Seminaari järjestetään yhteistyössä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa.

Kohtaamisia-seminaari on suunnattu kaikille taiteesta kiinnostuneille mutta sen erityisenä tavoitteena on siirtää kokeneiden, menestyneiden taitelijoiden osaamista edelleen Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan opiskelijoille.

Seminaarissa taiteen tekemisestään kertovat kuvanveistäjä Lucien den Arend, taidemaalari Jorma Hautala, sisustusarkkitehti, professori Yrjö Kukkapuro, graafikko Kari Piippo ja Suomen kuvanveistäjäliiton puheenjohtaja, kuvanveistäjä Antero Toikka. Seminaarin avaa kuvanveistäjä, taiteen tohtori Kari Huhtamo.

Seminaari järjestetään torstaina 26.4.2007 klo 10.15 alkaen Lapin yliopiston Esko ja Asko -salissa, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa!

Tilaisuuden ohjelma

Lisätietoja:
Marjut Pitkänen, puh. 0400 137 044, etunimi.sukunimi@ulapland.fi

Seminaarissa puhuvat taiteilijat

Kari Huhtamo
Kuvanveistäjä, taiteen tohtori (h.c.)

Kuvanveistäjä Kari Huhtamo syntyi Rovaniemellä 1943. Hän opiskeli Helsingissä Taideteollisessa oppilaitoksessa sekä Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1961–1964. Kari Huhtamo on osallistunut näyttelytoimintaan vuodesta 1964 lähtien. Veistosten, mitalien ja muotokuvien lisäksi Huhtamon tuotanto käsittää litografioita, serigrafioita ja tekstiiliteoksia.

Huhtamon tyyliä on kuvattu ”huhtamolaiseksi”, mikä kertoo hänen taiteensa omintakeisuudesta. Abstrakti muotokieli on lähtöisin modernin kuvanveiston perinteestä. Erilaiset geometrian ja orgaanisen luonnon perua olevat muodot ovat keskeisiä elementtejä hänen tuotannossaan.

Lapin yliopiston taiteen kunniatohtorin arvo Kari Huhtamolle myönnettiin 2004.Kari Huhtamo nimettiin Suomen kuvanveistäjäliiton kunniajäseneksi tänä vuonna.

Lucien den Arend
Kuvanveistäjä

Lucien den Arend eli nuoruutensa Kaliforniassa ja aloitti taideopinnot siellä. Hän muutti 1960-luvun alussa Hollantiin, missä valmistui piirustuksen opettajaksi 1969. Vasta opettajaksi valmistunut Arend opiskeli Rotterdamin taideakatemiassa vuoden ajan kuvanveistotaidetta. Samaan aikaan hän sai myös ensimmäisen tilauksen ympäristötaideteoksesta.

Kuvanveistäjä Lucien den Arend kuuluu eurooppalaisten konkretistien ydinjoukkoon. Tämän ohella hän on merkittävä ympäristötaiteilija, jonka mittavat, jopa maantiesillan ja kokonaisen saaren käsittävät teokset sijaitsevat Hollannissa. Suomessa on Kemijärvellä kulttuurikeskuksen pihaan sijoitettuna suurista putkikaarista rakentuva veistos vuodelta 1990. Vaasassa on rantapuistossa levyrakenteinen kahden muodon kookas punainen teos.

Arendille tärkein lähtökohta taideteoksessa on rakenteen ja geometrian tutkiminen. Sattumanvaraisuutta pyritään välttämään ja tavoitteena on muodon matemaattinen puhtaus. Veistosten geometrinen ääriviiva syntyy täsmällisesti taivutetuista putkirakenteista tai levyistä leikatuista muodoista. Geometrinen abstraktio muuttuu Arendin tuotannossa ympäristöään rikastuttavaksi monipuoliseksi taideteokseksi.

Lucien den Arend on saanut Rotterdamin taidesäätiön Treshold-palkinnon 1970. Arend opetti kuvanveistoa Rietveld Art Academyssä Amsterdamissa 1977–1978. Hollannin Kuvanveistäjäliiton sihteerinä hän oli 1979–1983 ja 1992 sekä puheenjohtajana 1984–1985. Arend opetti Kuninkaallisessa Taideakatemiassa Haagissa 1981–1982. Kulttuuriministeriön taiteilijoiden ja arkkitehtien stipendikomitean puheenjohtajana hän oli 1981–1983.

Jorma Hautala
Taidemaalari, taidegraafikko

Taidemaalari Jorma Hautala opiskeli Vapaassa Taidekoulussa 1959–1960 sekä Taideteollisen oppilaitoksen graafisen taiteen osastolla 1962–1966. Hautala osallistui vuonna 1967 Nuorten 22 -näyttelyyn Helsingin Taidehallissa. Tämän jälkeen hän on ollut mukana lukuisissa erilaisissa yhteisnäyttelyissä sekä kotimaassa että ulkomailla ja lisäksi pitänyt useita yksityisnäyttelyitä.

Monipuolisuus kuuluu Hautalan taiteilijakuvaan. Maalarin työnsä rinnalla hän on tehnyt veistoksia, käyttögrafiikkaa, arkkitehtuurin värityssuunnitelmia ja julkisen tilan teoksia sekä kirjoittanut, luennoinut ja opettanut.

Maalauksissa Hautalalla on pääroolissa väri ja muut tekijät ovat avustajia kuvanrakentamisessa. Näköhavainto, visuaalinen ongelma ja ehkä myös hetken tunnelma käynnistävät maalauksen värimaailman ja muodon. Johdonmukaisuus ja tarkkaan rajattu kuvakieli muuntuvat aina uudenlaisiksi kiinnostaviksi geometrisiksi maalauksiksi.

