkii sienien visuaalista kieltä sekä näiden pienten olioiden kosketusta maailmaan. Mitä sienet ajattelevat? Miten ne kokevat ympäristönsä? On varsin helppoa unohtaa sienien elo tässä suuressa kaikkeudessa. Teoskokonaisuus poikkeaa Kauppisen tavallisesta hyvin tarinallisesta ilmaisusta ja kohdistuu havainnointiin sekä oivallukseen.



Liila Kemppinen: yksityiskohta teoksesta Hän. 2021–2022. Sekatekniikka.


Liila Kemppisen tekstiiliteosten taustalla ovat pohdinnat itsestä ja muista. Kuka minä olen? Keitä me olemme? Jokainen ihminen on oma suuri maailmansa. Teoskokonaisuudessa on kaksi kangastilkuista pahville ommeltua muotokuvaa sekä ihmishahmo, joka on rakennettu kankaasta ja muista osista.

Lisätietoja:
Veera Aaltonen, aaltonen.veera4(at)gmail.com
Sandra Bencomo, sandra.m.bencomo(at)gmail.com
Jenni Kauppinen, radelm_echilium(at)hotmail.com
Liila Kemppinen, liila.kemppinen(at)gmail.com



Galleria Kellari

Timo Metsäjoki, Katri Kykyri, Tuija Alariesto ja Hanna Kyläniemi:
Liisa ja Siegfried – Rakkaustarina sota-ajan Petsamossa
3.5.–19.5.2022
Avajaiset maanantaina 2.5.2022 klo 18–19.30
F-talo, K-kerros, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Liisa ja Siegfried


Vasta 1960-luvulla paljastui Liisan perheelle ystävättären säilyttämä salaisuus: yli sata jatkosodan aikaista rakkauskirjettä. Petsamolainen kotitalousapulainen Liisa Leppiluoto ja Saksan armeijan sotilas Siegfried Gies eli Sigi olivat tavanneet toisensa jatkosodan keskellä Petsamossa vuonna 1941. Nuoret rakastavaiset yrittivät kaikkensa, jotta voisivat olla yhdessä, mutta maailma vei heidät erilleen. Petsamosta vuonna 1941 lähti heidän yhteinen tarinansa, joka päättyi onnettomasti.

Noin 19 minuuttinen kuunnelma vie Petsamon kylältä vartiopaikalle, sotasairaalaan, Müncheniin sekä evakkoon. Kuunnelman tausta-aineistona on hyödynnetty Lapin maakuntamuseon arkistoaineisto- ja valokuvakokoelmia, johon kuuluu tähän tarinaan liittyen 143 kirjettä sekä valokuvia.





Kuunnelman lomassa voi samalla tutustua Lapin maakuntamuseon tuottamaan Olimme ystäviä - Wir waren Freunde -erikoisnäyttelyn osaan. Tämä saksalaisajasta kertova näyttely oli esillä Arktikumissa vuonna 2015 ja nyt esillä on osa näyttelyn plansseista. Näyttely kertoo saksalaisajasta syksystä 1940 kevääseen 1944. Neljän vuoden ajan saksan armeijan väkeä asui niin Rovaniemellä kuin muualla Lapissa. Kaiken kaikkiaan väkeä on arvioitu olleen Lapissa yhteensä 210 000 henkeä, ja Rovaniemellä saksalaisia oli enimmillään enemmän kuin paikallisia asukkaita. Rovaniemestä kehittyikin Saksan 20. Vuoristoarmeijan hermokeskus, jossa sijaitsivat päämaja, esikunnat ja lukuisat parakkileirit kasinoineen ja vankileireineen.

Näyttelyssä on esillä muun muassa kuvia kotialbumeista sekä Vuoristoarmeijan miesten itse ottamia kuvia. Valokuvissa sota näyttää olevan kaukana; ihmiset kahvittelevat, rupattelevat ja tekevät tuttavuutta paikallisten kanssa. Kenraalieversti Dietlin sanoin rintaman takana Rovaniemellä vallitsi ainainen “sunnuntairauha”.





Kuunnelman käsikirjoituksen, editoinnin ja äänisuunnittelun on toteuttanut Timo Metsäjoki. Tuotannosta vastaavat Metsäjoki sekä Katri Kykyri LaTu-hankkeesta. Näyttelykokonaisuuden toteutuksesta ovat vastanneet Timo Metsäjoki, Katri Kykyri, Tuija Alariesto sekä Hanna Kyläniemi.

Liisa ja Siegfried -kuunnelma on toteutettu osana Rovaniemen lukioiden LaTu-hanketta. Hankkeessa on tuotettu Opetushallituksen rahoituksella digitaalista oppimateriaalia lukion eri oppiaineisiin yhteistyössä korkeakoulujen ja työelämän edustajien kanssa. Historian oppiaineeseen haluttiin tuottaa aineistoa, joka lähestyy saksalaisaikaa yksilöiden kokemusten näkökulmasta. Liisa ja Siegfried -kuunnelma sekä muita historiaan liittyviä materiaaleja löytyy lukiomateriaali.fi -sivustolta.

Lisätietoja näyttelystä:
Timo Metsäjoki, timo.metsajoki(at)gmail.com

Lisätietoja LaTu-hankkeesta:
Katri Kykyri, katri.kykyri(at)roiedu.fi


LY / TTK / LP