Jorma Hautala on opettanut Taideteollisessa korkeakoulussa vuosina 1971–1972 ja 1977–1983 sekä Kuvataideakatemiassa 1982–1988. Hautala nimettiin taiteilijaprofessoriksi vuosiksi 1995–2000.

Yrjö Kukkapuro
Sisustusarkkitehti, huonekalusuunnittelija

Suomalaisen funktionalismin keskeinen vaikuttaja, sisustusarkkitehti, huonekalumuotoilija Yrjö Kukkapuro on aloittanut työskentelynsä suunnittelijana 1950-luvulla. Kukkapuron kalusteet ovat edustaneet Suomea kansainvälisissä näyttelyissä vuoden 1960 Milanon Triennalesta lähtien. Kalusteita on valittu kaikkien merkittävimpien ulkomaisten museoiden design-kokoelmiin.

Monet Kukkapuron uransa alkuaikoina suunnittelemista tuotteista ovat edelleen tuotannossa – näistä kuuluisin on Karuselli-tuoli. Aikanaan täysin uudenlaista ajattelua ja uutta tekniikkaa edustanut kaluste on yhä tuotannossa ja toistuvasti esillä alan lehdissä.

Kukkapuro on tuonut ergonomian kalustemuotoiluun. Kalusteen suunnittelu lähtee systemaattisesta fysiologisten vaatimusten kartoittamisesta. Kukkapuron kalusteissa rakenteet ovat näkyvillä ja antavat niille tunnistettavan oman ilmeen. Käyttäjälle kalusteet ovat toiminnallisia, viimeistellyn kauniita ja kestäviä. Luotettavuus, kestävyys ja minimalistinen henki toteuttavat suunnittelijan ekologisia pyrkimyksiä.

Kukkapuro on opettanut Ateneumissa 1963–1969, Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla 1969–1974 ja Taideteollisessa korkeakoulussa 1974–1980. Kukkapuro toimi Taideteollisen korkeakoulun rehtorina 1978–1980. Taiteilijaprofessoriksi Kukkapuro nimitettiin kaudeksi 1988–1993. Hän on toiminut vierailevan opettajana Skotlannissa ja Englannissa sekä luennoitsijana eri puolilla maailmaa. Kiinassa hänet on nimitetty kahden yliopiston kunniaprofessoriksi.

Kari Piippo
Graafikko

Graafikko Kari Piippo on valmistunut Taideteollisesta oppilaitoksesta 1969. Hänen kansainvälinen uransa alkoi voitosta Unescon julistekilpailussa 1971.

Graafikko Kari Piippo on erikoistunut julistesuunnitteluun, kuvitukseen ja yritysgrafiikkaan. Piippo on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia graafikoita. Hän on osallistunut kaikkiin tärkeimpiin kansainvälisiin julistekilpailuihin ja tapahtumiin suunnittelijana ja tuomariston jäsenenä. Hänen työnsä on palkittu toistuvasti arvostetuilla koti- ja ulkomaisilla huomionosoituksilla.

Julisteiden osuvuus, yksinkertaisuus, hyväntuulisuus ja värikäs kauneus vetoavat katsojaan. Julisteen rehellisyys kohtaa katsojan ymmärryksen ja sanoma välittyy perille. Piipon julistekieli on kansainvälistä, sitä ymmärretään kaikissa kulttuureissa.

Piippo on opettanut Taideteollisessa korkeakoulussa 1989–1997. Valtion taideteollisuuspalkinto annettiin Piipolle 1988. Vuoden graafikkona hänet palkittiin 1990.

Antero Toikka
Kuvanveistäjä, ympäristötaiteilija

Kuvanveistäjä Antero Toikka on valmistunut Suomen Taideakatemian koulusta 1980 ja opiskellut 1982 Rotterdamin Academie van Beeldende Kunstessa Hollannissa. Nuorten näyttelyyn Toikka osallistui ensimmäisen kerran 1977.

Toikka tunnetaan julkisista taideteoksistaan. Hän on tehnyt sekä vaihtuvia ja muuttuvia että pysyviä maamerkkejä kaupunki- ja moottoritieympäristöihin.

Toikan veistoksissa tavallista havaintomaailmaa laajempi todellisuus on saatettu veistoksen muotoon. Teosten rakenteen kirkas ehdottomuus toteuttaa tietoa kosmologian mittamaailmasta, linnunradan ja taivaankappaleiden keskinäisistä suhteista. Teosten minimalistinen estetiikka, joka kätkee sisäänsä matemaattisen totuuden, tarjoaa kauneutta yleispätevässä muodossa. Katsoja kokee veistoksen kyvyn tuottaa merkityksiä ja jännitteitä.

Toikka on opettanut Lahden taideinstituutissa 1987–2007. Toikka on Suomen kuvanveistäjäliiton puheenjohtaja vuodesta 2003.

Kari Huhtamon Taidesäätiö
Kari Huhtamon Taidesäätiön tarkoituksena on kuvanveistäjä, taiteen tohtori KariHuhtamon teosten ja muun taiteellisen aineiston säilyttäminen ja saattaminen yleisesti nähtäville. Säätiön tarkoituksena on myös pohjoisen taiteen opetuksen ja tutkimuksen tukeminen yleisesti ja erityisesti Lapin yliopistossa.

Kari Huhtamon Taidesäätiön ja Lapin yliopiston välillä 16.8.2005 solmitun yhteistyösopimuksen nojalla säätiön kahdenkymmenenkahden teoksen kokoelma on sijoitettu Lapin yliopiston tiloihin.


LaY/Viestintä/SV ja OT